Stuart (panssarivaunu)
| M3/M5 Stuart | |
|---|---|
 |
|
| Valmistushistoria | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Tekniset tiedot | |
| Tyyppi | kevyt panssarivaunu |
| Pituus | |
| – pelkkä runko | 4,84 m |
| Leveys | 2,29 m |
| Korkeus | 2,57 m |
| Taistelupaino | 15,2 t |
| Pääase | 37 mm tykki |
| Muu aseistus | 3 tai 5 × 7,62 mm Browning-konekivääriä |
| Panssarointi | 9,5–50,8 mm |
| Miehistö | 4 (johtaja, ampuja, ajaja, vara-ajaja) |
M3 ja M5 Stuart ovat yhdysvaltalaisia kevyitä panssarivaunuja, jotka otettiin käyttöön toisen maailmansodan aikana. Brittien antama ”Stuart”-lisänimi viittaa Yhdysvaltain sisällissodan aikaiseen kenraali J. E. B. Stuartiin ja sitä käytettiin sekä M3- että M5-sarjan vaunuista.
Stuarteissa oli paksumpi panssari kuin aiemmissa M2-sarjan vaunuissa. Aseina oli alkupään malleissa 37 millimetrin M5-tykki ja viisi konekivääriä. Myöhemmissä malleissa oli hieman pidennetty M6-tykki ja konekiväärien määrä vähennettiin kolmeen. Mallia M3 valmistettiin vuosina 1941–1943 ja mallia M5 vuosina 1942–1944. Vaunua käyttivät yhdysvaltalaiset, britit, kansainyhteisön joukot ja kiinalaiset.
Kehitys ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uuden kevyen panssarivaunun suunnittelu alkoi 1930-luvun alkupuolella. Useiden toinen toistaan vahvemmin panssaroitujen ja paremmin aseistettujen prototyyppien jälkeen esiteltiin M3 heinäkuussa 1940.[1]
Vaunun ottivat ensimmäisenä taistelukäyttöön brittijoukot Pohjois-Afrikassa marraskuussa 1941, joille toimitettiin M3-vaunuja Lend-Lease-ohjelman myötä. Amerikkalaisjoukot käyttivät vaunua taistelussa ensimmäistä kertaa saman vuoden joulukuussa Filippiineillä japanilaisia vastaan. Brittijoukkojen kokemusten perusteella vaunu ei ollut aseistukseltaan riittävän tehokas, mutta he olivat muuten tyytyväisiä sen suorituskykyyn.[1]
Taistelukäytössä saatujen kokemuksien perusteella vaunusta kehitettiin M3A1-versio, jonka valmistus aloitettiin toukokuussa 1942. 37 millimetrin tykki sai gyroskooppivakaajan ja tornin kääntömekanismi muuttui sähkökäyttöiseksi.[1]
Kesästä 1942 lähtien britit yleensä välttivät Stuartien käyttöä panssaritaisteluissa. Vaunua käytettiin pääasiassa tiedusteluun ja osasta niistä poistettiin tykkitorni painon keventämiseksi ja siten nopeuden ja toimintamatkan parantamiseksi. Nämä tornittomat vaunut tunnettiin nimellä Stuart Recce.
M3-malleissa oli moottorina Continental R-670- tai Guiberson A-1020 -tähtimoottori. M5-malleissa käytettiin kahta Cadillac Series 42 -moottoria, jonka vaihteistona oli Hydra-Matic-automaattivaihteisto.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c M3A1 Stuart Tank The National WWII Museum. Viitattu 13.11.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stuart (panssarivaunu) Wikimedia Commonsissa
