Hallyu
Hallyu (hangul: 한류; hanja: 韓流) on termi, joka viittaa sekä eteläkorealaiseen populaarikulttuuriin ja viihteeseen että kasvaneeseen kansainväliseen kiinnostukseen maan kulttuuria kohtaan. Eteläkorealaisten kulttuuri-ilmiöiden leviämistä maan ulkopuolelle kutsutaan myös korealaiseksi aalloksi.[1] Korealaiset aallot jaetaan niin kutsuttuihin sukupolviin, joista ensimmäinen alkoi Itä-Aasiassa jo 1990-luvun loppupuolella ja päättyi vuoden 2007 aikaan, kun sosiaalisen median suosio alkoi kasvaa. Sosiaalisen median myötä alkoi toinen aalto, kun eteläkorealainen populaarikulttuuri alkoi levitä myös Itä-Aasian ulkopuolelle.[2][3] 2010-luvun puolivälissä alkoi kolmannen sukupolven aalto.[3]
Ensimmäisen sukupolven aallon aikaan Etelä-Korea vei ulkomaille lähinnä draamasarjoja ja elokuvia. Tuolloin noin 57 % korealaisesta ulkomaille viedystä viihteestä kulutettiin Japanissa, 18 % Taiwanissa ja loput Kiinassa ja Hongkongissa. Ainakin Kiinassa suosittuja sarjoja olivat aluksi What is Love (1997) ja Star in My Heart (1997). Vuosina 2004–2006 Japanissa ja Hongkongissa suureen suosioon nousivat Stairways to Heaven, Winter Sonata ja Daejanggeum.[2]
Toisen aallon aikaan maailmalle alkoivat levitä myös korealainen pop-musiikki eli k-pop ja eteläkorealaiset videopelit. Vuosien 2000–2010 välillä Etelä-Korean videopelivienti lähes 16-kertaistui. Musiikin vienti kasvoi myös merkittävästi.[2]
Kolmas aalto alkoi 2010-luvun puolivälissä, ja sitä on leimannut eteläkorealaisen populaarikulttuurin leviäminen myös länsimaihin ja sosiaalisen median hyödyntäminen. Toisaalta maan sisältöteollisuuden vienti on myös kokonaisuudessaan kasvanut, ja Etelä-Korea onkin alkanut viedä ulkomaille myös esimerkiksi sarjakuvia ja animaatiosarjoja. Etelä-Koreasta on noussut maailmansuosioon kuuluisia k-pop-yhtyeitä, kuten BTS, ja myös kansainväliset suoratoistopalvelut esittävät korealaisia draamasarjoja ja jopa osallistuvat niiden rahoitukseen ja tuotantoon. Vuonna 2021 Netflixin tuotantona ilmestyi Squid Game, joka nousi heti suureen suosioon. Kolmatta aaltoa leimaa myös sosiaalisen median ahkera käyttö: esimerkiksi k-pop-yhtyeiden jäsenet saattavat hyödyntää sosiaalista mediaa ylläpitämään suhteita faneihinsa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Daebak! Korealaisen kulttuurin suosio nosti parikymmentä lainasanaa Oxfordin sanakirjaan Yle Uutiset. 5.10.2021. Viitattu 25.10.2024.
- ↑ a b c Dal, Yong Jin: Hallyu 2.0: The New Korean Wave in the Creative Industry. International Institute Journal, 2012, 2. vsk, nro 1. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Kim, Minsung: The Growth of South Korean Soft Power and Its Geopolitical Implications. Journal of Indo-Pacific Affairs, 31.10.2022, 5. vsk, nro 6. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)