Fazerin lakritsi
Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: artikkelissa ei ole juurikaan asiaa itse lakritsista, vaan se keskittyy enemmän lakritsin pakkauskuviin, eikä edes nimenomaisesti Fazerin lakritsin |
Fazerin lakritsia on valmistettu vuodesta 1927, jolloin lakritsin tuotanto siirtyi Fazerille Hangon keksitehtaan oston yhteydessä. Fazerin tavaramerkiksi lakritsi tuli vuonna 1945.



Lakritsikääreen tumma hahmo on ollut tuotteen tunnus jo Hangon keksitehtaalla, joka aloitti lakritsin valmistuksen vuonna 1921. Fazerin tavaramerkiksi Fazerin lakritsi tuli vuonna 1945.[1]
Laku-Pekka on ollut Fazerin lakritsin käärepaperin hahmon kansanomainen nimitys, vaikka Fazer ei ole tätä makeista tällä nimellä myynyt. Nimitys juontaa tämän makeisen pitkästä eurooppalaisesta historiasta.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1920-luvun lopussa irtolakritsia myytiin purkeista, jonka kyljessä oli tumma tyttö. Toisen maailmansodan jälkeen lakritsia alettiin myydä kääreessä ja kuvaa muutettiin. Vuosien varrella hahmo on muuttunut entistä sukupuolettomammaksi. Yleisesti käytetty lakupekka-nimitys on ilmeisesti peräisin Chymoksen Laku Pekka -lakritsista, jonka sukupuoli on selvä.[2] Hahmon alkuperä on kuitenkin brittiläinen nukkepeikko golliwog, sillä tämä lakritsahahmo ei suinkaan ole alkujaan suomalainen.
Golliwogin karikatyyrimainen nukkehahmo sai brittiläisen muotonsa esikuvanaan yhdysvaltalainen mustanaamainen minstrel-nukke. Minstrel-esityksissä valkoiset maalasivat kasvonsa korostetun mustiksi korostaen silmien ja suun ympärystää (ks. Blackface). Lastenkirjallisuudessa Florence Kate Upton loi tämän tunnetun golliwog-satuhahmon 1800-luvun lopulla.[3]
Britanniassa musta golliwog-hahmo yhdistettiin markkinoinnissa mustaan makeiseen, lakritsaan. Britanniassa nämä ns. "lakupekat" poistettiin lakritsikääreiden kuvituksesta 1990-luvulla. Aniksella maustettu Black Jack -lakritsi ehti olla sielläkin markkinoilla 1920-luvulta asti[3]. Sama hahmo poistettiin myös marmeladipurkeista, ja se korvattiin Roald Dahlin satukirjojen hahmoilla.[4]
Suomessa lakritsin nimenä on myös ollut lähes suora käännös Black Jackista, sillä Hellas toi 1950-luvulla markkinoille lakritsan nimeltä Musta Pekka.[5] Britanniassa myydään yhä, nyt kuvitukseltaan täysin neutraalissa pussissa, Minstrels-suklaarakeita.
Kuvan vaihtaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Makeisyhtiö Cloetta Fazer päätti talvella 2007 poistaa neekerinsuukon tavoin keskustelua herättäneen hahmon.[6] Rasistiset ryhmät olivat käyttäneet kyseistä tunnusta mustien vastaisissa t-paidoissaan.[7] Yhtiö katsoi myös, että uudistus oli tarpeellinen kansainvälistyvillä markkinoilla.[8] Cloetta Fazer neuvotteli lakritsikääreensä uudistamisesta Kuluttajaviraston ja vähemmistövaltuutetun kanssa.[9] Muun muassa brittiläinen eurokansanedustaja Claude Moraes on kritisoinut hahmoa loukkaavaksi.[2]
Suomessa myös Halva käyttää tyyliteltyä golliwog-hahmoa Salmiakkimatto- ja Lakritsimatto-makeisissaan sekä lakritsipurkissaan.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Fazer (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Annukka Arjavirta: Sehän on tyttö! Helsingin Sanomien Kuukausiliite helmikuu 2007.
- ↑ a b Golly, Golly, Everywhere (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ "'Controversial' golly to be shelved" BBC News 23 August 2001
- ↑ Musta Pekka -lakritsi (1953)
- ↑ Iltalehti 15.1.2007: Lakupekka kuopattiin
- ↑ http://www.joensuu.fi/syreeni/vesapuuronen/arkirasi.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ Cloetta Fazerin lehdistötiedote (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kuluttajaviraston uutiskirje, Ihmisarvon kustannuksella ei voi laskea leikkiä 5.2.2007 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Oy Halva Ab (Arkistoitu – Internet Archive)