Promiskuiteetti
Promiskuiteetti kuvaa sosiaalista sukupuolten vapaata yhteiselämää.[1] Yleensä promiskuiteetillä tarkoitetaan yhteiskunnallista tilaa, jossa ei ole avioliittoja tai muita pysyviä sukupuolisuhteita, vaan ihmiset harrastavat seksiä vapaasti eri kumppanien kanssa.
Ihmisten lähimmät sukulaiset simpanssit ja etenkin bonobot[2][3] elävät promiskuiteetissa: yhteisössä on useita uroksia ja naaraita ja kaikki naaraat parittelevat useiden urosten kanssa ja päinvastoin. Bonobot harjoittavat seksuaalista kanssakäymistä myös saman sukupuolen edustajien kanssa.
Ihmisten promiskuiteetti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2008 yhdysvaltalainen yliopistotutkimus totesi eräiden Pohjois-Euroopan maiden olevan maailman promiskuiteettisimmasta päästä, Suomi[4] ensimmäisenä. Tutkimus mittasi yhdenyönsuhteita, asenteita irtoseksiin ja seksikumppaneiden määrää.[4][5][6]
Tutkijoiden mukaan tulokset saattoivat kertoa ”naisten ja miesten promiskuiteetin lisääntyvästä sosiaalisesta hyväksynnästä”. Tähän saattoivat liittyä uskonnollisen paheksunnan väheneminen, naisten aiempaa paremmat tulot, tasa-arvo ja entistä seksuaalisempi populaarikulttuuri.[4][5][6]
Keskimäärin miehet väittivät harrastaneensa seksiä useamman kumppanin kanssa kuin naiset.[7]
Syrjähypyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa vuonna 1994 pitkäaikaisessa suhteessa olevista naisista kovin harva oli harrastanut jonkun ulkopuolisen kanssa seksiä viimeisten kolmen kuukauden aikana. Lesboilla luku oli vieläkin alhaisempi kuin heteronaisilla.[8]
Moniavioisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]80–85 prosenttia ihmiskulttuureista on moniavioisia, mutta niissäkin vain harvalla on useita puolisoita[9][10][11]. Useimmat kulttuurit ovat polygyynisiä (monivaimoisia). Monimiehisyys polyandria on sallittua varsin harvoissa kulttuureissa.
Länsimaissa tyypillisin parisuhdemuoto on yksiavioisuus, tarkemmin määriteltynä sarjamonogamia, kahden ihmisen välinen seksisuhde, jollaisia samalla ihmisellä on useita peräkkäin.[12][13]
Yhdysvalloissa vajaa puolet homomiesten parisuhteista on monogaamisia[14].
Käsitteen historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1800-luvulla oli laajalti hyväksytty näkemys kansatieteen, sosiologian, kulttuuriantropologian ja muiden humanististen ja yhteiskuntatieteiden piirissä, että primitiivinen yhteiskunta ennen avioliiton ja perheen syntymistä olisi ollut promiskuiteettinen tai seksuaalisesti suvaitsevainen. Uskottiin, että vastakkaisten sukupuolten muodostama yhteisö oli ryhmäavioliitossa, ja vasta myöhemmin kehittyivät muun tyyppiset avioliitot (polygamia, polyandria ja monogamia).
1800-luvulla eräät tutkijat kuten sveitsiläinen antropologi Johann Jakob Bachofen uskoivat promiskuiteetin olleen ihmiskunnan alkuperäinen tila (”alkukantainen promiskuiteetti”). Tämän käsityksen kannattajat vetosivat siihen, että monissa kulttuureissa sukulaisuus on laskettu pelkästään äidin puolelta ja olettivat tämän johtuneen siitä, että promiskuiteetin johdosta useimmiten olisi ollut mahdollista tunnistaa lapsen vanhemmista vain äiti, ei isää.
Tähän kantaan oli useita syitä. Suurimman osan niin kutsuttujen luonnonkansojen kulttuuriantropologisesta tutkimuksesta suorittivat 1800-luvulla "kabinettitieteilijät", jotka eivät olleet koskaan käyneet paikan päällä itse ja luottivat pelkästään matkailijoiden, lähetyssaarnaajien ja muiden henkilöiden tietoihin. Alkuperäisen primitiivisen yhteiskunnan tai ihmiskunnan tilan jälleenrakentaminen perustui ajatukseen edistyksestä, jonka mukaan kaikki kulttuurit parantuvat ja muuttuvat monimutkaisemmiksi. Vaikutti johdonmukaiselta olettaa, että koskaan ennen kehittyneitä perhetyyppejä ei yksinkertaisesti ollut, ja primitiivisessä yhteiskunnassa seksuaalisuhteet olivat ilman rajoja ja tabuja. Tätä näkemystä edustaa muun muassa Friedrich Engelsin teos "Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä", jota yhdessä Karl Marxin teoksien kanssa käytettiin kommunistisen ideologian palveluksessa.[15]
On myös huomautettu, että viktoriaanisen moraalin olosuhteissa 1800-luvulla tällaiset fantasiat ovat voineet johtua myös psykologisista syistä.
Nykyaikainen kulttuuriantropologia ei ole vahvistanut täydellisen promiskuiteetin olemassaoloa missään tunnetussa yhteiskunnassa tai kulttuurissa. Historiallinen todistusaineisto rajoittuu joihinkin Herodotoksen, Strabonin ja Solinuksen teksteihin, jotka ovat olleet vaikeasti tulkittavia.[16]
1900-luvulla tämä käsitys enimmäkseen hylättiin, mm. Edvard Westermarck, avioliiton historiaan syvällisesti perehtynyt suomalainen filosofi, sosiaaliantropologi ja sosiologi, esitti vahvoja todisteita sen puolesta, että ainakin jo sivistyskehityksen aivan ensi askelilla yksiavioisuus on ollut aivan normaali ja luonnollinen miehen ja naisen välisen yhteiselämän muoto.[17][18].
Käytännössä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Promiskuiteettia on harjoitettu hippiyhteisöissä ja muissa vaihtoehtoisissa alakulttuureissa 1960-luvulla, ja 1960-luvulta lähtien perinteisen yksiavioisuuden häviämisen jälkeen siitä on tullut yleistä kaikkialla länsimaissa.[19]
Uskonnolliset näkökulmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Promiskuiteetilla on ollut historiallisesti kielteinen lataus, koska sekä kristinusko, juutalaisuus että islam tuomitsevat elämäntavan ja sen sijaan puolustavat elinikäistä yksiavioista avioliittoa (vaikka islam sallii moniavioisuuden miehille).
- Pääartikkeli: Haureus
Seksuaalinen kaksoisstandardi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Satunnaista seksiä harjoittaneita naisia arvioitiin positiivisemmin kuin miehiä, heitä haluttiin useammin tapailla ja harjoittaa seksiä heidän kanssaan. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa "käänteiseen" seksuaaliseen kaksoisstandardiin, koska on laajalti luultu, että "löyhä" seksuaalimoraali haittaisi enemmän naisia kuin miehiä.[20]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heimo
- Sukulainen
- Seksuaalimoraali
- Patriarkaatti (yhteiskuntatieteet)
- Sukupuolitauti
- Kaupungistuminen
- Eläinten seksuaalisuus
- Yksiavioisuus
- Aviorikos
- Esiaviollinen seksi
- Naisten sukupuolielinten silpominen
- Moniavioisuus
- Vapaat suhteet
- Polyamoria
- Seksuaalinen vallankumous
- Ehkäisy
- Kondomi
- Ehkäisypilleri
- Jälkiehkäisy
- Abortti
- Vauvojen surmaaminen
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ NetMot, kielitoimiston sanakirja mot.kielikone.fi. Arkistoitu 12.7.2012. Viitattu 27.5.2014. Fin
- ↑ National Geographic: Homosexual Activity Among Animals Stirs Debate [1]; Retrieved November 6, 2007
- ↑ Context and Development of Sexual Behavior of Wild Bonobos (Pan paniscus) at Wamba, Zaire [2][vanhentunut linkki] ;Retrieved April 3, 2010
- ↑ a b c Waite, Roger: Britain on top in casual sex league. The Times, 30.11.2008. London. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.5.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Beckford, Martin; Jamieson, Alastair: Britain is among casual sex capitals of the Western world, research claims. The Daily Telegraph, 30.11.2008. London. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.5.2010.
- ↑ a b http://www.upi.com/Health_News/2008/11/30/British_top_promiscuity_study/UPI-98281228072500/
- ↑ New Zealand women most promiscuous The Sydney Morning Herald
- ↑ Friedman, Richard C.; Downey, Jennifer I.: Homosexuality. New England Journal of Medicine, 1994, 331. vsk, nro October 6, 1994, Number 14, s. 923–930. Massachusetts Medical Society. PubMed:8078554 doi:10.1056/NEJM199410063311407 ISSN 0028-4793 Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Murdock, G.P. (1967). Ethnographic Atlas. Pittsburgh, PA: University of Pittsburgh Press.
- ↑ White, D.R. & Veit, C. (1999). White-Veit EthnoAtlas. Retrieved April 28, 2006 from http://eclectic.ss.uci.edu/~drwhite/ethnoatlas/nindex.html (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ Murdock, G. P. (1981). Atlas of World Cultures. Pittsburgh, PA: University of Pittsburgh Press.
- ↑ Serena Petrella (Department of Sociology, Carleton University, Canada) declares serial monogamy a "norm" in her article Only with You – Maybe – If You Make Me Happy: A Genealogy of Serial Monogamy as Governance and Self- Governance.
- ↑ Feminism and The Moral Animal states: "We do not actually live in a society built on monogamy, but on serial monogamy."
- ↑ Many gay couples negotiate open relationships (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Frederick Engels: Origins of the Family, Private Property, and the State, II. The Family
- ↑ HADDON, A. The Races of Man: an Outline of Anthropology and Ethnography, Chapter VII, Family Life
- ↑ Iso tietosanakirja, 1. osa, palstat 1054 ja 1055
- ↑ Otavan iso tietosanakirja
- ↑ John Anthony Moretta: The Hippies: A 1960s History. Sivu 362.
- ↑ The Impact of Sexual History and Relationship Type on Social Perceptions. Sexuality & Culture, 18.6.2024. doi:10.1007/s12119-024-10246-8 Artikkelin verkkoversio.