Lumirakentaminen Suomessa

Kuva Kemin lumilinnan sisältä vuodelta 2013

Lumirakentaminen tarkoittaa rakentamista, jossa materiaalina käytetään lunta, jäätä ja näiden yhdistelmiä. Ammattimainen lumi- ja jäärakentaminen alkoi Pohjois-Suomen matkailuyrityksissä vuonna 1997, kun ensimmäiset lumihotellit valmistuivat Kemiin ja Saariselälle. Talvella 2013–2014 lumimajoitusta on edellisten lisäksi myös Kittilässä, Muoniossa, Rovaniemellä ja Sinettässä. Suomessa on kehitetty sekä lumirakentamisen tekniikkaa ja innovaatioita että panostettu alan koulutukseen ja tutkimukseen.

Materiaalista

Ammattimaisessa lumirakentamisessa käytetään rakennusmateriaalina lunta, jäätä ja/tai sohjoa. Lunta on yleensä käsiteltävä eli tiivistettävä lujemmaksi, jotta siitä saataisiin turvallista ja kestävää rakennusainesta. Sohjoa tai vettä käytetään laastina, kun yhdistetään lunta ja jäätä. Yleisön käyttöön tarkoitetuilta lumirakennuksilta vaaditaan aina rakennuspiirustukset ja -lupa. Lumirakennuksen on myös läpäistävä rakennustarkastus ennen sen käyttöönottoa. Rakennelmaa on seurattava käytön ajan (tarkastukset ja mittaukset).

Rakenteesta

Lumirakentamisessa käytetään yleensä luonnonlunta tiheämpää ja lujempaa tekolunta. Lumimateriaali tiivistyy mekaanisesti käsittelemällä ja lämpötilan vaikutuksesta (mitä kylmempi ilma, sitä tiiviimpää lunta). Tiivistyessä lumikiteet kiinnittyvät lujemmin tosiinsa ja kosteus leviää tasaisemmin lumimassaan. Lumi tiivistyy myös omasta painostaan. Sulamisen ja painumisen aiheuttamaa rakennekuormitusta ja vetojännitystä vähennetään kantavilla puristusrakenteilla (seinä, torni, muuri, kaari, holvi, kupoli). Halutun muotoisia rakennuselementtejä tehdään myös valumuoteilla (betonikasetit, vanerit, pellit). Muurit ja seinämät tehdään liukuvaluna. Ikkunat ja erikoismuodot tehdään paineilmatäytteisillä joustokangasmuoteilla, jotka tyhjennetään ja poistetaan heti lumen kovetuttua.

Tiheydestä

Luonnonlunta (tiheys 100–200 kg/m³) voidaan käyttää turvallisesti alle 1,5 metriä korkeisiin kasamaisiin seinämiin ja veistoksiin. Luonnonlunta tiivistetään lisää polkemalla (150–300 kg/m³), kasaamalla (200–300 kg/m³), lingolla tai seulakauhalla (300–400 kg/m³), toistamalla edellisiä vaiheita (400–600 kg/m³) tai lisäämällä edellisten vaiheiden toistamisen lisäksi lumen määrään 2–5 prosenttia vettä (800 kg/m³). Tekolumesta (tiheys 300–400 kg/m³) voidaan sellaisenaan rakentaa turvallisesti alle 5-metrisiä holveja tai kaarimaisia torniseiniä. Tekolunta tiivistetään lisää joko polkemalla (350–500 kg/m³), lingolla tai seulakauhalla (400–500 kg/m³), toistamalla edellisiä vaiheita (500–700 kg/m³) tai lisäämällä edellisten vaiheiden toistamisen lisäksi lumeen vettä (800 kg/m³). Tavoiteltava ja turvallinen ammattimaisen lumirakennelman tiheys on 400–800 kg/m³.

Harrastelijoiden lumirakennelmia voidaan tehdä kaivamalla luonnonlumikasoihin luolia tai kasaamalla muoteilla tehdyistä kuutioista kupolimaisia igluja.

Aiheesta muualla

• Kai Ryynänen: Lumi- ja jäärakentamisen ohjekirja, Rovaniemen ammattikorkeakoulun julkaisut, 2011 (sivut 95–96)
  

https://arkki.ramk.fi/RAMK/julkaisutoiminta/Julkaisut/RAMK%20C27_Lumi_ja_jaarakentamisen%20ohjekirja.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)

Lumimajoitusta

• Kemin Lumilinna http://www.visitkemi.fi/fi/lumilinna
• Sinettän Iglukylä http://www.arcticsnowhotel.fi/fi/lumihotelli/
• Kittilän Snowhotel http://www.snowvillage.fi/snowhotelfi.htm
• Muonion WinterVillage http://www.torassieppi.fi/en/winter/wintervillage/
• Rovaniemen Iglu-hotelli http://arctice.fi/fi/iglu-hotelli/ (Arkistoitu – Internet Archive)
• Saariselän Kakslauttanen http://www.kakslauttanen.fi/en/ (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta

• Kai Ryynänen: Lumi- ja jäärakentamisen ohjekirja (PDF) (Arkistoitu – Internet Archive), Rovaniemen ammattikorkeakoulun julkaisut, 2011
• Kilpeläinen Mikko, Mäkinen Seppo: Jään rakennustekniset ominaisuudet. Julkaisu. Oulun yliopisto, 2003.
• Korhonen, Esa: Lumi- ja jäärakentaminen. Diplomityö. Oulun yliopisto, 1995.
• Kuluttajavirasto. Lumi- ja jäärakennelmien turvallisuus. Kuluttajavirasto, 2008
• Lääkkö, Matti: Lumirakenteiden suunnitteluohjeet. Diplomityö. Oulun yliopisto, 2000.
• Pitkänen, Martti: Rakennusvalvonnan näkökulma lumirakentamiseen, turvallisuustekijät. Kemi, 2003.
• Suomen rakennusinsinöörien liitto: RIL 218 Lumirakenteiden suunnittelu ja rakentamisohjeet. Helsinki, 2001.
• Teppo, Jukka: Lumenveisto-opas. Sinettä, 2002.
• Mäkinen Seppo: Maailman Suurin Lumilinna Kemissä 1996; Suunnittelu ja Rakentaminen. Diplomityö Oulun Yliopisto 1996
• Teppo, Jukka: Lumiharkkorakentamisen perusteita. Sinettä, 1997.
• Toiviainen, Timo: Lumi- ja jäärakentamisen kehittämisohjelma. Meri-Lapin Instituutti, 1999.