MG-34
| Maschinengewehr 34, MG-34 | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | Konekivääri |
| Valmistaja | Mauser sekä useita muita pienempiä valmistajia |
| Valmistusmaa |
 Saksa |
| Valmistusvuodet | 1935–1945 |
| Tekniset tiedot | |
| Kaliiperi(t) | 7,92 (7,92x57mm JS)[1] |
| Aseen pituus | 1 220 mm[1] |
| Piipun pituus | 628 mm[1] |
| Paino (tyhjänä) |
12,1 kg (pelkkä ase)[1] 19,2 kg (kolmijalan kanssa) |
| Lipas | Patruunavyö tai rumpulipas[1] |
| Kapasiteetti |
50/200 (panosvyö) tai 75 (rumpulipas) [1] patruunaa |
| Ammuksen lähtönopeus | noin 755 m/s[1] |
| Tehokas kantama | 2 000 m[1] |
| Tulinopeus (laukausta/min) | 800–900 laukausta minuutissa[1] |
MG-34 (saks. Maschinengewehr 34 eli konekivääri mallia 1934) on saksalainen toisen maailmansodan aikainen konekivääri. MG-34 tunnetaan maailman ensimmäisenä yleiskonekiväärinä, joka soveltui niin ilmatorjuntaan, jalkaväen tulitukiaseeksi kuin ajoneuvojen aseistukseksi.
MG-34 suunniteltiin 1930-luvun alussa Rheinmetall-yhtiön insinööri Louis Stangen johdolla, ja se suunniteltiin alusta saakka vastaamaan Saksan armeijan tarpeita yleiskonekiväärinä.[1] Ase hyväksyttiin käyttöön vuonna 1934 ja sen sarjatuotanto aloitettiin 1935. MG-34 toimi Wehrmachtin päätoimisena tulitukiaseena toisessa maailmansodassa aina vuoteen 1942, jolloin se vähitellen korvattiin nopeampaan sarjatuleen kykenevällä ja luotettavammalla MG-42:lla. Lisäksi MG-34:n valmistaminen oli kallista suhteessa MG-42:een ja sen tarkasti sovitetut osat kestivät taistelukenttien olosuhteita paljon MG-42:ta huonommin. MG-34 toimi kuitenkin sodan loppuun asti ajoneuvojen konekivääriaseistuksena.
MG-34 sai sodan aikana useita rooleja. Jalkaväen tulitukiaseena sitä käytettiin haaratuella, joka mahdollisti nopean liikkumisen. Haaratuki voidaan kiinnittää joko piipun vaipan etuosaan tai piipun vaipan juureen, rungon eteen. Tarvittaessa nopeaa liikuteltavuutta käytettiin usein Gurttrommelia, pientä rumpulipasta, joka sisälsi yhden 50 patruunan vyön, jolloin vältettiin vyön sotkeutuminen ja aseen jumittuminen. Tuliasemassa MG-34 voitiin kiinnittää kiikaritähtäimellä varustettuun Lafette 34 -kolmijalkaan. Ilmatorjunta-aseena palvellessaan se voitiin kiinnittää tarkoitukseen suunniteltuun kolmijalkaan ja varustaa erityisellä ilmatorjuntatähtäimellä.
MG-34:ssä on piipun pikavaihto-ominaisuus,[1] ja ohjeiden mukaisesti vaihdetun piipun elinikä on 5 000–6 000 laukausta.
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
MG-34 Lafette 34 -kolmijalalla, MG-34 haaratuella Gurttrommel -rumpulippaalla varustettuna, alimpana vaihtopiippu. -
Saksalaisia sotilaita käyttämässä MG-34:ää Ranskassa vuonna 1944. -
Ilmatorjuntakäyttöön muokattu versio aseesta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- McNab Chris: Suuri asekirja. Helsinki: Gummerus 2008. ISBN 978-951-20-6890-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta MG-34 Wikimedia Commonsissa
