Kirjotulikruunu
| Kirjotulikruunu | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Verbenakasvit Verbenaceae |
| Suku: | Tulikruunut Lantana |
| Laji: | camara |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lantana camara |
|
| Katso myös | |
Kirjotulikruunu (Lantana camara) on verbenakasvien heimoon kuuluva ainavihanta pensas, jota käytetään koristekasvina.[1] Monin paikoin kirjotulikruunu on haitallinen vieraslaji. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) on listannut lajin maailman sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon.[2]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Kirjotulikruunu kasvaa 2–3 metriä korkeaksi pensaaksi. Varret ja lehdet ovat karvaisia. Lehdet ovat muodoltaan soikeita, hammaslaitaisia ja teräväkärkisiä, 5–13 cm pitkiä ja 2,5–5 cm leveitä. Lehtien tuoksu on epämiellyttävä. Kukinto on usein monivärinen, halkaisijaltaan 2,5–5 cm ja kupumainen. Kukat ovat pieniä, tavallisesti oransseja mutta joskus myös keltaisia, pinkkejä ja punaisia. Kirjotulikruunun hedelmä on pieni, vihertävän sinimusta ja hohtava luumarja.[1][3] Kasvin kaikki osat ovat lievästi myrkyllisiä.[1]
Laji on hyvin muuntuvainen.[1] Siitä on kehitetty satoja viljelylajikkeita ja -muotoja.[4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjotulikruunu on kotoisin trooppisesta Amerikasta.[1]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjotulikruunu kestää hyvin suolaista maaperää ja suolaveden roiskeita. Läpimärkää maaperää laji ei kuitenkaan siedä. Kasvilla on voimakas juuristo ja sen leviämiskyky on erinomainen, minkä takia siitä on monin paikoin tullut luontoon levitessään hankalasti hävitettävä rikkaruoho. Kirjotulikruunusta on haittaa erityisesti maanviljelylle.[1] Se voi aiheuttaa suurta haittaa myös trooppisten metsien uusiutumiselle vallatessaan hakkuualueita. Tiheät kasvustot estävät puuntaimia kasvamasta. Muun muassa Etelä-Intiassa laji hidastaa metsien uusiutumista.[4][5]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjotulikruunua on viljelty yli 300 vuoden ajan.[4] Kasvia käytetään sekä koristekasvina että pensasaidoissa. Se sopii myös polttopuuksi ja kateaineeksi. Lajia kasvatetaan myös ruukkukasvina. Kirjotulikruunun lehdistä saatavilla yhdisteillä on lääkinnällisiä ja antiseptisiä vaikutuksia.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lomakasvio. Trooppisten kasvien tunnistusopas. Toim. Tran Minh, Mirjami & Laaka-Lindberg, Sanna & Junikka, Leo. 2. tarkistettu painos. Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2014.
- Turunen, Seppo: Valloittavat lajit. Tulokkaat ja vieraslajit tulimuurahaisista jättipalsamiin. Into Kustannus, Helsinki 2015.