Suomen ilmavoimien Saab J35 Drakenit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saab J35 Draken Suomessa tarkoittaa Suomen ilmavoimien käytössä vuosina 1972–2000 olleita Saab J 35 Draken -hävittäjiä, joista osa oli valmistettu Ruotsissa ja osa lisenssillä Suomessa.

Draken oli 1990-luvulle saakka Suomen ilmavoimien päähävittäjätyyppi Mikojan-Gurevitš MiG-21:n kanssa. Ensimmäinen Suomen ilmavoimien lennosto, joka sai Drakeneita oli Hämeen lennosto. Koneet osoitettiin Hämeen lennoston Hävittäjälentolaivue 11:lle. Hämeen lennoston kalustona oli vuonna 1958 hankittuja Folland Gnateja ja myös kuusi vuonna 1966 hankittua MiG-21-hävittäjää.

Hankinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo 1960-luvun alussa Suomen ilmavoimat aloittivat neuvottelut Ruotsin kanssa nykyaikaisen lentokaluston hankinnasta. Parlamentaarinen puolustuskomitea nimitettiin 1. lokakuuta 1970 puolustuspoliittisen tahtotilan selvittämiseksi sekä asevoimien kehittämisen suuntaviivojen luomiseksi. Komitea jätti raporttinsa 23. kesäkuuta 1971 ja sen mukaan Suomen ilmavoimille tuli hankkia kahteen lennostoon hävittäjiä. Työn jatkamiseksi nimitettiin 27. maaliskuuta 1975 ja 20. joulukuuta 1979 puolustuskomiteat, joista jälkimmäinen jätti raporttinsa 5. maaliskuuta 1981.[1]

Eduskunnassa tehtiin esitys, ettei Suomen puolustusta saanut sitoa länsimaiseen teknologiaan. Eduskunta teki 8. huhtikuuta 1970 esityksen ostaa Ruotsista Saab J35 Draken -koneita siten, että koneiden valmistus toteutettaisiin Suomessa. Asiasta äänestettiin 25. kesäkuuta, jolloin äänin 127 puolesta ja 35 vastaan hankinta hyväksyttiin. Sopimus sisälsi aseet ja niihin liittyvät järjestelmät, varaosat sekä kaksitoista Valmetin Kuorevedellä kokoamaa lentokonetta. Hankintahinta oli 200 miljoonaa Suomen markkaa (100 miljoonaa Ruotsin kruunua). Lentokoneet oli varustettu Falcon-ohjuksin.[1]

Kuusi J35B-konetta vuokrattiin Ruotsista vuonna 1972. Koneet lunastettiin 1976 saman aikaisesti kuin hankittiin kuusi käytettyä J35F-konetta ja kolme SK35C-koulukonetta. Nämä viisitoista konetta maksoivat 63 miljoonaa markkaa. Lisäksi hankintaan sisältyi simulaattori, huoltosopimus sekä yksi J35A Rovaniemelle koulutuskäyttöön. Hankintaan käytetyt varat sisällytettiin vuosien 1976–1980 budjetteihin.[2]

29. maaliskuuta 1980 tehtiin päätös ostaa kaksi 35C- ja kahdeksantoista 35F-konetta, jotka luovutettiin tilaajalle vuosina 1984–1986. Tilaukseen sisältyi J35B, joka korvasi tulipalossa tuhoutuneen DK-206:n. Hankittu kalusto sijoitettiin Tampere-Pirkkalaan Hävittäjälentolaivue 21:een. Valmet (myöhemmin Finavitec) vastasi kaluston huollosta, muutostöistä ja modernisoinnista. Lisäksi yhtiö vastasi Falcon-ohjusten tukitoiminnoista.[3]

Suomen ilmavoimille ostettiin aiemmin hankittujen Draken -koneiden täydennykseksi kuusi Ruotsista käytettyjä F1 -tyypin koneita vuosina 1976–1978 (DK-261..271, parittomat numerot) ja kahdeksantoista vuosina 1984–88 (DK-225..259, parittomat numerot). Koneet olivat palveluskäytössä 1976–2000 Lapin lennostossa Rovaniemellä (Hävittäjälentolaivue 11) ja 1985–1997 Satakunnan lennostossa Pirkkalassa (Hävittäjälentolaivue 21). F-mallin virallinen viimeinen lento Suomessa tapahtui Rovaniemellä 16. elokuuta 2000 (DK-241) DK-juhlassa, minkä jälkeen koneet poistettiin palveluksesta. Joitain siirtolentoja tehtiin vielä tämänkin jälkeen. Osa koneista romutettiin, osa siirrettiin museoille ja koulutuskäyttöön.[4]

Korvaaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 1990 tehtiin esitys uuden korvaavan kaluston selvitystyön aloittamisesta. Hallitus teki päätöksen 6. toukokuuta 1992 Hornet-kaluston hankinnasta. Hävittäjälentolaivue 21 vastaanotti ensimmäiset uudet Hornetit vuonna 1995. Laivue luopui Drakeneista syyskuussa 1997 Hornetien tullessa operatiiviseen käyttöön. Drakenit keskitettiin Rovaniemelle hävittäjälentolaivue 11:een, jossa ne jatkoivat palvelustaan 16. elokuuta 2000 saakka.[3]

Lentokoneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Tämä data sopii paremmin taulukoksi kuin listaksi.
  • DK-200 (cn 35026). Saatiin lahjoituksena Rovaniemelle lentomekaanikkojen koulutuskoneeksi elokuussa 1976. Sai runkonumeron DK-200, mutta ei koskaan lentänyt Suomessa.
  • DK-201 (cn 351301), ensilento 12.3.1974 Hallissa, K-G Liljeqvist [5]. Nimikointi: "Kake" [6]. Viimeinen lento 16.5.2000. Muistomerkkinä Jämsän Hallin taajaman keskustassa.
  • DK-202 (cn 35265). Siirtolento Suomeen 2.5.1972, lentäjänä Mikko Järvi [7]. Nimikointi: "MIKKO" [6]. Viimeinen lento 9.9.1993. Nykyisin muistomerkkinä Ilmasotakoululla Tikkakoskella (sotilasalueella).
DK-203 muistomerkkinä Kittilän lentoasemalla
  • DK-203 (cn 351302), ensilento 9.4.1974 Hallissa, Paavo Janhunen [5]. Viimeinen lento 25.7.2000. Nykyisin muistomerkkinä Kittilän lentoaseman terminaalin kohdalla.
  • DK-204 (cn 35261). Siirtolento Suomeen 2.5.1972, lentäjänä Pekka Kanninen [7]. Nimikointi: "PEKKA" [6]. Viimeinen lento 29.11.1994. Romutettu kesäkuussa 1997.
  • DK-205 (cn 351303), ensilento 14.5.1974 Hallissa, Kari Heilimo [5]. Viimeinen lento 4.10.1999. Romutettiin ja sulatettiin elokuussa 2001.
  • DK-206 (cn 35265). Siirtolento Suomeen 10.5.1972, lentäjänä Hannu Helvelahti [7]. Nimikointi: "HANTTA" [6]. Poistettu moottoripalon jälkeen palveluksesta 18.1.1974 → DK-942 Ilmavoimien teknisessä koulussa → DK-206A Ähtärissä, romutettu elokuussa 2002.
  • DK-206 (cn 35245). Hankittiin palovaurion takia käytöstä poistetun koneen tilalle vuonna 1978. Kunnostettiin lentokuntoon Hallissa 1979-1984. Viimeinen lento 6.10.1995 Helsinki-Vantaalle. Nykyisin esillä Suomen ilmailumuseossa.
  • DK-207 (cn 351304), ensilento 3.10.1974 Hallissa, Kari Heilimo [5]. Viimeinen lento 24.8.2000. Nykyisin esillä Päijät-Hämeen ilmailumuseossa Vesivehmaalla (Asikkala).
  • DK-208 (valm. n:o 35214). Siirtolento Suomeen 29.5.1972, lentäjänä Juhani Haila [7]. Nimikointi: "JUSSI" [6]. Viimeinen lento 11.5.1995. Oli sen jälkeen IlmavTK:lla maaharjoituskoneena. Muistomerkiksi Turun lentoaseman Käärmekallion kiertoliittymään 12.11.2010.[8]
  • DK-209 (cn 351305), ensilento 23.9.1974, Paavo Janhunen, [5]. Viimeinen lento 18.8.2000.
  • DK-210 (cn 35243). Siirtolento Suomeen 13.6.1972, lentäjänä Kari Heilimo [7]. Nimikointi: "KARI" [6]. Viimeinen lento 11.7.1995. Romutettu kesäkuussa 1997.
  • DK-211 (cn 351306), ensilento 13.11.1974 Hallissa, Paavo Janhunen [5]. Viimeinen lento 3.1.2000. Nykyisin muistomerkkinä Lapin Lennoston pääportin edessä Rovaniemen lentokentällä Maunun Matissa.
  • DK-212 (cn 35257). Siirtolento Suomeen 6.7.1972, lentäjänä Veli Taka [7]. Nimikointi: "VIHTORI" [6]. Viimeinen lento 26.9.1991. Romutettu kesäkuussa 1997.
  • cn 35252 keltainen "52" lentomekaanikkojen harjoituskoneena Hallissa vuodesta 1978 - ei lentänyt Suomessa.
DK-213 esillä Karjalan ilmailumuseossa.
  • DK-213 (cn 351307), ensilento 7.1.1975 Hallissa, Kari Heilimo [5]. Viimeinen lento 23.5.2000. Nykyisin esillä Karjalan ilmailumuseossa Lappeenrannassa.
  • DK-215 (cn 351308), ensilento 6.2.1975 Hallissa, Paavo Janhunen, [5]. Viimeinen lento 16.8.2000 Rovaniemellä. Romutettiin ja sulatettiin elokuussa 2001.
  • DK-217 (cn 351309), ensilento 20.3.1975 Hallissa, Kari Heilimo [5]. Viimeinen lento 2.6.1999. Romutettiin ja sulatettiin elokuussa 2001.
  • DK-219 (cn 351310), ensilento 18.4.1975, Paavo Janhunen, [5]. Viimeinen lento 16.8.2000. Nykyisin muistomerkkinä Pudasjärven lentokentällä.
  • DK-221 (cn 351311), ensilento 21.8.1975 Hallissa, Paavo Janhunen Viimeinen lento 24.8.2000. Nykyisin paloharjoituskoneena Rissalan lentokentällä.
DK-223 esillä Tikkakoskella Keski-Suomen ilmailumuseossa.
  • DK-223 (cn 351312), ensilento 3.10.1975 Hallissa, Kari Heilimo [5], [5]. Nimikointi "Kreivi von Rosen" [6]. Viimeinen lento 23.8.2000 Rovaniemeltä Tikkakoskelle. Nykyisin näyteillä Keski-Suomen ilmailumuseossa Tikkakoskella.
  • DK-225 (cn 35417), Siirtolento Suomeen 14.12.1984, lentäjänä Heikki Lauri [9]. Käytössä Suomessa 14.12.1984–21.9.1998. Romutettu elokuussa 2001 [10].
  • DK-227 (cn 35425), Siirtolento Suomeen 20.3.1986, lentäjänä Pekka Hiltunen [9]. Käytössä Suomessa 20.3.1986–28.6.1996. Romutettu elokuussa 2001 [10].
  • DK-229 (cn 35481), Siirtolento Suomeen 3.2.1986, lentäjänä Pekka Hiltunen [9]. Käytössä Suomessa 3.2.1986–1.9.1997. Esittelykoneena Taipalsaaren lentokentällä (sotilasalueella). [11].
  • DK-231 (cn 35416), Siirtolento Suomeen 18.6.1986, lentäjänä Pekka Hiltunen [9]. Tuhoutui maahansyöksyssä 14.11.1995 Tikkakoskella.[11].
  • DK-233 (cn 35443), Siirtolento Suomeen 11.9.1985, lentäjänä Jukka Koskela [9]. Käytössä Suomessa 11.9.1985–29.3.1999. Koneen ohjaamo on näytteillä Keski-Suomen ilmailumuseossa. [11].
  • DK-235 (cn 35444), Siirtolento Suomeen 27.8.1986, lentäjänä Jukka Koskela [9]. Käytössä Suomessa 27.8.1986–6.4.1999. Romutettu elokuussa 2001 [12].
  • DK-237 (cn 35446), Siirtolento Suomeen 15.11.1985, lentäjänä Seppo Ahopelto [9]. Käytössä Suomessa 15.11.1985–16.11.1995. Pystytetty muistomerkiksi Satakunnan lennostossa 15.7.1998 (sotilasalueella).
  • DK-239 (cn 35481), Siirtolento Suomeen 11.6.1985, lentäjänä Heikki Lauri [9]. Käytössä Suomessa 3.2.1986–1.9.1997.Romutettu elokuussa 2001 [12].
  • DK-241 (cn 35448), Siirtolento Suomeen 13.11.1986, lentäjänä Jukka Koskela [9]. Käytössä Suomessa 13.11.1986–23.8.2000. Viimeinen lento Rovaniemeltä Tikkakoskelle. Nykyisin näyteillä Keski-Suomen ilmailumuseossa Tikkakoskella.
  • DK-243 (cn 35450), Siirtolento Suomeen 22.3.1985, lentäjänä Jukka Koskela [9]. Käytössä Suomessa 22.3.1985–15.3.1999. Romutettu elokuussa 2001 [12].
  • DK-245 (cn 35451), Siirtolento Suomeen 7.6.1985, lentäjänä Jukka Koskela [9]. Käytössä Suomessa 7.6.1985–26.1.1999. Pelastuspalvelun harjoituskoneena Helsinki-Vantaalla [13]. Nykyisin varastoituna Hallissa (sotilasalueella).
  • DK-247 (cn 35441), Siirtolento Suomeen 22.8.1986, lentäjänä Pekka Hiltunen [9]. Käytössä Suomessa 22.8.1986–12.9.1996. Näytteillä kunnostettuna Kauppakeskus Tuulosessa Hämeenlinnan Tuuloksessa [13][14]
  • DK-249 (cn 35455), Siirtolento Suomeen 3.2.1986, lentäjänä Seppo Ahopelto [9]. Käytössä Suomessa 3.2.1986–1.10.1997. Varastoituna Hallissa (sotilasalueella).
  • DK-251 (cn 35458), Siirtolento Suomeen 10.9.1985, lentäjänä Pekka Hiltunen [9]. Käytössä Suomessa 10.9.1985–30.10.1997. Varastoituna Hallissa (sotilasalueella) [15].
  • DK-253 (cn 35462), Siirtolento Suomeen 22.3.1985, lentäjänä Heikki Lauri [9]. Käytössä Suomessa 22.3.1985–12.11.1999. Romutettu elokuussa 2001 [16].
  • DK-255 (cn 35483), Siirtolento Suomeen 25.6.1986, lentäjänä Jukka Koskela [9]. Käytössä Suomessa 25.6.1986–13.1.1999. Näyttelykoneena Lentosotakoulussa Kauhavalla [16].
  • DK-257 (cn 35487), Siirtolento Suomeen 14.12.1984, lentäjänä Jukka Koskela [9]. Käytössä Suomessa 14.12.1984–25.8.1998. Romutettu [17].
  • DK-259 (cn 35499), Siirtolento Suomeen 8.11.1985, lentäjänä Pekka Hiltunen [9]. Käytössä Suomessa 8.11.1985–17.1.1997. Näytteillä Kymissä Karhulan ilmailukerhon lentomuseossa [17].
  • DK-261 (cn 35460), Siirtolento Suomeen 27.8.1976, lentäjänä Kari Heilimo [9]. Käytössä Suomessa 27.8.1976–6.3.1995. Romutettu kesäkuussa 1997[18].
  • DK-262 (cn 35037/19620903; muunnettu C-malliksi Saabilla cn 35823). Siirtolento Suomeen 17.6.1976, lentäjänä Heikki Lauri [19]. Viimeinen lento 1.11.1999. Nykyisin Suomen ilmailumuseossa (varastoitu).
  • DK-263 (cn 35412), Siirtolento Suomeen 9.6.1977, lentäjänä Kari Heilimo [9]. Käytössä Suomessa 9.6.1977–29.5.1998. Pelastuspalvelun harjoituskone Satakunnan lennostossa Pirkkalassa[18].
  • DK-264 (cn 35036/19620808; muunnettu C-malliksi Saabilla cn 35820). Siirtolento Suomeen 17.6.1976, lentäjänä Kari Heilimo [19]. Viimeinen lento 27.6.1997. Romutettu toukokuussa 1999.
  • DK-265 (cn 35489), Siirtolento Suomeen 23.9.1977, lentäjänä Kari Heilimo [9]. Käytössä Suomessa 23.9.1977–12.6.1997. Pelastuspalvelun harjoituskone Oulussa ja myöhemmin Kauhavalla [20]. Varastoituna Hallissa (sotilasalueella)
  • DK-266 (cn 35038/19610126; muunnettu C-malliksi Saabilla cn 35803). Siirtolento Suomeen 28.4.1977, lentäjänä Heikki Lauri ja Kari Heilimo [19]. Viimeinen lento 30.6.1998. Romutettu elokuussa 2001.
  • DK-267 (cn 35449), Siirtolento Suomeen 9.9.1977, lentäjänä Heikki Lauri [9]. Käytössä Suomessa 9.9.1977–28.12.1999. Pelastuspalvelun harjoituskone Hallissa. Romutettu [20].
  • DK-268 (cn 35037/19620702; muunnettu C-malliksi Saabilla cn 35807). Siirtolento Suomeen 14.6.1984, lentäjänä Jukka Koskela [19]. Viimeinen lento 18.11.1998. Romutettu elokuussa 2001.
  • DK-269 (cn 35445), Siirtolento Suomeen 15.12.1977, lentäjänä Heikki Lauri [9]. Käytössä Suomessa 15.12.1977–8.9.1998. Pelastuspalvelun harjoituskone Tikkakoskella [21].
  • DK-270 (cn 35020/19620219; muunnettu C-malliksi Saabilla cn 35812). Siirtolento Suomeen 14.6.1984, lentäjänä Heikki Lauri [19]. Viimeinen lento 23.8.2000 Rovaniemeltä Tikkakoskelle. Nykyisin esillä Keski-Suomen ilmailumuseossa.
  • DK-271 (cn 35493), Siirtolento Suomeen 24.1.1978, lentäjänä, Paavo Janhunen [9]. Käytössä Suomessa 24.1.1978–3.11.1998. Opetuskoneena Savon ammatti- ja aikuisopistossa 1998–2005 [18].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen ilmavoimien Saab J35 Drakenit.
  • Laukkanen, Jyrki: Saab 35 Draken in Finnish Air Force. (Suomen Ilmavoimien lentokoneet -sarja) Hämeenlinna: Apali Oy, 2006. ISBN 978-952-5026-55-9
  • Paukku, Päivi (toim.): Lohikäärmeen aika 1972–2000 – Draken Suomessa. Lapin Lennoston Kilta ry, 2000. ISBN 952-91-2181-4
  • Widfeldt, Bo: Saab 35 Draken. Nässjö, Sweden: Air Historic Research, 1994. ISBN 91-971605-4-7 (ruotsiksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Widfeldt, Bo & Wembrand, Stefan s. 154
  2. ↑ Widfeldt, Bo & Wembrand, Stefan s. 154–155
  3. ↑ a b Widfeldt, Bo & Wembrand, Stefan s. 155
  4. ↑ Paukku 2000 s. 92
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l Laukkanen 2006 s. 48
  6. ↑ a b c d e f g h Laukkanen 2006 s. 133
  7. ↑ a b c d e f Laukkanen 2006 s. 51
  8. ↑ Hävittäjä laskeutui pysyvästi Turun lentokentän kupeeseen Yle Uutiset, 12.11.2010 (päivitetty 5.6.2012). Viitattu 30.6.2014.
  9. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Laukkanen 2006 s. 56
  10. ↑ a b Laukkanen 2006 s. 156
  11. ↑ a b c Laukkanen 2006 s. 158
  12. ↑ a b c Laukkanen 2006 s. 160
  13. ↑ a b Laukkanen 2006 s. 166
  14. ↑ Hanssin-Jukan Perinneyhdistys ry:n esityksestä asetettiin entiset torjuntahävittäjät Saab J35F Draken, DK-247 sekä Mikojan-Gurevits MiG-21 bis, MG-124 kunnostettuina näytteille Kauppakeskus Tuuloseen 20.9.2016
  15. ↑ Laukkanen 2006 s. 168
  16. ↑ a b Laukkanen 2006 s. 170
  17. ↑ a b Laukkanen 2006 s. 172
  18. ↑ a b c Laukkanen 2006 s. 174
  19. ↑ a b c d e Laukkanen 2006 s. 54
  20. ↑ a b Laukkanen 2006 s. 176
  21. ↑ Laukkanen 2006 s. 178
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_ilmavoimien_Saab_J35_Drakenit&oldid=21400341”