Koloradonkuoriainen
| Koloradonkuoriainen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Osalahko: | Cucujiformia |
| Yläheimo: | Lehtikuoriaismaiset Chrysomeloidea |
| Heimo: | Lehtikuoriaiset Chrysomelidae |
| Alaheimo: | Chrysomelinae |
| Tribus: | Chrysomelini |
| Suku: | Leptinotarsa |
| Laji: | decemlineata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Leptinotarsa decemlineata |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koloradonkuoriainen (Leptinotarsa decemlineata)[1] eli perunakuoriainen[2] on tuhohyönteinen, joka on vaarallinen muun muassa perunalle.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikuinen koloradonkuoriainen on noin sentin pituinen. Sen kuperassa selässä on kirkkaankeltaisella pohjalla kymmenen mustaa pitkittäisjuovaa. Vatsapuoli on oranssi. Pää on oranssi, mustapilkkuinen.[3] Naaras munii kerralla noin 1 000 munaa.[4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koloradonkuoriainen on alkujaan kotoisin Pohjois-Amerikasta, jossa siitä tuli paha tuholainen perunanviljelyn yleistyttyä.[4]
Jo 1800-luvun lopulla koloradonkuoriaisia kulkeutui toisinaan laivoissa Eurooppaan. Ne kuitenkin huomattiin ajoissa, niin että niiden leviäminen pystyttiin estämään.[2] Varotoimena sen leviämistä vastaan useimmissa Euroopan maissa kiellettiin perunan tuonti Amerikasta.[2] Mutta ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 koloradonkuoriainen pääsi pesiytymään Ranskaan, josta se on vähitellen levinnyt vieraslajina suureen osaan Keski- ja Länsi-Eurooppaa.[2] Neuvostoliittoon se tuli toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain avun mukana.
Suomeen koloradonkuoriaisia on tullut mm. maahantuodun puutavaran sekä tuulten mukana. Koloradonkuoriaista ei kuitenkaan esiinny Suomessa pysyvästi, koska kasvinterveysviranomaiset hävittävät kaikki tavatut esiintymät. Venäjällä ja Baltiassa on pysyviä koloradonkuoriaislähteitä.[5]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koloradonkuoriainen käyttää ravinnokseen perunan lehtiä ja varsia sekä mustakoisoa ja punakoisoa.[3]
Koloradonkuoriainen on hyvä lentäjä. Kuoriaiset nousevat usein suurina, pilvimäisinä parvina korkealle ilmaan, ja löydettyään perunamaan ne laskeutuvat sinne. Parvet ovat niin suuria, että ne voivat tuhota koko perunamaalta koko sadon parissa päivässä.[2]
Laji ei pysty yleensä talvehtimaan Suomen leveysasteilla,[4] mutta varmoja havaintoja talvehtimisestakin on tehty vuonna 2012.[6] Koloradonkuoriaisia hävitetään pyretroideilla, sekä maassa olevia koteloita liekityksellä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tree of life - suomenkielisen nimen ja taksonomian lähde
- ↑ a b c d e Arvi Ulvinen: Kasveista ja eläimistä, s. 186–187. WSOY, 1967.
- ↑ a b Evira: Koloradonkuoriainen[vanhentunut linkki] (Aikuinen-pdf). Luettu 27.5.2012.
- ↑ a b c Åke Sandhall: Ötökät. Tammi 1997. s. 44.
- ↑ Perunantutkimuslaitos: Ajankohtaista, luettu 13.6.2007
- ↑ Turun Sanomat, luettu 8.7.2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Koloradonkuoriainen (Leptinotarsa decemlineata)
- Vieraslajit: Koloradonkuoriainen (Leptinotarsa decemlineata)
- Farmit: Koloradonkuoriainen (Leptinotarsa decemlineata)
- Ötökkätieto: Koloradonkuoriainen (Leptinotarsa decemlineata)
- Evira[vanhentunut linkki]
- Evira: Usein kysyttyä koloradonkuoriaisesta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ITIS: Leptinotarsa decemlineata (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Leptinotarsa decemlineata (englanniksi)
- Plantwise: Colorado potato beetle, Leptinotarsa decemlineata (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Leptinotarsa decemlineata (Colorado potato beetle) (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Leptinotarsa decemlineata (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Leptinotarsa decemlineata, the Colorado potato beetle (englanniksi)
- Vihollinen Euroopan perunapelloilla, Kansan kuvalehti, 21.10.1932, nro 43, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot