Ritarilude
Ritarilude | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
Alalahko: | Luteet Heteroptera |
Osalahko: | Pentatomomorpha |
Yläheimo: | Lygaeoidea |
Heimo: | Varjoluteet Lygaeidae |
Suku: | Lygaeus |
Laji: | equestri |
Kaksiosainen nimi | |
Lygaeus equestris |
|
Katso myös | |
Ritarilude (Lygaeus equestris) on harvinainen, kookas, punamusta ludelaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ritarilude on kookas, 8,0–14,0 mm, pitkänomainen ludelaji. Väritys on räikeän punamusta ja värien rajat ovat terävät. Musta väri muodostaa aikuisen hyönteisen selkäpuolelle ristiä muistuttavan kuvion. Siipien mustassa kärkikalvossa on selvästi erottuva valkoinen laikku. Raajat ja tuntosarvet ovat mustat.[2]
Hyvin yleinen ja laajalle levinnyt verilude (Corizus hyoscyami) muistuttaa ritariludetta jonkin verran.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ritarilude on laajalle levinnyt laji, jota tavataan suurimmassa osassa Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä Skandinavian eteläosissa. Idässä levinneisyysalue ulottuu aina Kiinaan ja Venäjän kaukoitään asti. Suomessa ritariludetta tavataan ainoastaan Ahvenanmaalla, Turun saaristossa sekä lounaisrannikolla, ja se on kaikkialla hyvin paikoittainen.[2]
Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu elinvoimaiseksi.[2]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa ritarilude esiintyy kuivilla ja kuumilla paikoilla, joissa kasvaa sen ravintokasvia, kalliokäärmeenpistonyrttiä (Vincetoxicum hirundinaria). Etenkin ensimmäiset nymfiasteet ovat täysin riippuvaisia käärmeenpistonyrtistä, aikuisia voi tavata satunnaisesti myös muilta kasveilta. Lude imee ravinnokseen kasvinesteitä kukinnoista ja siemenistä. Laji talvehtii aikuisena ja sopivaan talvehtimispaikkaan voi kerääntyä runsaasti yksilöitä.[2]
Aikuisia luteita tavataan Suomessa elokuun alusta kesäkuulle.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anders Albrecht, Heidi Viljanen, Pasi Sihvonen: Ritarilude – Lygaeus equestris Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c d e T. Rintala & V. Rinne: Suomen luteet. Helsinki: Hyönteistarvika TIBIALE Oy, 2010. ISBN 978-952-92-7512-0 s. 198 ja 282.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Ritarilude (Lygaeus equestris)
- Prachtridderwants - Lygaeus equestris (hollanniksi)
- ITIS: Lygaeus equestris (englanniksi)