KUTU Triathlon
KUTU Triathlon | |
---|---|
Perustettu | 26. heinäkuuta 1966 |
Entiset nimet | Kuopion Työväen Uimarit (vuoteen 2014) |
Kotiareena | Kuopion uimahalli |
Paikkakunta | Kuopio |
Värit | |
Lajit | uinti, triathlon |
Jäseniä | Noin 50 (2016) |
Puheenjohtaja | Kaisu Väisänen |
KUTU Triathlon ry:n edeltäjä Kuopion Työväen Uimarit (KuTU) perustettiin vuonna 1966 ja samana vuonna se liittyi Työväen Urheiluliittoon (TUL:oon). Vuonna 2012 seuran nimi päätettiin muuttaa KUTU Triathloniksi. Nimimuutos rekisteröitiin vuonna 2014.[1] Seuran jäsenmäärä oli suurimmillaan 1970-luvulla, jolloin jäseniä oli merkitty rekisteriin yli 800. Vuonna 2016 seuran jäsenmäärä on noin 50.
Työläisuimaseuran muodonmuutos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liikunnan ja urheilun kansalaistoiminta virisi Kuopiossa 1800-luvun lopulta alkaen rinnan kaupungin kasvun ja sen asukkaiden vapaa-ajan lisääntymisen kanssa. Teollistuminen houkutteli kaupunkiin työläisiä, joista osa kokoontui vähäisellä vapaa-ajallaan urheilemaan. Huolimatta siitä, että sosiaalinen asema ohjasi 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä vahvasti työväestöä urheiluseuran valinnassa, kesti kuitenkin vuoteen 1966 asti ennen kuin Kuopioon perustettiin työväen uinnin lajiseura. Yhtenä syynä melko myöhäiseen työläisuimaseuran perustamiseen oli se, että Kuopion Uimaseura hoiti Kuopion kaupungin kanssa tekemänsä sopimuksen turvin uimaopetusta kaikille kaupungin lapsille. Hygieniasta työväestö pystyi huolehtimaan monissa paikoissa, joita vesistöjen rikkoma ympäristö uimahuoneineen tarjosi.
Työläisuimaseuran syntyä Kuopiossa edisti se, että 1960-luvulla poliittinen vasemmisto oli saanut Kuopiossa vankan sijan kunnallishallinnossa. Vasemmiston nousu, kuntoliikunnan esiinmarssi ja lopulta tieto uimahallin valmistumisesta johtivat siihen, että joukko työläisurheiluaatteen omaksuneita keski-ikäisiä miehiä ja naisia päätti perustaa Työväen Urheiluliittoon liittyneen Kuopion Työväen Uimarit (KuTU). Seuran toiminnallisessa eliitissä oli yliopistossa kouluttautuneita, mutta pääasiallisesti johdossa ja aikuisjäsenistössä oli palkkatyöväestöä. Seuraan liittyi aluksi runsaasti lapsia ja nuoria, mutta yhteisöä rikastutti sankoin joukoin myös ammattiyhdistysväki.
Kaikkiaan Kuopion Työväen Uimareiden toiminnan ensimmäinen vuosikymmen oli valtaisan innostuksen aikaa. Seuran jäsenmäärä kasvoi huolimatta siitä, että ihmisten vapaa-ajan vieton toimintamahdollisuudet laajenivat muun muassa television yleistymisen myötä. Aktiivinen nuorten ohjaus tuotti liikunnallisen elämäntapaan kasvattamisen myötä myös menestystä kilpauinnissa. Urheiluseuratoiminnalle tyypillinen toiminta-aktiivisuuden vaihtelu ilmeni Kuopion Työväen Uimareissa siten, että 1970-luvun kestäneen innostuksen jälkeen toiminta hiipui asteittain 2000-luvulle tultaessa, kunnes se jälleen vuonna 2011 nousi kukoistukseen.
Urheilumenestys ei ollut Työväen Urheiluliiton eikä Kuopion Työväen Uimareiden päätavoite. Toiminnan keskiössä olivat ennen kaikkea laajojen joukkojen, lasten ja nuorten kuntoliikunta, työväestön liikkumattomuuteen puuttuminen ja kansainvälisyyskasvatus. Uinnin harrastajat ovat voineet kokeilla rajojaan kilpa- ja kuntouinnissa, triathlonissa ja yhdistyksen monissa toimitsijatehtävissä. Samoissa tiloissa toimineen Kuopion Uimaseuran kanssa yhteistoiminta ei ollut aina ongelmatonta. Toiminnan ensimmäisellä vuosikymmenellä erimielisyyksiä syntyi ystävyyskaupunkiedustuksista, julkisen seuratuen jakoperusteista ja ohjatusta kuntouintitoiminnasta. Syyt kiistoihin heijastuivat osaksi TUL:n ja SVUL:n (Suomen Valtakunnan Urheiluliiton) näkemyseroista, mutta myös molempien seurojen vahvoista persoonista. 1980-luvun puolivälin jälkeen seurojen rinnakkain elo oli melko sopuisaa ja yhteistoiminnallista. Kuopion Työväen Uimarit ja Kuopion Uimaseuran toimivat tietoisesti sovun rakentajana eri yhteiskuntaluokkien välillä.
Kuopion Työväen Uimarit on toiminut jäsenilleen suojaavana yhteisönä, tietynlaisena hyvinvointivaltion suojamuurina, joka on luonut keskuudessaan sosiaalista turvallisuutta. Toiminnallaan Kuopion Työväen Uimarit on edistänyt kuopiolaisten uintiolosuhteita ja uinnin harrastajien tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Toimintaympäristön vaikutus seuran toimintaan on ollut monisäikeinen. Osoituksena toimintaympäristön vaikuttavuudesta olkoon se, että liikuntakulttuurin muutokset lisääntyneine lajeineen johtivat seuran muodonmuutokseen: uintiurheiluseura Kuopion Työväen Uimarit muutettiin KUTU Triathloniksi vuonna 2012.[2]
Uintiurheilu 1966–2012
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuopion Työväen Uimareiden uintiurheilutoiminnasta vastasivat 1970-luvun alusta 2000-luvulle valmentajat Matti Holopainen ja Martti Holopainen. Yleisessä sarjassa Kuopion Työväen Uimareiden urheilumenestys tukeutui Juha Kaartisen (s. 1959) saavutuksiin. Vuonna 1977 KuTU:n Juha Kaartinen alkoi nousta vahvasti kohti maan kärkeä pitkillä vapaauintimatkoilla 50 metrin radan tilastoissa. 1500 metrin vapaauinnissa hän oli 5:s (17.49,04), 400 metrin vapaauinnissa sijoitus oli 8:s (4.31,77) ja 200 metrin vapaauinnissa 14:s (2.10,04). Vuonna 1977 Kaartinen oli kansallisen tilaston 4:s 800 metrin vapaauinnissa (9.06,19). 1500 metrin vapaauinnissa hänen aikansa oli parantunut edellisestä vuodesta huomattavasti (17.16,50). 400 metrin sekauinnissa Juha Kaartisen sijoitus oli jo 3:s (4.59,89). Asemansa kansallisessa kärjessä Kaartinen vakiinnutti 1970-luvun lopulla. Vuoden 1979 uintitilastossa Kuopion Työväen Uimareiden Juha Kaartinen piti ykköspaikkaa pitkän radan 800 metrin vapaauinnissa (8.41,25). Juha Kaartisen uintiuran läpimurtovuosi oli 1980. Tuolloin hän voitti halli-SM-uinneissa Turussa mestaruuden 400 metrin sekauinnissa SE-ajalla (4.42,71). Ykkönen hän oli myös 1500 metrin vapaauinnissa, jossa Kaartinen oli ylivoimainen ennen Tampereen Uimaseuran Ari Wiréniä. Kuopion Työväen Uimareille noista kisoista pisteitä ei kertynyt: Kaartinen oli jo siirtynyt edustamaan Kuopion Uimaseuraa.[2]
Triathlonurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuopiolainen triathlonisti Heidi Hyvärinen nousi Havaijin teräsmieskisan seitsemännen sijan myötä lajin maailmaneliittiin vuonna 2015. Hyvärinen valmentaa oman harjoittelunsa ohella kuopiolaisessa KUTU Triathlonissa.[3]
Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Väinö Tiainen 1966–1967
- Arvo Hoffren 1968
- Erkki Hiltunen 1969–1975
- Pekka Pakarinen 1976
- Pentti Kontinen 1977–1978
- Erkki Hiltunen 1979–1982
- Martti Holopainen 1983
- Lauri Mustonen 1984–1985
- Pekka Pakarinen 1986–2015
- Jari Piippo 2016–2019
- Kaisu Väisänen 2020–
Kunniapuheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Erkki Hiltunen 1983
- Pentti Kontinen 1985
- Pekka Pakarinen 2016
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Matkaniemi, Tero (2010): Kuopiolainen uinti paikallisena ja kansallisena kansalaistoiminnan ilmiönä. Toimijakentän, tavoitteellisuuden ja toimintaympäristön muutokset vuosina 1904–1979. Itä-Suomen yliopisto, 2010. Väitöskirja. ISSN:1798-5757. ISBN:978-952-61-0290-0
- Matkaniemi, Tero: Työläisuinnin muuttuvat muodot. Kuopion Työväen Uimarit 1966–2012. Tampere: Juvenes Print, 2016. ISBN 978-952-93-8308-5 Verkkoversio Viitattu 26.12.2016.
- Matkaniemi, Tero: Matti Holopainen - kuopiolaisen työläisuinnin rakentaja. Teoksessa Uudisraivaaja taipaleella. Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys, 2018.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yhdistyksen perustiedot (Yhdistyksen perustiedot yhdistysrekisterissä) yhdistysrekisteri.prh.fi. Viitattu 28.7.2020.
- ↑ a b Matkaniemi, Tero: Työläisuinnin muuttuvat muodot. Kuopion Työväen Uimarit 1966–2012 uinti.onedu.fi. Viitattu 24.11.2016.
- ↑ Eino Nykänen: Heidi Hyvärinen tulaviisi.fi. TUL.fi. Arkistoitu 6.7.2017. Viitattu 28.10.2016.