Kikka Laitinen

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kirsi-Marja Laitinen)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo tamperelaisesta rock muusikosta. Artisti Kirsi Viilosesta kertoo artikkeli Kikka.
Kikka Laitinen
Laitinen esiintymässä vuonna 2008.
Laitinen esiintymässä vuonna 2008.
Henkilötiedot
Koko nimi Kirsi-Marja Laitinen
Syntynyt8. lokakuuta 1960 (ikä 64)
Lempäälä, Suomi
Ammatti rock-muusikko, sanoittaja, säveltäjä
Puoliso Harri Blomster 2014-
Muusikko
Taiteilijanimi Kikka LaitinenView and modify data on Wikidata
Yhtyeet Gasoline Girls And Petrol Boys, Kikka Laitinen Co.
Levy-yhtiöt Kantka Music, Sony Music, AXR, Warner
Aiheesta muualla
Kotisivut

Kirsi-Marja ”Kikka” Laitinen[1] (s. 8. lokakuuta 1960[2] Lempäälä)[3] on suomalainen laulaja-lauluntekijä, rock-muusikko, sanoittaja ja säveltäjä.

Lapsuus ja opinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitinen aloitti musiikkiharrastuksen kotonaan isänsä opastuksella nelivuotiaana, ja sai ensimmäisen kiinnityksen kosketinsoittajana rock-yhtyeeseen ollessaan 17-vuotias. Hän on suorittanut musiikkiopintoja Tampereen konservatoriossa 1968–1975, Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa 1994–1998 sekä yksityiset klassisen laulun opinnot opettajanaan Ingrid Suoniemi vuosina 1992–1998. Laitinen on valmistunut ylioppilaaksi Tampereen normaalilyseosta vuonna 1979 ja diplomikielenkääntäjäksi Tampereen yliopistosta 1984.

Laitinen oli perustajajäsen ja lauluntekijä suomalaisessa rockyhtyeessä Gasoline Girls And Petrol Boys joka julkaisi neljä albumia vuosina 1988–1992. Vuodesta 1992 hän toiminut rock-yhtyeensä Kikka Laitinen Co. laulaja-lauluntekijänä. Kikka Laitinen Co. -yhtye on toiminut vuodesta 1992 ja on julkaissut kahdeksan albumia. Yhtyeessä soittavat Kikka Laitinen (laulu, piano, koskettimet), Kustaa Kantelinen (kitara), Petteri Korhonen (rummut) ja Mikko Yli-Knuuttila (basso). Yhtyeen uusin aiemminjulkaisematon albumi (julkaistu 25.5.2018) on nimeltään Puut, linnut ja taivas, jonka tunnetuimpia kappaleita ovat nimikappale "Puut, linnut ja taivas", "Elämisen keveys" ja "Kanssa vanhan omenapuun". Tuorein julkaistu levy on kokoelma Parhaat 2000–2022, jossa yhtyeen tunnetuimmat kappaleet.

Yhtyeen edellinen albumikokonaisuus julkaistiin trilogiana Suomalaisia rakkaustarinoita. Suomalaisia rakkaustarinoita osa 1 julkaistiin vuonna 2006, Suomalaisia rakkaustarinoita 2 vuonna 2008 ja Suomalaisia rakkaustarinoita 3 vuonna 2012. Trilogian tunnetuimmat laulut ovat ”Ei surullista”, ”Onni on pienissä asioissa", ”Tatuoitu neitoperhonen”, ”Suomalaisia rakkaustarinoita”, ”Jospa ne kaksi poikaa”, ”Da?”, ”Enää linnut laula ei” ja ”Rakkaus naista kuljettaa”. Muita tunnettuja Kikka Laitinen Co. -yhtyeen kappaleita ovat "Vaikka yhden keskikaljan", ”Sun mielikielisuudelma”, ”Kun radio auki on”, ”Sydän valvoo”, ”Omenapuut”, ”Mä tahdon luoksesi tulla”. Laitinen on säveltänyt ja sanoittanut suomalaisille artisteille.

Laitiselle myönnettiin taiteilijaeläke maaliskuussa 2022[4].

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitinen katsoo olevansa vapaaehtoisesti lapseton.[5] Hän on ollut naimisissa Kari Peitsamon kanssa vuoteen 1993, jonka jälkeen hän oli parisuhteessa muusikkomiehensä kanssa vuoteen 2010. Nykyinen avopuoliso on muusikko Harri Blomster.[6]

Vuosi Albumi Yhtye Levy-yhtiö
1988 Rakkaudella tehty Gasoline Girls And Petrol Boys Rockadillo
1989 Tulta ja hunajaa
1990 Seikkailu G-duurissa
1992 Hulababalulaa AXR
1994 Kikka Laitinen Co. Kikka Laitinen Co.
1997 Sydän valvoo
1999 Sinistä Kikanor
2006 Suomalaisia rakkaustarinoita Humble House Records
2008 Suomalaisia rakkaustarinoita 2
2012 Suomalaisia rakkaustarinoita 3 Hittitalo Kikka Laitinen
2013 Parhaat 1990–2000 AXR Music
2018 Puut, linnut ja taivas Kantka Music, Emsalö Music
2020 Humanitarius Kantka Music, Emsalö Music
2023 Parhaat 2000–2022 Kantka Music, Emsalö Music
Soundtrack
  • Karhuveljeni Koda (EMI, 2006), jossa Laitinen esittää ko. elokuvan tunnuskappaleen "Suuret Henget" (Great Spirits / orig. esitt. Tina Turner).
Muuta

Teatteriesiintymiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kertomakirjallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Helsingin Sanomain Kirjallisuuspalkintoehdokas 1998.
  • Seinäjoen tangosävellys- ja sanoituskilpailun 1. sija 2005 ”Tulit varjojen takaa” (säv. Kikka Laitinen & Janne Halmela, san. Jorma Toiviainen).
  • Seinäjoen tangosävellys- ja sanoituskilpailun 3. sija 2006 ”Lady Like” (säv. Mika Toivanen, san. Kikka Laitinen).
  • Somero soikoon -sävellys- ja sanoituskilpailun 1. sija 2006 ”Oljenkorsia ruutupaidassa” säv. Kikka Laitinen & Janne Halmela, san. Kikka Laitinen).
  • UMK 2015, es. Heidi Pakarinen ”Bon voyage” (säv. Kikka Laitinen & Simo Koho, san. Kikka Laitinen (Salanimellä Maria Söder).

Luottamustoimet ja jäsenyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Muusikkojen liiton jäsen 1992–
  • Teoston (Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto) jäsen 1992–
  • Keski-Suomen Kirjailijaliiton jäsen (kutsuttu jäseneksi) 1998–
  • Valtion säveltaidetoimikunta 2004–2006
  • Elvis ry. (Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry.) johtokunnan jäsen 1988–1998, 2004–2008 ja 2009–2010.
  • Teoston kulttuurikummi alkaen 2009
  • Yleisradion hallituksen jäsen 2012–2017[7]

Laitinen on ollut Georg Malmstén -säätiön ja Juha Vainio Rahaston hallituksen jäsen useita vuosia.

  1. Aho, Arja & Taskinen, Anne: Rockin korkeat korot – suomalaisen naisrockin historia!, s. 145. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28404-1
  2. Päivi Vasara: Akustinen piano lensi nurkkaan ja käteen tarttui sähkökitara – Kikka Laitinen oivalsi, että suomeksi voi tehdä yhteiskuntakriittistä musiikkia Aamulehti. 8.10.2020. Viitattu 23.11.2021.
  3. Kikka Laitinen Like Kustannus. Viitattu 23.11.2021.
  4. Taiteilijaeläke 63 taiteilijalle Taiteen edistämiskeskus Taike. 4.3.2022. Viitattu 5.3.2022.
  5. Maria Aarnio: Kikka, 58, valitsi uran lasten sijaan: "Osaan vältellä seurueita, joissa lapset ovat elämän ykkösprioriteetti" mtvuutiset.fi. 27.10.2018. Viitattu 6.8.2019.
  6. https://www.studio55.fi/vapaalla/article/laulaja-ero-pitkasta-suhteesta-yhteen-ensirakkauden-kanssa/134934
  7. Mattila, Ilkka: Ylen hallituksen jättävä Kikka Laitinen penää monipuolisuutta musiikkiin ja kulttuuria mediaan – ”Tehdään mieluummin vaikka vähemmän juttuja Teemu ja Sirpa Selänteestä” Helsingin Sanomat. 22.10.2017. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 23.10.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]