Koiranheisi
| Koiranheisi | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Dipsacales |
| Heimo: | Tesmayrttikasvit Adoxaceae |
| Suku: | Heidet Viburnum |
| Laji: | opulus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Viburnum opulus |
|
 Koiranheiden ja sen muunnosten levinneisyys. Viburnum opulus var. opulus Viburnum opulus var. sargentii Viburnum opulus var. americanum |
|
| Katso myös | |
Koiranheisi (Viburnum opulus), kansanomaisesti myös koiranheisipuu, on puuvartinen pensas, joka kuuluu tesmayrttikasvien heimoon ja heisien sukuun. Koristekasvina viljelty lumipallopensas eli lumipalloheisi on sen lajike. Koiranheittä käytetään myös lääkekasvina.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koiranheisi kasvaa korkeintaan nelimetriseksi haarovaksi pensaaksi. Kuori on vaaleanharmaa. Lehdet ovat erikoisennäköisiä, eikä sitä helposti sekoita muihin pensaisiin. Lehtilapa on muutaman sentin levyinen ja kolmi- tai viisiliuskainen.
Koiranheiden valkoiset kukinnot ovat muodoltaan lähinnä puolipallomaisia. Niiden keskiosassa on pieniä, kellanvalkeita, kaksineuvoisia kukkia, ja reunalla suuria, valkoisia, neuvottomia kukkia. Marja on kypsänä punainen. Kasvia on pidetty myrkyllisenä, mutta se ei sitä ole[1].
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koiranheisi esiintyy havumetsävyöhykkeen eteläosasta etelään koko Euroopassa, paitsi välimerenilmaston alueella ja Kaakkois-Euroopan aroilla. Aasiassa levinneisyys ulottuu samalla kasvillisuusvyöhykkeellä Baikaljärven tienoille. Itä-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa kasvaa muotoja, jotka ovat koiranheidelle läheistä sukua.[2]
Koiranheisi kasvaa Etelä-Suomen ravinteikkailla mailla lehdoissa, puronvarsilla ja metsänreunoissa. Se on yleinen Suomenselän itä- ja eteläpuolella ja esiintyy harvinaisempana pohjoisessa Kainuuseen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Lounais-Lappiin asti.[3]
Ongelmia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lumipalloheidellä on tunnetusti herkästi kirvoja. Vakavampaa on, että nämä papukirvat ovat osoittautuneet perunan eräitä lajikkeita vakavasti uhkaavan Y-viruksen väli-isänniksi.[4] Esimerkiksi tunnettujen siemenperunan viljelyalueiden Tyrnävän ja Limingan alueilla papukirva talvehtii tiettävästi vain heisillä.[5]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koiranheiden väkevän happamia, pahanhajuisia marjoja on pidetty myrkyllisinä, mutta todellisuudessa ne ovat syömäkelpoisia; Elias Lönnrot kertoo niistä valmistetun etikkaa ja paloviinaa. Marjat kerätään myöhään syystalvella ensimmäisten pakkasten jälkeen ja käytetään muiden marjojen, kuten pihlajanmarjojen ja karpaloiden kanssa. Versojen ja juuren kuorta käytetään Keski-Euroopassa lääkkeenä erityisesti kuukautiskipuihin ja keskenmenon ehkäisyyn.[6] Elias Lönnrot kertoo heidestä seuraavaa:
»Vesat piipunvarsiksi, puu kalteenpiiksi. Kuoresta saadaan linnun liimaa keittämällä. --- Kylmettyneenä kadottavat pahan makunsa ja kelpaavat ihmisten syödä sekoitettuna jauhoilla ja leiväksi laitettuna. Kasvia käytetään myös paineeksi.[6]»
Etelä-Karjalassa koiranheiden pakkasen imeltämiä marjoja on syöty ennen sokerin käytön yleistymistä. Venäjällä koiranheisi on paikoin suosittu, terveysvaikutteinen marjakasvi, josta on saatavana myös lajikkeita.lähde?
Koiranheisi on yleinen koristepensas, erityisesti sen lajike lumipalloheisi (Viburnum opulus 'Roseum'). Lumipalloheidellä on pallomaiset 5–8 cm levyiset kukinnot, jotka koostuvat pelkästään neuvottomista kukista. Koska kukista ei muodostu siementä, lumipalloheittä lisätään kasvullisesti, eikä se yleensä leviä luontoon.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Myrkytyskeskuksen tiedosto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Anderberg, Arne: Den virtuella floran: Olvon (Viburnum opulus) — Norra halvklotet (levinneisyyskartta) Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 14.8.2008.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2009: Levinneisyyskartat (Koiranheisi Viburnum opulus) Kasviatlas 2009. 2010. Helsinki: Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Viitattu 8.4.2011.
- ↑ Tiina Juujärvi: Tyrnävän perunoita uhkaava virus leviää lumipalloheisistä Kaleva. 1.5.2014. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ High Grade -alueelle koristepensaiden vaihtopäivät (verkkolehti) (s. 18–19) Kuuma Peruna 2/2012. Tyrnävä: Perunan ystävät ja Kantaperuna-ryhmä. ISSN 1795-0619 Viitattu 26.6.2014.
- ↑ a b Rautavaara, Toivo: Mihin kasvimme kelpaavat: ruokaa, ryytiä ja rohtoa luonnosta, s. 19. WSOY, 1976. ISBN 951-0-08204-X
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Lajitietokeskus: Koiranheisi (Viburnum opulus)
- Kasviatlas 2022: Koiranheiden (Viburnum opulus) levinneisyys Suomessa.
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Koiranheisi (Viburnum opulus)
- Luontoportti: Koiranheisi (Viburnum opulus)
- Pohjolan kasvien pauloissa: Viburnum opulus – koiranheisi
- UPM-Kymmene: Metsiemme lehtokasveja (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
- United States Department of Agriculture (USDA): Viburnum opulus (englanniksi)