Leader-yhdistys

Leader-yhdistys on suomalainen paikallinen tai seutukunnallinen kehittämisyhdistys, jonka tehtävänä on kehittää maaseutua oman kehittämisohjelmansa mukaisesti. Toiminnan resurssit tulevat Suomen valtion ja Euroopan unionin tukeman maaseutupolitiikan mukaisista kehittämishankkeista, yrityksiltä ja muilta taholta.

Suomessa toimii 54 paikallista kehittämisyhdistystä eli Leader-ryhmää, joiden toiminta kattaa kaikki maaseutualueet. Leader-työtä rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Suomessa Leader-toiminta on vakiintunut kumppanuuteen perustuvaksi paikallisen toiminnan ja maaseudun kehittämisen verkostoksi ja toimintatavaksi.

Historia ja merkitys

Leader on yhteisölähtöinen paikallisen kehittämisen toimintapa, jonka tarkoituksena on kehittää maaseutua kokonaisvaltaisesti. Leader-toiminta on aloitettu Euroopan unionissa vuonna 1991. Suomessa Leader otettiin käyttöön vuonna 1997 Suomen EU:n jäseneksi liittymisen jälkeen.

Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä. Lainsäädännössä Leader-ryhmistä käytetään nimitystä paikallinen toimintaryhmä. Käyttöön on vakiintunut nimitys Leader-ryhmä. Kansainvälisissä yhteyksissä käytetään nimitystä paikallinen toimintaryhmä (engl. Local Action Group - LAG).

EU:ssa yhteisölähtöisestä paikallisesta kehittämisestä eli Leader-toiminnasta käytetään termiä Community-Led Local Development, CLLD. LEADER on lyhenne, joka muodostuu ranskankielisistä sanoista Liason Entre Actions de Developpement l'Economie Rurale, mikä tarkoittaa suomennettuna "yhdyssiteet maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä".

Leader on yhtä aikaa yhdistys ja toimintatapa. Leader-ryhmät ovat rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka toimivat yhdistyslain alla. Niiden tehtävänä on kehittää maaseutua kehittämisstrategiansa mukaisesti valtion, kuntien ja Euroopan unionin myöntämillä resursseilla. Leader-toimintatapa on kuitenkin enemmän kuin pelkkä yhdistyksenä toimiminen. Se on maaseudun kehittämisen menetelmä, joka perustuu alhaalta ylös -periaatteeseen.

Leader-periaatteet

Leader-toimintatapa nojautuu seitsemään perusperiaatteeseen, jotka on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa.

Leader-periaatteet ovat:

• Alueperusteisuus: Ryhmä toimii tietyllä alueella ja toiminta perustuu paikalliseen kehittämisstrategiaan.
• Alhaalta ylös: Päätösvalta strategian laatimisesta ja toteuttamisesta kuuluu paikalliselle Leaderryhmälle.
• Paikallinen kumppanuus: Ryhmän toiminnassa on mukana yksityisiä ja julkisia toimijoita ja hallitus on muodostettu kolmikantaisesti.
• Monialaisuus: Paikallinen kehittämisstrategia ei ole rakennettu yhden asian varaan, vaan siinä yhdistyvät yhteiskunnan monet sektorit.
• Innovatiivisuus: Paikallisella strategialla ja hankkeilla on pyrkimys uuden luomiseen ja alueen näkökulmasta jokin uutuusarvo.
• Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö: Paikallista strategiaa toteutetaan yhteistyössä ja yhteisillä hankkeilla muiden alueiden ja maiden kesken.
• Verkostoituminen: Leader-ryhmä tekee yhteistyötä ja oppii kokemuksista eri toimijoiden, sektoreiden, hankkeiden ja alueiden välillä.

Jäsenet ja hallinto

Leader-ryhmän jäseniä voivat olla henkilöt, yhdistykset, yhtiöt, kunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt.

Leader-ryhmän hallituksen kokoonpanossa on noudatettava kolmikantaa mahdollisimman tasapuolisesti:

• julkisten tahojen edustajat
• yhteisöjen eli yhdistysten ja yritysten edustajat
• yksittäiset maaseudun asukkaat

Yhdistysten hallituksessa on toimialueen kaikista kunnista olevia edustajia. Hallitus tekee keskeiset päätökset muun muassa hankkeiden rahoittamisesta.

Leader-ryhmillä eli maaseudun kehittämisyhdistyksillä on toiminnanjohtaja ja muita työntekijöitä, esimerkiksi hankeneuvojia tai paikalliskehittäjiä. Yhdistyksen toimialueena on yleensä toistensa naapurikunnat saman seutukunnan ja maakunnan alueella.

Rahoitusta yritystukiin ja hankkeisiin

Leader-ryhmät kehittävät maaseutua aktivoimalla ja neuvomalla paikallisia toimijoita, rahoittavat hankkeita strategiaperusteisesti. Leader-ryhmä hallinnoi EU-komission, valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön päätösten mukaisen ohjelmakauden mittaista rahoituskehystä. Leader-ryhmän hallitus tekee Leader-hankkeille rahoituspäätöksiä säännösten mukaan.

Kehittämishankkeen toteuttajana voi olla yhdistys, yritys, kunta tai muu oikeuskelpoinen yhteistö tai säätiö tai henkilö. Hanke on voi kestää kolmesta viiteen vuotta. Hanketoteuttajan on eräitä hankemuotoja lukuun ottamatta laitettava hankkeen rahoitukseen omarahoitusta 10–80 %. Hankerahoituksen vastuuviranomaisena toimii alueen ELY-keskus.

Leader-ryhmät

Pääartikkeli: Luettelo maaseudun kehittämisyhdistyksistä

Leader-ryhmät (tilanne 2024)

Ahvenanmaa

• Lokalkraft Leader Åland

Uusimaa

• Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry
• Leader SILMU
  • Askola
  • Lapinjärvi
  • Loviisa
  • Myrskylä
  • Mäntsälä
  • Pornainen
  • Porvoo
  • Pukkila
  • Sipoo

• Pomoväst rf
  • Hanko
  • Inkoo
  • Kirkkonummi
  • Raasepori
  • Siuntio

• Leader Ykkösakseli
• Leader I samma båt – Samassa veneessä
• Leader Varsin hyvä
• Leader Jokivarsikumppanit
• Leader Ravakka
• Leader Pyhäjärviseutu
• Leader Karhuseutu
• Leader Pohjois-Satakunta
• Leader-EMO
• Leader LounaPlussa
• Leader Linnaseutu
• Leader Etpähä
• Päijänne-Leader
• Leader Pirkan Helmi
• Leader Kantri
• Leader Joutsenten reitti
• Leader PoKo
• Leader Pohjois-Kymen Kasvu
• Leader Sepra
• Leader Länsi-Saimaa
• Etelä-Karjalan Kärki-Leader
• Leader Veej’jakaja
• Rajupusu Leader
• Leader Piällysmies
• Leader Mansikka
• Leader Kalakukko
• Leader Ylä-Savon Veturi
• Leader Keski-Karjalan Jetina
• Joensuun seudun Leader
• Vaara-Karjalan Leader
• Leader Vesuri-ryhmä
• Leader Maaseutukehitys
• Leader JyväsRiihi
• Leader Viisari
• Leader Kuudestaan
• Leader Liiveri
• Leader Suupohja
• Leader Aisapari
• Leader Aktion Österbotten
• Leader Yhyres
• Leader Pirityiset
• Rieska-Leader
• Keskipiste-Leader
• Leader Nouseva Rannikkoseutu
• Oulun Seudun Leader
• Koillismaan Leader
• Oulujärvi Leader
• Elävä Kainuu Leader
• Peräpohjolan Leader
• Leader Outokaira Tuottamhan
• Leader Tunturi-Lappi
• Leader Pohjoisin Lappi

Ohjelmakausi 2007–2013

Maaseudun kehittämisyhdistykset tekivät uudet alueelliset kehittämisohjelmansa EU-ohjelmakaudelle 2007–2013. Kehittämisohjelmassa yhdistys määrittelee, minkälaisiin hankkeisiin ja muihin kehittämistoimiin rahoitusta kaavaillaan ja miten yhdistys aikoo muuten toimia alueensa kehittämiseksi. Ohjelmien valmistelussa käytiin kuntakierroksia ja kuultiin alueen toimijoita ja yhdistyksen jäsenistöä.

Käytännössä ohjelmat tulevat olemaan tulevan hankerahoituksen toteuttamisohjelmia.

Ohjelmakaudella kaikki maaseudun kehittämisyhdistykset saivat rahoituksensa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Sen sisällä oli neljä toimintalinjaa, joista jokaisesta voitiin rahoitusta kanavoida maaseudun kehittämisyhdistyksille. Neljäs toimintalinja, nk. Leader-toimintatapa varattiin kokonaan tätä kautta toteutettavaksi.

Julkista rahoitusta tälle kokonaisuudelle Suomessa varattiin 242 miljoonaa euroa (seitsemälle vuodelle), josta 45 % tuli EU:n maaseuturahastosta, osa valtiolta ja osa kunnilta. Lisäksi hankkeisiin oli tavoitteena saada 128 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta, joten kokonaisrahoitus olisi 370 miljoonaa euroa. Vuositasolla rahoitus oli siten noin 53 miljoonaa euroa, mikä sisältää 35 % yksityistä rahoitusta.

Ohjelmakausi 2014–2020

Maaseudun kehittäminen jatkui ohjelmakaudella 2014–2020.

Manner–Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 eli maaseutuohjelma on keskeisin väline maatalouden uudistamisessa ja maaseudun kehittämisessä. Maaseutuohjelman avulla tähdätään elinvoimaisen maaseudun säilymiseen, ympäristön tilan paranemiseen, uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön, eläinten hyvinvoinnin parantamiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Siirtymäkausi 2021–2022

Maaseudun kehittäminen jatkui siirtymäkaudella 2021–2022. Kyseessä oli rahoituskausien väliin jäävä niin sanottu siirtymäkausi, jolloin rahoituskohteet olivat samat kuin nykyisin, mutta käytössä olivat uuden rahastokauden varat.

Maa- ja metsätalousministeriö on osoittanut 83 miljoonaa euroa rahoitusta Leader-ryhmille vuosille 2021–2022. Näillä varoilla paikalliset kehittämisyhdistykset eli Leader-ryhmät jatkavat toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta seuraavat kaksi vuotta. Rahoituskehys per Leader-ryhmä vaihtelee 530 000 eurosta runsaaseen neljään miljoonaan euroon.

Ohjelmakausi 2023–2027

Uuden ohjelmakauden valmistelu on parhaillaan käynnissä.

Muuta

Maaseudun kehittämisyhdistykset ovat Suomen Kylätoiminta ry:n jäseniä. Suomessa maaseudun kehittämisohjelmia toteuttavat organisaatiot ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. Muissa EU:n jäsenmaissa käytetään myös muita organisaatiomuotoja, kuten osuuskuntia ja osakeyhtiöitä. Ohjelmakaudella 2000–2006 kehittämisohjelmia olivat LEADER, ALMA, POMO ja Tavoite 1:n toimintaryhmätyö.

Katso myös

• Maaseutupolitiikka
• Suomen Kylätoiminta ry