Kosovo Poljen taistelu
| Kosovo Poljen taistelu | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa osmanien sotia Euroopassa | |||||||||||
 Kosovon taistelu. Adam Stefanovicin maalaus, 1870.
| |||||||||||
| |||||||||||
| Osapuolet | |||||||||||
| Komentajat | |||||||||||
| Vahvuudet | |||||||||||
|
~ 40 000 |
~ 30 000 | ||||||||||
| Tappiot | |||||||||||
|
Ei tiedetä. Murad I menehtyi. |
Erittäin suuret: valtaosa serbien aatelistosta kaatui. | ||||||||||
Kosovo Poljen taistelu (serb. Косовски бој tai Бој на Косову) käytiin Pyhän Vituksen päivänä (15. kesäkuuta, nykyisin päivää vietetään 28. kesäkuuta) 1389 Kosovo Poljen lähellä Kosovossa ruhtinas Lazarin johtamien serbien ja sulttaani Murad I:n johtamien osmanien välillä.[1]
Osmanit voittivat taistelun, vaikka Murad I kuoli taistelussa. Osmanien voitto johti Serbian romahtamiseen ja siihen, että Osmanien valtakunta ympäröi vastedes Bysantin valtakuntaa kaikilta sivuilta.[1] Taistelusta on tullut aikojen saatossa merkittävä tarina. Tappio on yksi syy siihen, miksi monet serbit pitävät Kosovoa historiallisesti tärkeänä osana Serbiaa.[2]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1300-luvun alusta alkaen Ottomaanien valtakunta oli alkanut laajentaa alueitaan. Varsinkin Kosovo oli haluttu jo keskiajan alusta, koska alue oli tärkeä kulkureitti Balkanin läpi. Slaavit olivat yrittäneet torjua ottomaanien hyökkäyksiä, mutta jäivät kerta toisensa jälkeen nopeasti jalkoihin. Serbit ja ottomaanit ottivat ensimmäisen kerran yhteen jo vuonna 1371 Maritsajoen taistelussa, jonka ottomaanit voittivat. Serbit pitivät itseään alueen luonnollisina hallitsijoina ja ajattelivat, että he pysäyttäisivät muslimit hetkessä.
Taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Serbien ratsuväki hyökkäsi ottomaanien jalkaväen kimppuun. Hetken taistelun jälkeen Muradin vanhimman pojan Yakubin johtama vasen sivu murtui serbien painostuksen vuoksi. Serbien ratsuväki eteni syvälle turkkilaisten linjoihin ja uhkasi jo sulttaania linjojen takana.
Serbit etenivät myös keskellä ja ottomaanien tappio vaikutti jo lähes varmalta. Sulttaanin toinen poika, Bayezid, komensi turkkilaisten oikeaa sivustaa ja teki ratkaisevan päätöksen menemällä auttamaan pulaan joutuneita veljeään ja isäänsä. Siinä vaiheessa ottomaaneja oli ylivoimaisesti enemmän, mikä pakotti serbit puolustuskannalle.
Aikalaisten historiankirjoituksesta käy ilmi, että serbit murtautuivat ottomaanien oikeasta sivustasta läpi, kunnes yksi heidän komentajistaan jostain syystä kääntyi ympäri ja pakeni. Hänen sotilaansa huomasivat sen ja joutuivat pakokauhuun. Noin 10 000 serbisotilasta pakeni paikalta. Sen jälkeen ottomaanit saartoivat loput serbit, jotka antautuivat.[3]
Murad I:n kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ottomaanien hallitsija, sulttaani Murad I kuoli Kosovo Poljen taistelussa tai sen jälkeen. Tarinan tunnetuimman version mukaan Murad tutki heti taistelun jälkeen taistelukenttää. Serbien aatelistoon kuulunut ritari Miloš Obilić teeskenteli kentällä kuollutta mutta loikkasi ylös ja iski miekan ohi ratsastaneen Muradin sydämeen. Monet serbit kuitenkin uskovat, että Murad ei kuollutkaan taistelussa, vaan Obilić lähti ottomaanien leiriin ja kertoi karanneensa serbijoukoista. Niin hän pääsi Muradin telttaan, missä hänen piti polvistua tämän edessä. Tällöin Obilić iski sulttaania veitsellä vatsaan.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Battle of Kosovo Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.6.2008. (englanniksi)
- ↑ Advocacy Project - A Voice for the Voiceless | - Background on Kosovo 10.5.2012. (Internet archive waybackmachine). Arkistoitu 10.5.2012. Viitattu 11.6.2017.
- ↑ Tieteen kuvalehti : Historia 9/2009 s. 44–47
- ↑ Tieteen Kuvalehti Historia (9/2009) s. 46
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kosovo Poljen taistelu Wikimedia Commonsissa
