Lannepisto
.jpg)
Lannepisto eli lumbaalipunktio on keskeinen aivojen lääketieteellinen tutkimustoimenpide, joka suoritetaan yleensä neurologiselle potilaalle. Käytännössä se otetaan ohuella neulalla puhdistetun ihon läpi alimmista lannerangan selkänikamaväleistä, jonne selkäydin ei ulotu. Tutkimuksella selvitetään, onko selkäydinnesteessä eli likvorissa verta tai onko sen proteiini- tai hiilihydraattikoostumus poikkeava. Tärkeä on mahdollisten bakteerien olemassaolo ja herkkyys antibiooteille. Myös vasta-aineita voidaan määrittää. Potilas on istuallaan tai kylkimakuulla selkä köyryasennossa piston aikana. Pistoskohta on mahdollista puuduttaa, jos epäillään ettei puudutuspiikki tee kipeämpää kuin itse pistos. Tosin pistäjä voi osua alaraajoihin tai sukuelimiin menevään hermotukseen, mikä käy hetkellisesti kipeästi. Ikävämpi sivuvaikutus on suhteellisen yleinen lumbaalipäänsärky, joka tulee osalle potilaista. Tämän voi hoitaa veripaikalla, jos se jatkuu pitkään. Mikäli aivopaine on koholla, lumbaalipunktiota ei tehdä, jottei aivokudos lähde hernioitumaan eli liikkumaan kallosta ulos. Tämän vaaran lääkäri eliminoi tutkimalla silmänpohjat, joista mahdollisen aivopaineen nousun voi havaita. Vastasyntyneillä punktiota ei voi tehdä lanteeseen, koska heillä selkäydin ulottuu sinne asti, vaan tutkimus tehdään niskakuopastalähde?. Joillakin henkilöillä on joko selän kulumasta tai leikkauksesta johtuen mahdotonta suorittaa tutkimusta normaalilla tavalla.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Riitta Danielsson-Ojala: Lumbaalipunktio (lannepisto) Ohjepankki: Tietoa sairauksista ja hoidosta. 7.7.2011. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Arkistoitu 30.12.2016. Viitattu 30.12.2016.
- ↑ Kimberly S. Johnson, Daniel J. Sexton: Lumbar puncture: Techniques, indications, contraindications and complications in adults UpToDate. 2016. Viitattu 30.12.2016.