Topias Huttari
(Ohjattu sivulta Lea Helo)
Topias (Tobias) Huttari, kirjailijanimiä Lea Helo, L. Helo (29. tammikuuta 1907 Muja, Inkerinmaa – joulukuu 1953[1]) oli inkeriläinen Neuvostoliitossa asunut opettaja ja runoilija.
Huttari opetti suomen kieltä ja kirjallisuutta Petroskoin kouluissa 1926–1928, ja samoihin aikoihin 1927 julkaistiin hänen ensimmäiset runonsa Soihtu- ja Punainen Karjala-lehdissä. Huttari oli Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäsen vuodesta 1934.[2]
Huttari suomensi useita venäläisten klassikkojen ja neuvostokirjailijoiden teoksia.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nuoret mielet, runokokoelma. 1930
- Astun yli, runokokoelma. 1931
- Karjalan metsissä kasvaa paperia, runovihko lapsille.
- Punainen armeija – vartija valpas, runovihko lapsille. 1933
- Jokea voittamassa, kertomus Syvärin voimalaitoksen rakentamisesta. 1933
- Runoja. 1936
- Laulu keväälle. 1940
- Minun maani. 1947
- Valitut runot. 1956
- Kertomuksia ja kuvauksia. 1962
- Jumalat remontissa. 1992
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ V. Valjakka, Lea Helo (65 vuotta runoilijan syntymästä), Neuvosto-Karjala 28.1.1972, 4 (Locallit.net; archive.org)
- ↑ Karjalan suomenkieliset kirjailijat: Topias Huttari (Lea Helo) (1907–1953), Arkistoitu sivu, Archive.is (artikkeli sisältää lähteitä, muun muassa Punalippu)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
