Kušeljev-Bezborodko

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kušeljov-Bezborodko)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bezborodko-suvun vaakuna

Kušeljev-Bezborodko (ven. Кушелев-Безбородко, Kušelev-Bezborodko, Suomen aatelissa Kuscheleff-Besborodko) oli venäläinen kreivillinen aatelissuku, joka naturalisoitiin ja introdusoitiin Suomen ritarihuoneeseen vuonna 1849 kreivillisenä sukuna numero 10.[1][2] Suku sammui miespuolelta vuonna 1870 kun Nikolai Kušeljev-Bezborodkon vanhempi veli Grigori kuoli ilman miespuolista perillistä.

Sukunimi muodostuu kahdesta venäläisen kreivillisen suvun nimestä. Molemmat suvut sammuivat mieslinjalla kreivi Grigori Kušeljev-Bezborodkon kuollessa vuonna 1870.[3] Suku hallitsi Besborodko-suvulta perittyjä lahjoitus­maita Vanhassa Suomessa[4] mm. Tervun hovia Kurkijoella[5] ja suurinta osaa Kurkijoen ja Jaakkiman pitäjistä.[6][7] Pietarissa suku omisti palatsin nykyisellä Gagarininkadulla.[8] Vuonna 1847 kreivi Kuscheleff-Besborodko osti Meilahden kartanon Helsingin ulkopuolelta 55 000 paperiruplalla.[6]

Vuonna 1877 Suomen valtio lunasti 500 000 markalla (138 3/8 arvioruplaa) suvun lahjoitusmaat Jaakkiman pitäjästä: Bezborodkon kartanon sekä maatilat Harvian, Huhtervun, Ihalanojan, Kalksalon, Kesvalahden, Kostamojärven, Kuhkaan, Oinaanvaaran ja Tervajärven kylistä.[7] Jaakkiman ja Kurkijoen pitäjistä oli lunastettu maita valtiolle myös vuosina 1862 ja 1864.[9]

Bezborodko on Vähä-Venäjältä lähtöisin oleva aatelissuku. Kreivin arvon sai Jakov Ivanovitš Bezborodko (k. n. 1730). Hänen pojanpoikansa Aleksandr Bezborodko kohosi Paavali I:n aikana ruhtinaan arvoon.

Kušeljev-suvun ensimmäinen kreivi oli amiraali Grigori Kušeljev. Hänen aateloitiin 1700-luvun lopulla,[10] ja korotettiin kreiviksi vuonna 1799.[11] Hänen puolisonsa oli Ilja Andrejevitš Bezborodkon tytär kreivitär Ljubov Iljinitšna Bezborodko (1783–1809). Koska nainen ei voinut tuohon aikaan periä isänsä titteliä, kreivi Bezborodkon kuoltua amiraali Kušeljevin poika Aleksandr sai vuonna 1816 keisarilta oikeuden käyttää sukunimeä Kušeljev-Bezborodko.[12]

Suvun jäseniä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bezborodkot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kreivi Andrei Jakovlevitš Bezborodko (1711–1780), Ukrainan asioiden sihteeri, Jakov Ivanovitš Bezborodkon poika.
  • Ruhtinas Aleksandr Bezborodko (1746–1799) Venäjän keisarikunnan kansleri, Andrei Jakovlevitš Bezborodkon poika.
  • Kreivi Ilja Bezborodko (1756–1815), todellinen salaneuvos, senaattori, Venäjän keisarillisen armeijan kenraali, osallistui Venäjän ja Turkin välisiin sotiin, senaattori Andrei Jakovlevitš Bezborodkon poika. Veljensä Aleksandr Bezborodko kuoleman jälkeen hän peri kokonaan isänsä omaisuuden. Perusti kimnaasin eli lukioasteen koulun Nizsnyyn 1805. Hänen tyttärensä kreivitär Ljubov Iljinitšna Bezborodko (1783–1809) peri isänsä sisarensa ruhtinatar Kleopatra Lobanova-Rostovskajan kanssa. Hän oli aikansa rikkain morsian 10 miljoonan ruplan perintöosuudellaan. Ljubov meni naimisiin 16-vuotiaana vuonna 1799 45-vuotiaan leskimiehen, kreivi Grigori Kušeljevin kanssa.

Kušeljevit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kreivi Grigori Kušeljev (1754–1833), venäläinen amiraali. Toinen vaimo kreivitär Ljubov Iljinitšna Kušeleva o.s. Bezborodko (1783–1809). Tämän kuoleman jälkeen kreivi Kušeljev antoi molemmat pojat kasvatettaviksi edesmenneen vaimonsa sisarelle: Aleksandr ja Grigori Kušeljev (1802–1855) kenraaliluutnantti, sotilasneuvoston jäsen.
  • Kreivi Aleksandr Kušeljev-Bezborodko (1800–1855), sai Valkoisen Kotkan ritarikunnan kunniamerkin vuonna 1850.[13] Naimisissa vuodesta 1829 lähtien ruhtinatar Aleksandra Nikolajevna Repnina-Volkonskajan (1805-1836) kanssa. Heillä oli neljä aikuiseksi elänyttä lasta:
  • Kreivi Grigori Alexandrovitš Kušeljev-Bezborodko (1832–1870), shakkimestari, valtioneuvoston jäsen, kirjailija ja kustantaja, perusti Russkoe Slovo- ja Chess Leaf -lehdet. Naimisissa vuodesta 1859 Ljubov Ivanovna Golubtsovan, o.s. Croll (1835-1900) kanssa.
  • Kreivi Nikolai Alexandrovitš Kušeljev-Bezborodko (1834–1862), Chevalier-kaartin luutnantti, keräilijä. Oli mukana Solferinon taistelussa vuonna 1859. Hän keräsi suuren kokoelman taidetta, jonka hän lahjoitti Pietarin taideakatemialle, sillä ehdolla että sitä oli näytettävä yleisölle ilmaiseksi. Vuonna 1856 hän perusti 5 000 hopearuplan suuruisen tiedeakatemia palkinnon, parhaasta esi-isänsä ruhtinas Aleksandr Bezrodkininista kirjoitetusta elämäkerrasta. N. Grigorovitšin kirjoittama ensimmäinen osa ilmestyi kahdeksan vuotta myöhemmin.[9] Hän oli naimisissa Jelizaveta Ivanovna Shupinskajan, o.s. Bazilevskaja (1839-1923) kanssa.
  • Kreivitär, hovineito Ljubov Alexandrovna Kušeleva-Bezborodko (1833–1917); puoliso 1852 kreivi, kamariherra Aleksei Ivanovitš Musin-Puškinin (1825–1879), lahjoitusmaanomistaja[7][9]Jaakkiman pitäjässä vuoteen 1877 asti. Ljubovia kuvattiin: "rikas, mutta pieni, ruma ja luinen." Kreivitär oli voimakas luonne ja veljiensä Nikolain ja Grigorin kuoleman jälkeen hän taisteli omaisuuden jaosta. Hän omisti Pietarissa kolme taloa ja maatilan maalla sekä kiinteistöjä Jaroslavlissa ja Oryolissa. Hän oli myös filantrooppi, joka toimi mm. suvun perustaman päiväkodin johtajistossa, josta hänet palkittiin Pyhän Katariinan ristillä. Heillä oli neljä lasta, jotka kaikki saivat keisarilliseen hoviin liittyvän arvonimen tai aseman.
  • Kreivitär Varvara Alexandrovna Kušeleva-Bezborodko (1829-1894), lahjoitusmaanomistaja Jaakkiman ja Kurkijoen pitäjässä vuoteen 1864 asti. Naimisissa vuodesta 1851 Venäjän teknisen seuran puheenjohtajan kapteeni P. A. Kochubeyn (1825-1892) kanssa.

Muotokuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ruhtinas Aleksandr Andrejevitš Bezborodko (1746–1799)
    Ruhtinas Aleksandr Andrejevitš Bezborodko (1746–1799)
  • Amiraali Grigori Kušeljev (1754–1833) poikiensa Grigorin ja Aleksandrin kanssa, Vladimir Borovikovski 1805–1804.
    Amiraali Grigori Kušeljev (1754–1833) poikiensa Grigorin ja Aleksandrin kanssa, Vladimir Borovikovski 1805–1804.
  • Kreivitär Ljubov Iljinitšna Kušeleva, o.s. Bezborodko (1783–1809) poikiensa Aleksandrin (1800–1855) ja Grigorin (1802–1855) kanssa. Vladimir Borovikovsky, 1804.
    Kreivitär Ljubov Iljinitšna Kušeleva, o.s. Bezborodko (1783–1809) poikiensa Aleksandrin (1800–1855) ja Grigorin (1802–1855) kanssa. Vladimir Borovikovsky, 1804.
  • Amiraali Grigori Kušeljev (1754–1833), Orest Kiprensky 1830.
    Amiraali Grigori Kušeljev (1754–1833), Orest Kiprensky 1830.
  • Kenraaliluutnantti Grigori Grigorievitš Kušeljev (1802–1855), Franz Krüger 1850.
    Kenraaliluutnantti Grigori Grigorievitš Kušeljev (1802–1855), Franz Krüger 1850.
  • Kreivi Aleksandr Kušeljev-Bezborodko (1800–1855), Franz Krüger 1850–1851.
    Kreivi Aleksandr Kušeljev-Bezborodko (1800–1855), Franz Krüger 1850–1851.
  • Kreivi Nikolai Kušeljev-Bezborodko (1834–1862), 1860-luku.
    Kreivi Nikolai Kušeljev-Bezborodko (1834–1862), 1860-luku.
  • Kreivi Grigori Kušeljev-Bezborodko (1832–1870), 1856.
    Kreivi Grigori Kušeljev-Bezborodko (1832–1870), 1856.
  • Kreivitär Ljubov Aleksandrovna Musina-Puškina o.s. Kušeleva-Bezborodko (1833–1917), 1860-luku.
    Kreivitär Ljubov Aleksandrovna Musina-Puškina o.s. Kušeleva-Bezborodko (1833–1917), 1860-luku.
  • Kreivi Aleksei Ivanovitš Musin-Puškin (1825–1879) ja kreivitär Ljubov Aleksandrovna Kušeleva-Bezborodko (1833–1917), 1877.
    Kreivi Aleksei Ivanovitš Musin-Puškin (1825–1879) ja kreivitär Ljubov Aleksandrovna Kušeleva-Bezborodko (1833–1917), 1877.
  • Kreivitär Varvara Aleksandrovna Kochubey, o.s. Kušeleva-Bezborodko (1829–1894), 1860-luku.
    Kreivitär Varvara Aleksandrovna Kochubey, o.s. Kušeleva-Bezborodko (1829–1894), 1860-luku.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kuscheleff-Besborodko. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  2. ↑ Å det finska riddarhuset introducerade ätter (enligt Statistisk Handbok för FINLAND, Helsingfors, 1872)
  3. ↑ Morgonbladet no 285, 07.12.1882, sivu 2.
  4. ↑ "Kreivit" – Eskoff.net.
  5. ↑ Tervun hovin isännän Kuscheleff-Besborodkon ja pientilan vuokraajan Jaakko Häklin välisen v. 1859 tehdyn sopimuksen alkuosa.
  6. ↑ a b Suomi nro. 26. 24.07.1847, sivu 3.
  7. ↑ a b c Donationsköp – Helsingfors Dagblad no 300, 03.11.1877, sivu 2.
  8. ↑ Kushelev-Bezborodko, Houses of – ENCYCLOPAEDIA OF SAINT PETERSBURG.
  9. ↑ a b c En grefve Nikolai Alexandrowitsch Kuschelew-Besborodko – Hufvudstadsbladet no 93, 23.04.1880, sivu 1
  10. ↑ Герб рода Кушелевых (venäjäksi)
  11. ↑ Герб рода графа Кушелева. (venäjäksi)
  12. ↑ Marianne Blomqvist: Finländska adelsnamn (Arkistoitu – Internet Archive), Nordistik i 150 år. Meddelanden från Institutionen för nordiska språk och nordisk litteratur vid Helsingfors universitet. Serie B:13. 1990, s. 141–156.
  13. ↑ Suomalaissyntyiset palkitut – eskoff.net
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kušeljev-Bezborodko&oldid=21762104”