Tämä on lupaava artikkeli.

Korvagaselli

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Maa-antilooppi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Korvagaselli
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Onttosarviset Bovidae
Alaheimo: Gasellit Antilopinae
Suku: Punagasellit Raphicerus
Laji: sharpei
Kaksiosainen nimi

Raphicerus sharpei
Thomas, 1897

Katso myös

  Korvagaselli Wikispeciesissä
  Korvagaselli Commonsissa

Korvagaselli eli maa-antilooppi[2] (Raphicerus sharpei) on melko pieni Afrikassa elävä sorkkaeläinlaji. Se muistuttaa suuresti muita punagasellien suvun (Raphicerus) lajeja. Sillä ei nykykäsityksen mukaan ole alalajeja.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korvagaselli on 65–75 senttiä pitkä ja painaa 7–16 kiloa. Säkäkorkeus on 45–55 senttiä ja hännän pituus 4–8 senttiä. Naaraat ovat hieman uroksia suurempia,[3] Sarvet ovat 6–10 sentin pituiset ja ne kasvavat vain uroksille.[4] Turkki on punertavanruskea ja siinä on valkoisia täpliä, jotka saavat eläimen näyttämään harmahtavalta. Naaman sivuilla, otsassa, kuonon yläosassa ja jalkojen ulko-osassa on kellertävänruskeaa väriä. Vatsa, jalkojen sisäpuoli, kaulan alapuoli ja korvat ovat vaaleat. Silmien ympärillä on valkoinen rengas.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korvagaselli elää Afrikassa päiväntasaajan eteläpuolella. Sitä tavataan Tansanian etelä- ja keskiosista Kongon kaakkoisosiin, Sambiaan, Malawiin, Mosambikiin ja sieltä Botswanan koillisosiin ja Namibian Capriviin, Zimbabween, Etelä-Afrikan koillisosiin ja itäiseen Swazimaahan. Laji elää monilla suojelualueilla, mutta on niiden ulkopuolella harvinaistunut asutuksen leviämisen, elinalueiden kaventumisen ja metsästyksen vuoksi. Se ei kuitenkaan ole uhanalainen.[1]

Lajin tyypillisintä elinympäristöä ovat kukkula- ja kallioalueet, joissa kasvaa pensaikkoa mutta ei juurikaan pitkää heinikkoa. Maa-antilooppi on tavallinen metsäisissä ja suojaisissa miombo-savanneilla. Lajia voidaan joskus harvoin tavata myös sellaisilta alueilta, joissa ei ole suojaisaa aluskasvillisuutta, mutta se on epätavallista.[1][3]

Korvagaselli on enimmäkseen yksineläjä, mutta voi elää pareittainkin. Korvagasellit liikkuvat ja ruokailevat yöllä tai viileällä säällä ja viettävät suurimman osan päivästään lepäämällä piilossa. Ne sulautuvat hyvin ympäristöönsä.[3] Ne syövät lähinnä pensaiden lehtiä ja nuoria versoja, mutta myös heiniä, kukkia ja hedelmiä.[4] Niiden ei ilmeisesti ole pakko juoda, mutta juovat kyllä tilaisuuden tullen. Hajuviestinnässä käytetään silmien ja kasvojen rauhasten eritteitä.[3] Korvagasellit ovat reviiritietoisia ja puolustavat aluettaan yksin tai pareittain. Kamppaillessaan urokset syöksyvät toisiaan kohti, laskeutuvat polvilleen ja iskevät sarvillaan tai lyövät ne yhteen. Korvagasellin vihollisia on paljon - petolintuja, pytoneita ja petonisäkkäitä aavikkoilveksistä leijoniin.[5] Pelästyessään korvagasellit eivät yleensä pakene petoa, vaan painautuvat maahan ja ojentavat päänsä ja kaulansa ja jäävät aluskasvillisuuden suojiin piiloon. Ne saattavat paeta vasta pedon tultua aivan niiden vierelle. Korvagasellien tiedetään käyttävän pakopaikkoina koloja, jotka useimmiten maasika on kaivanut.[3]

Korvagasellit voivat lisääntyä mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta yleisimmin marras-joulukuussa. Tällöin eteläisessä Afrikassa alkavat kevät ja sateet. Korvagasellin kiimakäytöstä ei tunneta. Kantoaika kestää keskimäärin 180 vuorokautta, ja poikueessa on yksi tai kaksi vasaa. Niitä imetetään noin kolme kuukautta ja ne tulevat sukukypsiksi 6–19 kuukauden ikäisinä.[3]

  1. a b c IUCN SSC Antelope Specialist Group: Raphicerus sharpei IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.7.2014. (englanniksi)
  2. korvagaselli (maa-antilooppi) – Raphicerus sharpei laji.fi. Viitattu 22.1.2020.
  3. a b c d e f g Scott Hocking: ADW: Raphicerus sharpei Information 2004. University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 25.3.2009. (englanniksi)
  4. a b South Africa Safari Travel Specialist: Sharpes Grysbok Antelope Africa Kruger National Park. Viitattu 23.3.2009. (englanniksi)
  5. Eco Travel Africa: The Sharpe's Grysbok - Raphicerus sharpei of Southern Africa 2005. Eco Travel Africa. Arkistoitu 4.3.2009. Viitattu 25.3.2009. (englanniksi)