Sierra Leonen liikenne
Sierra Leonen liikennettä vaikeutti pitkä sisällissota. Maantieliikenne on keskeistä sekä tavaroiden että ihmisten liikkumisessa, mutta tiestö on pääosin huonossa kunnossa. Sierra Leoneen lentää vain muutamia lentoyhtiöitä, ja maan ainoa kansainvälinen lentoasema Lungin kansainvälinen lentoasema sijaitsee huonossa paikassa. Sen erottaa pääkaupungista Freetownista leveä lahti. Ulkomaankaupan kannalta keskeisessä asemassa on Freetownissa sijaitseva Kuningatar Elisabet II:n satama. Jokiliikenteessä on 800 kilometriä vesiteitä, ja ainoa rautatie kulkee Marampan kaivosalueelta Pepelin satamaan.
Maantieliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maantieliikenne on tavaroiden ja ihmisten liikkumisessa keskeisessä asemassa. Sen heikko kunto aiheuttaa kuitenkin ongelmia.[1] Vuonna 2011 tehdyn arvion mukaan Sierra Leonessa oli 11 555 kilometriä teitä, mistä 1 031 kilometriä oli päällystettyä. Tiet ovat jaettu tärkeyden mukaan neljään luokkaan, luokassa A on 905 kilometriä päällystettyä ja 1 407 kilometriä päällystämättömiä teitä. Luokkia A ja B hallinnoi Sierra Leone Road Authority.[2] Kun teiden ja siltojen rakentaminen ja jälleenrakentaminen on valmistunut, Trans-West African Coastal Highway tulee kulkemaan Sierra Leonen kautta Guinean Conakryyn sekä Liberian Monroviaan että muihin Länsi-Afrikan talousyhteisöön kuuluviin yhteentoista maihin.lähde?
Tieverkko on keskittynyt erityisesti Läntiselle alueelle, jossa on 0,42 kilometriä teitä neliökilometriä kohden, kun Pohjoisessa maakunnassa niitä on vain 0,09 kilometriä. Maaseudun liikennettä haittaavat lisäksi teiden huono kunto ja liikennetoimijoiden vähyys. Kaupunkiliikennettä puolestaan vaivaavat ruuhkat ja toimimaton julkinen liikenne.[3]
Lentoliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sierra Leoneen on huonot lentoyhteydet, sillä maahan lentäviä yhtiöitä on vain muutamia. Lisäksi Sierra Leonen päälentokenttä Lungin kansainvälinen lentoasema on sijainniltaan huono. Se on niemimaalla, jonka erottaa Freetownista kuusi kilometriä leveä lahti. Lentoasemalta pääsee nopeiten Freetowniin helikopterilla tai vesitaksilla.[3]
Uutta Mamaman kansainvälistä lentoasemaa on suunniteltu rakennettavaksi Port Lokon piirikunnan Koyan päällikkökuntaan kiinalaisten kanssa yhteistyössä, kiinalaisella työvoimalla ja lainapääomalla. Suunniteltu lentoasema sijaitsisi maanteitse noin 60 kilometriä pääkaupungista itään ja palvelisi sierraleonelaisten ohella muun muassa turismia ja maan teollisuutta.[4][5] Ebolaepidemia ja raudan maailmanmarkkinahinnan lasku ovat hidastuttaneet suunnitelmaa vuosien ajan.[6] Lentokenttähankkeen kritiikissä on ihmetelty suuren summan (400 milj. dollaria) sijoittamista ulkomaalaiseen työvoimaan sen sijaan että sillä parannettaisiin budjetiltaan alijäämäisen maan tunnettuja, keskeisimpänä pidettyjä kehityshaasteita. Myös maan päärahoittajat IMF ja Maailmanpankki ovat arvioineet,milloin? ettei Mamaman lentokenttähankkeeseen tulisi panostaa tässä vaiheessa. Maailmanpankki on todennut, että maan johtoa on johdettu harhaan. On esitetty jopa arvioita, että suunnitelmaan liittyvä Lungin kansainvälisen lentoaseman siirtyminen kiinalaisohjaukseen voisi johtaa kiinalaisen sotilaallisen tukikohdan perustamiseen Sierra Leoneen.[5] Kiina on Djiboutin perustetun logistiikkakeskuksensa jälkeen viestinyt etsivänsä uusia kansainvälisiä sotilastukikohtia käyttöönsä.[7]
Lokakuussa 2016 Kiinan edustaja kertoi Mamaman lentoaseman varsinaisten rakennustöiden alkavan joulukuussa 2016 ja kestävän kolme vuotta. Rakennushankkeesta vastaa vuonna 2013 tehdyn sopimuksen mukaisesti kiinalainen osapuoli (China Railway International). Uusi lentoasema valmistuisi uusitun aikataulun mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä.[8]
Vesiliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sierra Leonessa on neljä satamaa. Niistä kolme on Sierra Leonen satamaviranomaisen alaisuudessa ja Pepelin satama on vuokrattu American Mineralsille. Ulkomaankaupan kannalta tärkein satama on Freetownin Kuningatar Elisabet II:n satama.[9] Kauppalaivastoon kuuluu 215 alusta, joista 98 on ulkomaiden omistuksessa.[10] Jokiliikenteessä on 800 kilometriä vesiteitä, joista 600 kilometriä on ympäri vuoden liikennöitävissä.[11]
Rautatieliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sierra Leonessa kulkee 84 kilometriä rautatietä. Valtion omistama rautatie, joka kulki Freetownista Bo’n kautta Kenemaan ja Daruun (sivuraide Makeniin) suljettiin vuonna 1974. Maa ei jaa rautatieyhteyksiä naapurimaiden Guinean ja Liberian kanssa.[12] Sierra Leonen ainoa nykyinen rautatielinja kulkee Marampan kaivosalueelta Pepelin satamaan. African Minerals käyttää sitä malmin kuljettamiseen. Siirtomaa-ajalla Kuningatar Elisabet II:n satamasta oli yhteys Pendembuun asti, mutta se on purettu.[11]
Käveleminen on Sierra Leonessa yleinen liikkumistapa köyhyyden ja polttoaineiden korkean hinnan vuoksi. Lisäksi suuri osa väestöstä asuu pienissä yhteisöissä, joissa ei tarvitse liikkua pitkiä matkoja.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Infrastructure and Growth in Sierra Leone (pdf) 2011. Tunis, Tunisia: The African Development Bank Group Temporary Relocation Agency. Viitattu 9.4.2017. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rehabilitation of the road network in Sierra Leone (pdf) ec.europa.eu. Viitattu 9.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Infrastructure and Growth in Sierra Leone, s. 49.
- ↑ a b Infrastructure and Growth in Sierra Leone, s. 50.
- ↑ Airports and Services. Sierra Leone (Ote. Koko artikkeli esim. tieteellisessä kirjastossa. doi: 10.1111/j.1467-6346.2013.04929.x) Africa Research Bulletin: Economic, Financial and Technical Series. 49 (12): 19809A–19811A. Feb. 2013. Viitattu 6.2.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Saad Barrie: Sierra Leone Mamamah airport project: A twist in China’s tail – Part One 27.10.2016. thesierraleonetelegraph.com. Viitattu 16.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Will China still fund Sierra Leone’s fancy new international airport? Global Construction Review. 25.1.2016. Viitattu 6.11.2016.
- ↑ China hints more bases on way after Djibouti 8.3.2016. reuters.com. Viitattu 16.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Mamamah Airport centreforaviation.com. Viitattu 16.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Infrastructure and Growth in Sierra Leone, s. 51.
- ↑ Sierra Leone The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ a b Infrastructure and Growth in Sierra Leone, s. 52.
- ↑ Beale, Phillip; Mitchell, Vic: Sierra Leone Narrow Gauge. Middleton Press, 2004. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sierra Leonen liikenne Wikimedia Commonsissa