Liechtenstein SN-2

Kuvan Me 110 Bf -yöhävittäjäkone kantaa kahta erillistä tutkajärjestelmää. Kuvan sotasaaliskoneessa on englantilaiset tunnukset.

Liechtenstein SN-2 oli Telefunkenin valmistama lentokonetutka, jota käytettiin toisen maailmansodan aikana saksalaisissa lentokoneissa. Tutkaa asennettiin lähinnä kaksimoottorisiin yöhävittäjiin. Tutkatyyppi SN-2 tuli FuG202:na ensin käyttöön elokuussa vuonna 1941. Myöhemmin opittiin tekemään kevyempiä ja tehokkaampia järjestelmiä kuten FuG212 ja FuG220.

Sama kone kuvattuna Tanskassa elokuussa 1945. Koneen suoraan eteenpäin ampuva, 2x 20 mm tykkiaseistus näkyy tutka-antennien välissä keulassa.

Liechtenstein SN-2 tutkia käyttäneitä konetyyppejä

• Dornier Do 17 ja Dornier Do 215, vähäisessä määrin myös Dornier Do 217 (yöhävittäjäversiot)
• Focke-Wulf Fw 190
• Heinkel He 219 Uhu
• Junkers Ju 88 C- ja G-versiot, yöhävittäjiä
• Messerschmitt Me 110

Tekniset tiedot

Tyyppi	FuG 202	FuG 214/216	FuG 220
Lähetysfrekvenssi	410–540 MHz	335–362 MHz	90 MHz
Tutkan frekvenssitaajuus	479–499 MHz	335–362 MHz	90 MHz
Signaalin palautus/takaisinottoteho	450 W	450 W	2000–2500 W
Impulssin kesto	1 μs	1 μs	1 μs
Impulssin frekvenssi	2700 Hz	2700 Hz	292/295/298 Hz
3 dB Kohtaamiskulma	30°	35° keskimäärin, 20° korkealla, 55° matalalento
Tasottainen avautumis/kohtaamiskulma, minimikulma kontaktiin	3°
Virran käytön voimakkuus	24 V DC, 8 A	tuntematon
Antennien volyymi	13 dB		5 db
Omamassa	55 kg	55 kg
Antennien putkitus/asennusjärjestely	12 × RV12P2000, 2 × RS394, 7 × LV1, 5 × LD2, 2 × LG1, 5 × LD1
Kantama	0,2–4 km	0,2–4 km	0,5–5 km

Katso myös

• Schräge Musik

Lähteet

• Richad Humble: Toisen Maailmansodan lentokoneet, s. 31-32. Suomentanut Helge Seppälä. Porvoo: WSOY, 1976. ISBN 951-0-07838-7