Kiovan kansallinen yliopisto
| Taras Ševtšenkolle nimetty Kiovan kansallinen yliopisto |
|
|---|---|
| Київський національний університет імені Тараса Шевченка | |
 |
|
 Kiovan kansallisen yliopiston punamusta päärakennus, punainen korpus, jonka värit tulevat 1782 perusterun Pyhän Vladimirin sotilaskunniamerkin nauhojen väreistä. |
|
|
engl. Taras Shevchenko National University of Kyiv
|
|
| Motto | lat. Utilitas honor et gloria |
| Perustettu | 15. heinäkuuta 1834 (avajaiset)[1] |
| Tyyppi | kansallinen yliopisto |
| Opiskelijoita | 26 000[2] |
| Jatko-opiskelijoita | noin 1 660[2] |
| Sijainti | Kiova, Ukraina () |
| Osoite | vul. Volodymyrska 64/13, 01601 Kiova, Ukraina[3] |
| Sivusto |
www |
Kiovan kansallinen yliopisto, virallisesti Taras Ševtšenkolle nimetty Kiovan kansallinen yliopisto (ukr. Київський національний університет імені Тараса Шевченка, Kyjivskyi natsionalnyi universytet imeni Tarasa Ševtšenka), on arvostettu, ja Ukrainan kolmanneksi vanhin, ukrainalainen yliopisto Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa.[4] Yliopistossa opetetaan ukrainaksi, venäjäksi ja englanniksi.[5]
Yliopisto nimettiin alun perin pyhän Vladimirin, Vladimir Suuren mukaan. Hän oli Kiovan Rusin hallitsija 980–1015 ja liitti maansa lopullisesti ortodoksisen kirkon piiriin. Tunnuslauseensa ja päärakennuksensa punamustat värit yliopisto on saanut 1782 perustetun pyhän Vladimirin sotilaskunniamerkin punamustasta nauhasta.[6]
Yliopiston rakennukset ja arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yliopistorakennuksen suunnitteli arkkitehti V. I. Beretti, ja sen toteuttamista johti hänen poikansa Alexander Beretti. Rakennuksesta piti suunnittelijan ajatuksen mukaan tulla keltainen, mutta keisarin päätöksellä siitä tuli punainen.[7] Se on rakennettu vuosina 1837–1842. Rakennuksen julkisivu on 145,68 metriä pitkä ja arkkitehtuuriltaan se on neliön muotoinen sulkien sisäänsä puutarhan, jonne pääsee pääsisäänkäynnin kautta. Päärakennuksen eteläpuolella oleva rakennus on rehtorin hallintotoimisto, rektoraatti, jossa hoidetaan opiskelijoihin ja kouluun liittyviä hallinnollisia asioita.
Yliopiston punaisen korpuksen lähellä on toinen klassista tyyliä edustava rakennus, keltainen korpus, joka aikaisemmin oli toiminut lukiona. Keltainen rakennus on 1800-luvulta, mutta se ei sisällä sisäpuutarhaa, vaan on arkkitehtuuriltaan neliön muotoinen.
Suuren opiskelijamäärän vuoksi suuri osa opiskelijoista on majoitettuna Lomonosovin kadulla kilometrien päässä lähes kaupungin keskustasta sijaitsevista rakennuksista sijaitseviin asuntoloihin, joista kuljetaan johdinautoilla yliopistolle. Yliopiston jatko-opintoja suorittavia asuu lisäksi Kosmonauttien aukion lähellä olevassa Jerevanskaja-kadulla sijaitsevassa asuntolassa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiovan keisarillinen Pyhän Vladimirin yliopisto ja Kiovan yliopisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1833–1919
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yliopisto perustettiin 8. marraskuuta 1833 keisari Nikolai I:n ukaasilla ja se aloitti toimintansa 15. kesäkuuta 1834 nimellä pyhän Vladimirin yliopisto. Kulttuuripoliittisena motiivina oli vastustaa Kiovan oppineiston puolalaistumista juuri Puolan kapinan 1830–1831 jälkeen. Tarpeet yliopiston perustamiseksi Ukrainaan olivat olleet olemassa, mutta sen oli pelätty muodostuvan ukrainalaisen kansallistietoisuuden keskukseksi. Koska Länsi-Ukrainassa ja myös idempänä puolalaisuuteen liittyi usein katolilaisuus, liitettiin yliopiston nimeen Kiovan Rusj:n idän kreikkalais-katoliseen piiriin liittänyt Kiovan Rusjin hallitsija Vladimir I Suuri. Yliopiston ensimmäiseksi rehtoriksi asetettiin Moskovan yliopiston professori, filologi ja historioitsija Mihail Aleksandrovitš Maksimovitš.[8]
Perustamisvaiheessaan yliopistolla oli 62 opiskelijaa filosofisessa tiedekunnassaan, joka jakautui historiallis-filosofiseen ja fyysillis-matemaattiseen laitokseen. 1835 perustettiin oikeustieteellinen tiedekunta ja 1847 lääketieteellinen tiedekunta. Filosofisen tiedekuntien laitoksista tuli myöhemmin itsenäisiä tiedekuntia, missä kokoonpanossa yliopisto toimi 1920-luvulle saakka suuritta organisatorisitta muutoksitta. 1900-luvun alussa yliopiston opiskelijoiden keskuudessa vallitsi myös yhteiskunnallista radikalismia.
Ensimmäisen maailmansodan aikana yliopisto evakuoitiin vuoksiksi 1915–1916 Saratoviin, koska Ukraina oli sotatoimialuetta vaikkakaan Kiovaan eivät saksalaiset tai itävaltalaiset ennättäneet ennen Brest-Litovskin rauhansopimukseen johtanutta hyökkäystä.
1919–1933
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yliopisto suljettiin 1918, mutta avattiin uudelleen 29. maaliskuuta 1919. Yliopiston nimi muutettiin 23. huhtikuuta 1919 Kiovan yliopistoksi. 1920 yliopisto organisoitiin uudelleen jakamalla se ylimmän kansanopetuksen Myh’ailo Drahomanoville nimetyksi instituutiksi, yhteiskunnallisen opetuksen instituutiksi, ammatillisen opetuksen instituutiksi sekä fysiikan, kemian ja matematiikan instituuttiin.
Kiovan valtionyliopisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1933–1941
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1. tammikuuta 1933 Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan opetusasiainkansankomissariaatin kollegion asetuksella muodostettiin Ukrainaan valtionyliopistot, joista yksi oli Kiovan valtionyliopisto, jossa oli seitsemän tiedekuntaa. Yliopisto nimettiin Ukrainan kansallisrunoilija Taras Ševtšenkon mukaan 1939, joka oli Pietarin akatemian suoritettuaan toiminut maantieteellis-arkeologisessa komissiossa 1845–1846 yliopistolla. Ševtšenko jouduttiin erottamaan yliopiston palveluksesta Pyhän Kyrilloksen ja Methodioksen veljeskuntaan kuulumisensa vuoksi. 1939 oli tullut kuluneeksi 125 vuotta kansallisrunoilijan syntymästä.
1942–1943
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neuvostoliiton liittymiseen toiseen maailmansotaan mennessä 1941 oli Kiovan valtionyliopisto Neuvostoliiton kolmanneksi suurin yliopisto Moskovan valtionyliopiston ja Leningradin valtionyliopiston jälkeen. Sodan aikana se yhdistettiin joksikin aikaa Harkovan valtionyliopiston kanssa Ukrainan yhdistetyksi valtionyliopistoksi, joka evakuoitiin Kazahstanin Qızılordaan.
Kiovan yliopisto ja Kiovan kansallinen yliopisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yliopiston nimestä poistettiin maininta valtiollinen Ukrainan itsenäistymisen jälkeen, vaikka se rahoitukseltaan ja hallinnoltaan edelleen jatkui valtiollisena. Myöhemmin yliopisto nimitettiin Kiovan kansalliseksi yliopistoksi. Sana kansallinen lisättiin presidentti Leonid Kravtšukin kaudella vuonna 1999.[9] Nykyään Kiovan kansallisella yliopistolla on 26 000 opiskelijaa, 14 tiedekuntaa ja viisi instituuttia. Kiovan yliopiston klassinen päärakennus on punainen, jonka pielet ovat mustat. Lähellä yliopistolla on myös pienempi keltainen rakennus, jossa 1800-luvulla toimi lukio.
Vuonna 2021 yliopistossa opiskeli hieman yli 26 000 opiskelijaa. Henkilökunnasta professoreita oli 514, apulaisprofessoreita 1218 ja muuta opetushenkilökuntaa 2360.[5]
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Suomalaiset Kiovan yliopistossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtionstipendit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomi ja Neuvostoliitto solmivat valtiosopimuksen tieteellis-teknis-taloudellisesta yhteistyöstä, minkä seurauksena suomalaisille korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille sekä tutkijoille avautui mahdollisuuksia opiskella neuvostoliittolaisissa korkeakouluissa, yliopistoissa ja instituuteissa. Kiova oli yksi Neuvostoliiton ulkomaisten opiskelijoiden opintojen keskuksista Leningradin ja Moskovan ohella.
Suomesta Suomen opetusministeriön stipendiaatteja Kiovan valtionyliopistoon lähetettiin lukuvuodeksi vuosittain 20, joista 15 oli kielitieteiden opiskelijoita pääasiassa Tampereen yliopistosta, mutta myös Turun yliopistosta ja Helsingin yliopistosta. Viisi paikkaa oli järjestetty suomalaisille kauppatieteiden ylioppilaille, joista yleensä yksi oli ruotsinsuomalainen ruotsalaisesta korkeakoulusta tai yliopistosta, yksi Svenska handelshögskolanista, kaksi Turun kauppakorkeakoulusta ja yksi Helsingin kauppakorkeakoulusta. Yksi vaihtoon kuuluneista on Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen. Myös tutkijavaihtoa oli mm. Tampereen yliopistosta. Tampere on Kiovan ystävyyskaupunki.[10]
Suomi-Neuvostoliitto-Seuran stipendit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtiostipendiaattien lisäksi myös ystävyysseura Suomi–Neuvostoliitto-Seura järjesti opiskelijoille stipendejä, jotka olivat viiden vuoden pituisia. Ensimmäinen vuosi suoritettiin valmistavassa tiedekunnassa venäjän kielen oppimiseksi ja muu aika opiskeltiin tavanomaisen opetussuunnitelman mukaan. Koska valtion stipendiaatit olivat yliopistossa vain vuoden eivätkä kokonaisen tutkinnon suorittamista varten, kutsuttiin viiden vuoden pituista stipendiä puhekielessä elinkautiseksi. Ensimmäinen vuosi vietettiin valmistavassa tiedekunnassa, missä varmistuttiin yliopisto-opinnoille riittävästä venäjän kielen taidosta.
Suomen kommunistisen puolueen stipendit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SKP:n kautta oli myös järjestetävissä valtion stipendipaikkoja, yleensä vuodeksi Kiovan yliopiston kieli-instituuttiin ja viideksi vuotta varsinaista yliopisto-opiskelua varten. SKP:n kautta Kiovan yliopistoon meni vuosittain 5-10 opiskelijaa. Yksi SKP:n välityksellä Kiovan yliopiston kieli-instituutissa valtion stipendillä lukuvuoden opiskellut oli Kimmo Kiljunen vuonna 1970. Muiden vasemmistolaisten puolueiden kuin SKP:n välityksellä tulleita opiskelijoita Kiovan valtionyliopistossa oli runsaasti eri puolilta maailmaa. Länsimaihin kuuluvista maista kuitenkin vielä 1980-luvun lopulla lähettivät Kiovan valtionyliopistoon vain Kreikan ja Portugalin kommunistiset puolueet, ei esimerkiksi vielä verrattain vahva Italian kommunistinen puolue.
Nykyään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neuvostoliiton purkauduttua ja Ukrainan itsenäistyttyä ei enää TTT-sopimuksiin perustuva oppilasvaihto toiminut, koska TTT perustui Neuvostoliiton ja Suomen valtiollisiin sopimuksiin, joiden kansainvälis-oikeudellinen seuraajavaltio oli Venäjän federaatio. Näin ollen TTT ja Neuvostoliitosta johtunut opiskelijavaihto ei enää sitonut itsenäistynyttä Ukrainaa, vaan vaihtoa suoritetaan muin keinoin. Myös Suomi-Neuvostoliitto-Seura pelkistyi Suomen ja Venäjän kansojen ystävyysjärjestöksi, minkä vuoksi kansalaisjärjestöyhteydet Ukrainaan heikkenivät. Tampereen kaupungissa kuitenkin perustettiin Ukrainan ystävyyskaupunkisuhteita varten Ukraina-seura, koska Tampere on Kiovan ystävyyskaupunki. Sama toistui Lahdessa, jonka ystävyyskaupunki on Zaporižžja.
Tampereen yliopistosta joitain opiskelijoita käy ulkomaalaisille suunnatun venäjän kielen opetuksen laitoksella opiskelemassa joinain vuosina. Laitoksella on markkinaehtoisesti opiskelemassa mm. iranilaisia ja kiinalaisia.
Kiovan yliopisto yliopistovertailuissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiovain kansallinen yliopisto kuuluu Ukrainan arvostetuimpiin. Vuonna 2013 suoritetussa kahdensadan ukrainalaisen yliopiston vertailussa se pisteytettiin Ukrainan toiseksi parhaaksi yliopistoksi.[11][12] Espanjalainen Webometrics luokitteli yliopiston puolestaan sijaluvulle 1.[13]
Kuuluisia oppilaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mihail Bulgakov, kirjailija, Saatana saapuu Moskovaan-kirjan kirjoittaja
- Maryna Vjazovska, Fieldsin mitalilla 2022 palkittu matemaatikko[14][15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ History (Taras Ševtšenkolle nimetty) Kiovan (kansallinen) yliopisto, univ.kiev.ua. Viitattu 2.11.2014. (englanniksi)
- ↑ a b About us (Taras Ševtšenkolle nimetty) Kiovan (kansallinen) yliopisto, univ.kiev.ua. Viitattu 2.11.2014. (englanniksi)
- ↑ Address (Taras Ševtšenkolle nimetty) Kiovan (kansallinen) yliopisto, univ.kiev.ua. Viitattu 2.11.2014. (englanniksi)
- ↑ Taras Shevchenko National University of Kyiv Times Higher Education. 19.10.2021. Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Taras Shevchenko National University of Kyiv 2021. Ukrainian Universities. Viitattu 17.3.2022. (englanti)
- ↑ Red University in Kiev Your Kiev Guide. 28.12.2016. Viitattu 17.3.2022. (englanti)
- ↑ ...The Best not only in Russia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ To the University’s 175th Anniversary 2022. Taras Shevchenko National University of Kyiv. Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
- ↑ History 2022. Taras Shevchenko National University of Kyiv. Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Tampere-katu Kiovassa nimettiin ystävyyskaupungin mukaan Yle Uutiset. 5.3.2014. Viitattu 17.3.2022.
- ↑ Ukraine “Top 200” University Rankings, ireg-observatory.org, 6.6.2013, viitattu 2.11.2014, (englanniksi)
- ↑ Reityng universytetiv Ukrajiny III, IV rivniv akredytatsiji Top-200 Ukrajina u 2013 rotsi 31.5.2013, euroosvita.net, viitattu 2.11.2014, (ukrainaksi)
- ↑ Ranking web of universities - Ukraine webometrics.info, viitattu 2.11.2014 (englanniksi)
- ↑ Juha Merimaa: Matemaatiko palkittiin Suomessa Helsingin Sanomat, hs.fi. 5.7.2022. Viitattu 16.7.2022.
- ↑ Українка Марина Вязовська - друга жінка, яка отримала найпрестижнішу математичну нагороду (Ukrainalainen Maryna Vjazovska on arvostetuimman matematiikan palkinnon saava nainen) 5.7.2022. BBC, bbc.com. Viitattu 16.7.2022. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiovan kansallinen yliopisto Wikimedia Commonsissa
- Kyiv University (englanniksi)