Mauri Ahtosalo
Mauri Ahtosalo (sukunimi vuoteen 1954 Kärpänen; 6. elokuuta 1915 Savitaipale – 22. joulukuuta 2001 Hamina) oli suomalainen sotakirjailija.
Lapsuus ja nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mauri Kärpänen oli perheen viides lapsi ja jäi orvoksi kaksivuotiaana kun hänen isänsä kuoli keuhkotautiin. Hänen äitinsä oli myös sairastunut samaan tautiin ja kuoli vähän isän jälkeen.[1] Sen jälkeen hän kiersi huutolaisena useissa perheissä.[2][1] Hän kävi kuusi luokkaa kansakoulua mikä oli enemmän kuin kaukopartiomiehillä oli keskimäärin.[1]
Varusmiespalvelus ja sota-aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Kärpänen oli varusmiespalveluksessa 1937–1938 hänet siirrettiin Rajavartiokouluun josta hän valmistui rajavartiosotamieheksi. Hän oli Kannaksen Rajavartiostossa Terijoella, jossa hän ehti olla vuoden kun liikekanallepano alkoi. Talvisodassa hän kunnostautui taisteluissa ja hänelle myönnettiin siitä syystä kaksi vapaudenmitalia. Hänet myös ylennettiin kersantiksi tuolloin.[1]
Kärpänen osallistui jatkosodassa kaukopartiotoimintaan useiden partioiden johtajana ja kirjoitti myöhemmin tästä aihepiiristä. Hänet tunnettiin lempinimellä Muuha, joka on ääntämisen mukainen kirjoitusasu hänen sukunimeään vastaavasta venäjän sanasta муха, kärpänen.[1][2]
Sodan jälkeen hän eräiden muiden kaukopartiomiesten tapaan muutti nimensä. Vuonna 1954 sukunimeksi tuli Ahtosalo. Mauri Ahtosalo oli puolustusvoimien palveluksessa vuoteen 1963 saakka ja toimi sittemmin liiketoimenjohtajana.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sissinä Karjalan kannaksella. WSOY 1960
- Summan sissit. WSOY 1984
- Sissejä yli Äänisen. WSOY 1986
- Tarinoita elämän eri aloilta. Tekijä, Kotka 1997
- Kaukopartiointia Syväriltä etelään. Tekijä, Kotka 1998
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen kirjailijat -tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kymenlaakson kirjailijat : Mauri Ahtosalo (Arkistoitu – Internet Archive)
- Turunen, Pekka: Salaisen sodan asiamies - Mannerheim-ristin ritari Paavo Suoranta. Helsinki : Ajatus Kirjat, 2006. ISBN 951-20-7066-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Porvali, Mikko: Hyökkäyksen edellä: Kaukopartio Kannaksella kesällä 1941, s. 79–. Atena. ISBN 978-951-796-946-8 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Turunen 2006, 29
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ilta-Sanomat: Kaukopartio 49:ssä moni asia meni hirvittävällä tavalla pieleen linjojen takana – näin tiedusteluretki muuttui raastavaksi ihmisjahdiksi erämaassa
- Sotiemme kartat (blogi): Kärpäsen viimeinen partiomatka
- Kansan uutiset: Sissejä vai sotarikollisia?
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
