Maakkia

Maakkia
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Fabales
Heimo:	Hernekasvit Fabaceae
Alaheimo:	Faboideae
Tribus:	Sophoreae
Suku:	Maakkiat Maackia
Laji:	amurensis
Kaksiosainen nimi
Maackia amurensis Rupr. & Maxim.
Synonyymit
Cladrastis amurensis (Rupr.) Benth. ex Maxim.
Katso myös
Maakkia Wikispeciesissä   Maakkia Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Maakkia eli jokimaakkia (Maackia amurensis) on hernekasvien heimoon ja maakkioiden sukuun kuuluva kasvilaji, joka on kotoisin Itä-Aasiasta. Muualla maailmassa lajia käytetään koristekasvina näyttävien kukintojensa vuoksi.

Ulkonäkö ja koko

Maakkian kuorta

Kukinto ja parilehdykkäisiä lehtiä

Kasvutapa ja lehdet

Maakkia on heikosti haarautuva, kesävihanta puu, jonka kasvukorkeus on tavallisesti 10–15 metriä ja rinnankorkeusläpimitta 60 senttimetriä. Kuori on ruskeanvihreää ja hilseilevää. Korkkiraidallisten nuorten oksien violetinruskea kuori on karvaista; vanhemmat oksat ovat kaljuja. Silmut ovat kaljuja.

Maakkian 15–23 senttimetrin pituiset lehdet jakautuvat lehtiruotiin ja -lapaan. Lehtiruodin pituus on 3–6 millimetriä; lehtilapa on päätöparisen parilehdykkäinen ja koostuu 7–11 lehdykästä. Kaljut lehdykät ovat pituudeltaan 3,5–7, joskus 9,7 senttimetriä ja leveydeltään 2–3,5, joskus 5 senttimetriä. Lehdykät vaihtelevat muodoltaan soikeasta pitkähkön munanmuotoiseen; niillä on pyöristynyt tyvi ja lyhyesti kapeneva kärki.

Kukat ja hedelmät

Maakkian kukinta-aika ulottuu heinäkuusta elokuuhun. Kasvin 10–20 senttimetrin pituiset, pystyt terttumaiset kukinnot kasvavat huiskilomaisissa kerrannaiskukinnoissa. Kukinnon päävarsi on tiheästi ruskeakarvainen; kukkavarret on tavallisesti 4–6 (3,2–10) millimetrin mittaisia.

Maakkian kaksineuvoiset, vastakohtaiset, viisiteräiset kukat ovat 8–12 millimetrin pituisia; niillä on kaksinkertainen kehä. 2–4 millimetrin mittainen verhiö on kellomainen, lyhythampainen ja tiheästi kellanruskeakarvainen. Teriö on valkoinen, 7–11 millimetrin mittainen. Yksittäinen emi on suora ja tiheästi kellanruskeakarvainen. Syys-lokakuussa kypsyvät 3–7 senttimetrin pituiset ja 1–1,2 senttimetrin levyiset palkohedelmät sisältävät 1–4 siementä. Kellanruskeat tai ruskeat siemenet ovat soikeita, 6–8 millimetrin mittaisia.

Kromosomiluku

Kasvin kromosomiluku on 2n = 18.

Levinneisyys ja elinympäristö

Maakkian levinneisyysalue ulottuu Venäjältä (pääasiassa Amurin alueelta) Kiinaan, Taiwanille, Korean niemimaalle ja Japaniin. Maakkia kasvaa puuaroilla sekä kukkuloiden kuivissa metsissä 300–900 metrin korkeudella merenpinnasta. Laji suosii kuivahkoa-tuoretta, runsasravinteista, lievästi hapanta-emäksistä, hiekkasavista tai savista maaperää. Se viihtyy aurinkoisilla kasvupaikoilla ja pitää lämmöstä, mutta on enimmäkseen myös pakkasenkestävä.

Kotiseudullaan Itä-Aasiassa maakkia kasvaa tuoreissa ja runsasravinteisissa jokilaaksojen rinne- ja rantametsissä yhdessä koreansembran (Pinus koraiensis) ja lehtipuiden kanssa.

Luokittelu

Maakkian kuvasivat ensimmäisinä Franz Josef Ruprecht ja Karl Johann Maximowicz. Lajista tunnetaan kaksi muunnosta:

• Maackia amurensis Rupr. & Maxim. var. amurensis
• japaninjokimaakkia – Maackia amurensis var. buergeri (Maxim.) C.K.Schneid.: Lehdykät ovat tylppiä eivätkä teräväkärkisiä kuten perusmuodolla; lisäksi lehtien alapinnat ovat karvaisia. Muunnos kasvaa luonnonvaraisena Japanissa.

Käyttö

Maakkiaa käytetään koristekasvina näyttävien kukkiensa vuoksi.

Aiheesta muualla

• iNaturalist: Maackia amurensis
• Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Maackia amurensis (englanniksi)
• United States Department of Agriculture (USDA): Maackia amurensis (englanniksi)
• Flora of China: Maackia amurensis (englanniksi)