Seipi
| Seipi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Karppikalat Cypriniformes |
| Alalahko: | Särkikalat Cyprinoidei |
| Heimo: | Särjet Leuciscidae |
| Alaheimo: | Särjet Leuciscinae |
| Suku: | Leuciscus |
| Laji: | leuciscus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Leuciscus leuciscus |
|
| Katso myös | |
Seipi (Leuciscus leuciscus) on särkien heimoon kuuluva makeassa vedessä ja murtovedessä elävä kalalaji. Suomessa sitä esiintyy enimmäkseen Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta sitä tavataan myös Suomen rannikkovesissä.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seipi muistuttaa särkeä mutta on hoikempi ja vähemmän punasävyinen. Lajin silmät ovat vaaleankeltaiset ja kuono lyhyt. Iiriksessä on pieniä tummia pilkkuja. Sen väritys on hailakka. Seivellä on hopeiset kyljet, tumma selkä ja vaalea vatsa, ja vatsaevissä on kellertävän oranssi vivahde. Tavallisesti tummareunaisella kylkiviivalla on 48–53 suomua. Peräevän reuna on kovera, ja nieluhampaat ovat kahdessa rivissä. Seiven ruumis on matala, joten se muistuttaa muodoltaan eniten salakkaa, mutta seiven erottaa salakasta lyhyt, selkäevän mittainen peräevä.[3] Seipi kasvaa 20–25 senttimetrin pituiseksi, mutta enimmillään se voi olla 40 senttimetriä pitkä. Se painaa noin 1,0 kg, ja vanhin tavattu seipi oli 16-vuotias.[4]
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Se liikkuu parvissa ja nousee varhain keväällä kutemaan jokiin ja puroihin hiekka- tai kivikkopohjalle. Koirailla on kutukyhmyjä koko ruumiissa. Parvet pysyttelevät kutupaikalla pari viikkoa ennen kuin palaavat alajuoksulle. Mätimunia on 3 000–27 000. Ne ovat suuria (2 mm) ja lasketaan pohjalle. Poikaset ovat yksivuotiaina 6–7 senttimetrin mittaisia, kaksivuotiaina 10–20 senttimetriä. Seipi on kutukypsä 3–4-vuotiaana.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seipi syö vesi- ja ilmahyönteisiä, matoja, pieniä kotiloita, joskus kasvinosia.
Kalastus ja käyttö ravintona
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seipi on suosittu kala ongella ja perholla kalastettaessa. Sitä saadaan saaliiksi lisäksi katiskoilla ja tiheillä verkoilla. Seiven liha on vähärasvaista, ja sitä syödään harvoin kalan pienen koon ja kohtalaisen harvinaisen esiintymisen takia.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Mihin tietoihin Muusia on käytetty? |
- Muus, Bent J. (teksti), Dahlstrøm, Preben (kuvat). Suomen ja Euroopan sisävesikalat, suom. ja toim. [[Markku Varjo}}, s. 224. Gummerus 2005 ISBN 951-20-6768-4
- Yrjölä, Sakke & Lehtonen, Hannu & Nyberg, Kari: Suomen kalat. Otava, 2021. ISBN 978-951-1-40115-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Freyhof, J.: Leuciscus leuciscus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.08.2013. (englanniksi)
- ↑ Risto Väinölä: Seipi – Leuciscus leuciscus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Seipi, Leuciscus leuciscus luontoportti.com. Viitattu 8.6.2019.
- ↑ Leuciscus leuciscus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 8.6.2019. (englanniksi)
- ↑ Yrjölä & Lehtonen & Nyberg s. 131.