Vihiahvenet
| Vihiahvenet | |
|---|---|
 Lasikuoreahven (Sillago bassensis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Välskärikalat Acanthuriformes |
| Heimo: |
Vihiahvenet Sillaginidae Richardson, 1846 |
| Suvut[1] | |
|
|
| Katso myös | |
Vihiahvenet (Sillaginidae), aiemmin kuoreahvenet, on välskärikalojen lahkoon kuuluva kalaheimo. Sen lajeja tavataan indopasifiselta merialueelta.
Lajit ja anatomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhimmat vihiahventen heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu eoseenikaudelle. Nykyään heimoon kuuluu viisi sukua ja yhteensä noin 40 lajia.[2] Lajeja ovat muun muassa safiirivihiahven (Sillaginopsis panijus), kultavihiahven (Sillago analis) ja täplävihiahven (Sillago maculata). Vihiahvenet ovat pitkulaisia kaloja, joilla on terävä kuono. Ne kasvavat suurimmillaan 45–70 senttimetrin mittaisiksi. Niillä on kaksi selkäevää, joista etumainen on piikikäs ja taaempi pidempi ja pehmeämpiruotoinen. Myös peräevä on pitkä. Monet vihiahvenlajit ovat hyvin samannäköisiä ja niitä on vaikea erottaa toisistaan.[3][1][4]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vihiahvenlajeja tavataan Intian valtamerestä ja Tyynestämerestä Afrikan itärannikolta Japaniin ja Australiaan ulottuvalta vyöhykkeeltä. Ne ovat pääosin merikaloja, mutta niitä tavataan myös murtovesistä esimerkiksi jokien suistoista. Lajit elävät tyypillisesti matalassa vedessä yleensä alle 200 metrin syvyydessä. Ne elävät lähellä muta- tai hiekkapohjaa ja voivat myös kaivautua kokonaan pehmeään pohjaan esimerkiksi paetessaan petoja. Vihiahventen ravintoa ovat monisukasmadot, katkaravut, taskuravut ja pienet kalat. Vihiahvenet ovat hyviä ruokakaloja ja myös merkittäviä kaupallisesti.[3][1][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Family Sillaginidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 20.2.2012. (englanniksi)
- ↑ Genera/Species by Family in Eschmeyer's Catalog of Fishes California Academy of Sciences, 2023
- ↑ a b Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 357. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.2.2012). (englanniksi)
- ↑ a b Roland J. McKay: FAO Species catalogue: Vol 14. Sillaginid fishes of the world, s. 1–5. FAO, 1992. ISBN 92-5-103123-1 Teoksen verkkoversio (viitattu 20.2.2012). (englanniksi)[vanhentunut linkki]