Kulttuurityön Keskus
| Kulttuurityön Keskus | |
|---|---|
| Perustettu | 28.2.1955 |
| Perustaja | SKDL |
| Tyyppi | tukiyhdistys |
| Toimiala | toimitilojen kulttuuri-, valistus- ja tukitoiminta |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Toiminta-alue | Suomi |
Kulttuurityön Keskus (KtK) oli suomalainen vasemmistolaisten toimitilojen (kuten työväen-, kulttuuri- ja järjestötalojen, tanssilavojen, huvipuistojen, lomakeskusten, kansanpuistojen, ravintoloiden ja kahviloiden) kulttuuri-, valistus- ja tukitoimintaa koordinoinut järjestö.
2000-luvulla yhdistys on osallistunut muun muassa Vasemmistoliiton vaalirahoitukseen.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tukiyhdistyksestä keskusjärjestöksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväen-, kulttuuri- ja kansantalojen Tuki perustettiin 28. helmikuuta 1955[1] kansandemokraattisten toimitalojen rakentamisen tukemista varten. TKKT otti vastaan lahjoituksia, järjesti tukikeräyksiä sekä arpajaisia[2] ja myi esimerkiksi rintamerkkejä.[3] Ensimmäinen keskeinen tukikohde oli Helsingin Kulttuuritalo, jonka rakentamishankkeen yhteydessä yhdistys perustettiin.[2][4] TKKT organisoi muun muassa Kulttuuritalon rakentamisen talkootoiminnan, johon osallistui yli 5 000 henkilöä.[5] Vuonna 1956 yhdistyksellä oli kuusi täysiaikaista ja yksi osa-aikainen työntekijä.[6]
Yhdistyksen hallintoa johtivat alussa Toivo Kujala ja Risto Hölttä.[2] Ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat myös muun muassa Antti Aaltonen, Matti Janhunen, Lars Junttila, Paavo Koskinen, Kusti Kulo ja August Niemistö.[6] Järjestön toimisto sijaitsi aluksi Kotkankadun Lehdistötalossa,[7] ja 1950-luvun lopusta alkaen Koiton talossa.[8] Sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä vastaavia asioita hoiti 1950-luvulla Työväentalojen takausosakeyhtiö.[9]
Huhtikuun 1956 lopussa TKKT:hen kuului 496 jäsenyhdistystä.[10] Kansandemokraattisten yhdistysten ohella järjestöön kuuluivat kuljetus-, kutoma-, muurari- ja rakennustyöläisten liitot ja niiden osastoja.[6] Toukokuun 1956 vuosikokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Toivo Kujala ja sihteeriksi Hemmi Pääkkönen. Toiminnanjohtajana jatkoi Toivo Vuorela.[10] Vuosikokouksessa 1958 järjestö vaati alennusta huviveroon, jonka suuruus TKKT:n mukaan tukahdutti toimitilojen kulttuuritoimintaa.[11] Rakennustoiminnan tukemisen ohella TKKT alkoi pian perustamisensa jälkeen tukea myös tiloissa tapahtunutta kulttuuritoimintaa ja vuonna 1959 järjestön nimeksi vaihdettiin Kulttuurityön Keskus.[1] Huomion kiinnittäminen talojen kulttuurityöhön johtui muun muassa seurakuntien lisääntyneestä nuorisotoiminnasta, jonka pelättiin vieroittavan nuorisoa työväenliikkeestä.[6]
Toimenkuvan muutokset 1960-luvulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukokuusta 1960 alkaen KtK järjesti opetuskursseja talojen toimihenkilöille. Kansan Talojen Liitto päätti vuoden 1960 liittokokouksessaan yhdistää toimistonsa KtK:n kanssa ja KTL liittyi keskuksen jäsenyhdistykseksi. KtK:hon muodostettiin rakennus-, valistus- ja kiinteistöosastot,[12] joille siirrettiin osa KTL:n toiminnoista.[13] Liittojen edustajakokoukset pidettiin seuraavina vuosina samanaikaisesti. KtK julkaisi Kansantalo-järjestölehteä vuosina 1961–1968.
1960-luvulla KtK järjesti muun muassa neuvostoliittolaisten ja länsimaisten vasemmistolaisten taiteilijoiden ja tutkijoiden Suomen kiertueita,[14] työväentaloilla toimineiden harrastelijanäyttämöiden näytelmämestaruuskilpailuja[15], kaitafilmikilpailuja[16], kuvataide-, valokuva- ja muita näyttelyitä[17][18] sekä elokuvanvuokrausta ja laitehuoltoa.[19][20] KtK teki läheistä yhteistyötä sosialististen maiden ystävyysseurojen kanssa.[16]
Liiton järjestöverkoston laajennuttua perustettiin 1960-luvun alussa piirijärjestöt.[21] SKDL:n piirien näyttämöjaostot siirrettiin KtK:n alaisuuteen.[22] Vuonna 1963 KtK:n vuosikokoukseen osallistui 65 henkilöä, jotka edustivat noin 400 toimitilaa.[18] Vuonna 1963 KtK:hon yhdistettiin Ohjelmatyö-yhdistys, jonka vastuulla oli ollut muun muassa esiintyjien ja ohjelma-aineistojen välittäminen kansandemokraattisille järjestöille. KtK:n valistusosasto järjesti Ohjelmatyön kanssa myös muun muassa kulttuurikilpailuja ja keskustelutilaisuuksia.[23]
Vuonna 1964 perustettiin Kansan Sivistystyön Liitto, jolle siirrettiin muun muassa KtK:n valistustoiminta. Työväen Virkistys- ja Lomakeskusliitto puolestaan johti vuodesta 1965 alkaen kansandemokraattien loma- ja virkistystoimintaa. KtK:n toiminta-alue supistui ja keskittyi liikkeen järjestötyön toimintaedellytysten kuten taloudenhoidon parantamiseen. Vuonna 1965 KtK:lla oli yhdeksän työntekijää ja toimistovirkailijoita, jotka olivat Kansan Keskus-Kassan palkkalistoilla.[6] Joulukuussa 1965 KtK lahjoitti omistamansa Raittiustalo Oy Koiton osakkeet SKP:lle.[24]
KtK omisti muun muassa idänkauppaa harjoittaneen Feximan osakkeita, jotka vuonna 1974 siirrettiin Eastern Export Holding -osakeyhtiölle.[24]
Paluu tukiyhdistykseksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]KtK:n toiminta entisessä muodossaan (keskusjärjestönä) päättyi 1980-luvun lopussa.[25] KtK oli KSL:n jäsenyhdistys vuoteen 1995 asti.[26] 2000-luvulla KtK on ollut (aiemmin KtK:n sisällä toimineen) Ohjelmatyön jäsenyhdistys.[27] Ohjelmatyön tavoin KtK on osallistunut Vasemmistoliiton ja sen ehdokkaiden vaalirahoitukseen esimerkiksi eurovaaleissa 2004[25], kunnallisvaaleissa 2008[28] ja eduskuntavaaleissa 2023.[29]
Johto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Toivo Kujala 1955–195x[6][10]
- Hugo Manninen 195x–196x[20][30]
Varapuheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yrjö Sivonen 1955–195x[6]
- Pentti Leväpuro 195x[6]
- Eino Halme 196x[6]
Sihteerit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Risto Hölttä 1955–195x[6]
- Hemmi Pääkkönen 195x[10]
- Eeva Ahonen 195x–19xx[6]
- Mauri Reutsalo 196x[1]
- Åke Ahremaa 196x[6]
- Taisto Johteinen 196x–1966[30]
- Jaakko Aalto 1966–198x[30][24]
Toiminnanjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Toivo Vuorela 1955–196x[31]
- Mauri Reutsalo 196x[30]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c KtK kehittää ohjaustyötään kulttuuritoiminnan alalla. Kansan Uutiset, 14.3.1965.
- ↑ a b c Yhteisvoimin kulttuuri- ja toimitaloja rakentamaan. Vapaa Sana, 13.4.1955.
- ↑ Kuusisataa pioneeria eilen rakentamassa Kulttuuritaloa. Työkansan Sanomat, 19.6.1955.
- ↑ Nippu tärkeitä asioita kunnallisjärjestön kokouksessa. Vapaa Sana, 28.2.1955.
- ↑ Arkkitehtuurin mestaruuden ja työtätekevien ponnistusten yhteisnäyte. Kansan Uutiset, 23.3.1958.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Historiaa KSL.KTK (KSL 2007)
- ↑ Työväen-, kulttuuri- ja kansantalojen Tuki r.y. Työkansan Sanomat, 25.8.1956.
- ↑ Kulttuurityön Keskus r.y. Työkansan Sanomat, 11.7.1959.
- ↑ Nikodemus: Eräs uusista esiliinoista. Suomen Sosialidemokraatti, 2.9.1955.
- ↑ a b c d Työväen toimitalojen rakennustoiminta saa tukea. Vapaa Sana, 21.10.1955.
- ↑ Huviveroon muutoksia. Kansan Uutiset, 18.5.1958.
- ↑ Kulttuurityön keskus hyväksyi uuden suunnitelman. Kansan Uutiset, 9.4.1960.
- ↑ ks. Maailmankartan laidasta toiseen ulottuu J. W. Slupin vaiherikas elämäntie. Kansan Uutiset, 21.10.1964.
- ↑ Neuvostoliiton viihdetaiteilijat. Kansan Uutiset, 8.9.1960. ; Neuvostoliittolaiset professorit Denisov, Kozlov ja Truhanovski. Kansan Uutiset, 13.11.1960. ; Bidstrup Suomeen. Kansan Uutiset, 11.3.1961. ; Uzbekistanilaisia taiteilijoita ensi kerran maahamme. Kansan Uutiset, 22.9.1961. ; 18 taiteilijan ryhmä vierailulle Suomeen. Kansan Uutiset, 21.8.1961.
- ↑ Kulttuurityön keskuksen näyttämöpäivät Lahdessa 5.11. Kansan Uutiset, 4.10.1961.
- ↑ a b Kulttuurityön keskuksen vuosikokouksen kynnyksellä. Kansan Uutiset, 12.3.1965.
- ↑ Kuvataidetta näyttelykierrokselle. Kansan Uutiset, 10.2.1963.
- ↑ a b 5-vuotissuunnitelma voimaan työväen kulttuuritoiminnassa. Kansan Uutiset, 2.4.1963.
- ↑ Kulttuurityön keskus pitää vuosikokouksensa. Kansan Uutiset, 13.4.1962.
- ↑ a b Työväen toimipaikkojen tuki päivän kamppailulle. Kansan Uutiset, 8.3.1964.
- ↑ Kulttuurityön keskuksen järjestöverkko laajenee. Kansan Uutiset, 1.6.1961.
- ↑ Armas Salmi 50-vuotias. Kansan Uutiset, 10.3.1963.
- ↑ Ohjelmanvälitys tehokkaammaksi. Kansan Uutiset, 24.8.1963.
- ↑ a b c Hannu Miettunen: Kuinka korroosio eteni – ja vei Koitosta Koittoon (pro gradu, Turun yliopisto 2020), s. 53, 57, 103.
- ↑ a b Tomi Venho: Piilotettua julkisuutta. Suomalaisen puolue- ja vaalirahoituksen avoimuusintressi normeissa ja käytännössä (väitöskirja, Turun yliopisto 2008), s. 334.
- ↑ Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n toimintakertomukset 1964-2002 (Arkistoitu – Internet Archive) (KSL)
- ↑ Juha-Pekka Tikka: Vasemmistoliiton yhdistykset ketjuttivat vaalirahaa Ilta-Sanomat. 3.6.2008. is.fi.
- ↑ Tero Ponto: Vaalitukeni sain Vasemmistoliiton järjestöiltä ja yhdeltä yksityishenkilöltä Uusi Suomi - Puheenvuoro. 24.10.2008.
- ↑ Uudenmaan Vasemmistoliitto: Vaalikampanjan kuluja ja rahoitusta koskeva erittely - Eduskuntavaalit 2023 22.3.2024. vaalirahoitusvalvonta.fi: Valtiontalouden tarkastusvirasto.
- ↑ a b c d Huvihuoneistosäännöistä muistutus "konsuleille". Kansan Uutiset, 4.4.1966.
- ↑ Kiitos eduskuntaryhmän jäsenille. Vapaa Sana, 21.10.1955.