Vatsakipu

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Mahakipu)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vatsakipu paikantuu usein mahalaukun alla sijaitsevaan suolistoon.
Kohtulihaksen kouristelu ja hapenpuute aiheuttavat naisille usein alavatsakipua. (Kohtu keskellä ylhäällä.)

Vatsakipu (engl. abdominal pain) on vatsan seudulla ilmenevää kipua. Vatsakipu voi esiintyä ylä- tai alavatsalla.

Vatsakipu voi olla tilapäistä tai pidempiaikaista.

Vatsakipua voi tuntua pienellä alueella tai kauttaaltaan koko vatsalla. Vatsakipu menee monesti itsestään ohi suolen tyhjentyessä tai kuukautisten loppuessa. Joskus kuitenkin on syytä huomioida vakavammat syyt, jotka vatsakipua voivat aiheuttaa. Jos esimerkiksi vatsakivun yhteydessä nousee kuume, on mahdollista että esimerkiksi jokin vatsan alueen sisäelin on tulehtunut.

Esiintyvyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 julkaistun tutkimuksen mukaan vatsakipua on esiintynyt viimeisen kolmen kuukauden aikana 52 prosentilla maailman aikuisväestöstä[1].

Vatsakipuja esiintyy vuonna 2019 julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan vähiten aamuisin ja eniten illalla klo 21:n jälkeen[2].

Vatsakivun syitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vatsavivun syyt voivat olla vaikeita selvittää, koska monet sairaudet voivat aiheuttaa oireita. Aina syytä ei löydetä.

  • Kuukautista johtuvan alavatsakivun (primääri dysmenorrea) arvellaan johtuvan yleensä liiallisen prostaglandiinintuotannon aiheuttamasta kohtulihaksen kouristelusta ja hapenpuutteesta. Dysmenorrea kestää tyypillisesti 8-72 tuntia.[3] Dysmenorreasta kärsii arviolta 45-95 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista[4].
  • Ruoansulatukseen liittyvä vatsakipu: Vatsakipu esiintyy yleensä aterioinnin jälkeen yhdellätoista prosentilla vatsakivusta kärsivistä. Vatsakipu liittyy ruoansulatukseen etenkin naisilla ja nuorilla.[1].
    • Ärtyvän suolen oireyhtymä voi aiheuttaa vatsakipua, turvotuksen tunnetta ja ulostamishäiriöitä. Oireyhtymään liittyvä kipu johtuu ilmavaivoista eli paksusuolen bakteerien tuottamien kaasujen aiheuttamasta suolen seinämään kohdistuvasta paineesta. Bakteerien kuiduista tuottamia kaasuja ovat vety, hiilidioksidi ja metaani.[5]
    • Dyspepsia eli ylävatsan ruoansulatusvaivat ilmenevät aterian jälkeisenä täyteläisyyden tunteena, ylävatsan turpoamisena, röyhtäilynä, kipuna tai joskus pahoinvointina. Ruoansulatuksen yhteydessä syntyy usein ilmavaivoja aiheuttavia kaasuja. Tällaisia ovat bakteerien kuiduista paksusuolessa muodostama vety, hiilidioksidi ja metaani, joiden suolen seinämään kohdistama paine saattaa oireilla kipuna.[5]
  • Närästys. Närästyksen aiheuttaa yleensä refluksitauti eli mahalaukun happaman sisällön pääsy värään suuntaan eli ruokatorveen.
  • Laktoosi-intoleranssi voi aiheuttaa vatsakipuja, ilmavaivoja ja turvotusta, kun paksusuolen bakteerit muodostavat suolistokaasuja käyttäessään laktoosia ravinnoksi.
  • Mahahaava. Tyypillisin oire on eriasteinen kipu. Joskus oireisiin kuuluu närästystä ja pahoinvointia.
  • Gynekologiset sairaudet. Alavatsalle paikallistuvia vatsavaivoja voi esiintyä synnytinelinten sairauksien kuten endometrioosin yhteydessä.
  • Mahasyöpä[6]
  • Hepatiitti[7]
  • Vatsakalvontulehdus, joka aiheuttaa kovat vatsanpeitteet kauttaaltaan ja kovaa kipua koko vatsan alueella.
  • Umpilisäketulehdus tai umpilisäkkeen puhkeaminen, jotka aiheuttavat kovaa oikealla alavatsalla tuntuvaa kipua. Vatsa on kipukohdasta hyvin paineluarka.
  • Haimatulehdus, joka useimmiten alkaa pitkän alkoholinkäytön seuraksena, mutta monesti myös sappivaivojen seurauksena. Haimatulehdus tuntuu vatsakipuna ylävatsalla.
  • Suolitukos, joka aiheuttaa ruuansulatuskanavan toiminnan pysähtymisen ja kovaa vatsakipua. Ulosteita ei tule ja oksentelua saattaa syömisen jälkeen ilmentyä.
  • Virtsakivet
  • Sappikivet
  • Sappirakon tulehdus
  • Divertikuliitti

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Esther Colomier, Chloé Melchior, Joost P. Algera, Jóhann P. Hreinsson, Stine Störsrud, Hans Törnblom, Lukas Van Oudenhove, Olafur S. Palsson, Shrikant I. Bangdiwala, Ami D. Sperber, Jan Tack, Magnus Simrén: Global prevalence and burden of meal-related abdominal pain. BMC medicine, 17.2.2022, 20. vsk, nro 1, s. 71. PubMed:35172840 doi:10.1186/s12916-022-02259-7 ISSN 1741-7015 Artikkelin verkkoversio.
  2. ↑ Relations between food intake, psychological distress, and gastrointestinal symptoms: A diary study. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6683644/
  3. ↑ [https://www.duodecimlehti.fi/duo13555 Näin hoidan Nuoren tytön kuukautiskivut] www.duodecimlehti.fi. Viitattu 22.8.2024.
  4. ↑ Allan Dong: Dysmenorrhea: Practice Essentials, Background, Pathophysiology. E-medicine, 2.8.2024. Artikkelin verkkoversio.
  5. ↑ a b Kok-Sun Ho, Charmaine You Mei Tan, Muhd Ashik Mohd Daud, Francis Seow-Choen: Stopping or reducing dietary fiber intake reduces constipation and its associated symptoms. World Journal of Gastroenterology : WJG, 7.9.2012, nro 33, s. 4593–4596. PubMed:22969234 doi:10.3748/wjg.v18.i33.4593 ISSN 1007-9327 Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ Mahasyöpä – Syöpäjärjestöt
  7. ↑ Abdominal Pain and Liver Disease/Hepatitis. Melissa Palmer. Liverdisease.com, Web Archive 2011.

Tietoa muualta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vatsakipu&oldid=22588117”