Konnanmarjat
| Konnanmarjat | |
|---|---|
 Mustakonnanmarja (Actaea spicata) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Ranunculales |
| Heimo: | Leinikkikasvit Ranunculaceae |
| Suku: |
Konnanmarjat Actaea L. (1753) |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Konnanmarjat (Actaea) on leinikkikasvisuku, johon kuuluu joukko pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeilla alueilla esiintyviä monivuotisia ruohokasveja.
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konnanmarjat ovat matalia monivuotisia ruohoja, joilla on suvulle tyypilliseen tapaan liuskoittuneet lehdet. Valkeat kukat ovat pienet ja niissä on lajista riippuen 0–4 terälehteä. Kukinto muodostuu lyhyestä, mutta tiiviistä tertusta. Marjat ovat munanmuotoisia.
Konnanmarjojen kaikki osat ovat erittäin myrkyllisiä ja marjat ovat kasvin myrkyllisin osa. Jo pelkkä ihon altistuminen marjojen mehulle voi aiheuttaa ihoreaktioita. Konnanmarjat sisältävät glykosideja, jotka aiheuttavat vakavan myrkytyksen ja heikentävät sydämen toimintaa. Linnuille marjat eivät ole lainkaan myrkyllisiä ja ne ovatkin konnanmarjojen luontaisia levittäjiä. Konnanmarjat ovat useiden mittariperhosten sekä muutamien yökkösten toukkien ravintoa.
Konnanmarjalajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Actaea alba – valkokonnanmarja
- Actaea erythrocarpa – punakonnanmarja
- Actaea rubra – lännenkonnanmarja
- Actaea spicata – mustakonnanmarja[1]
- Actaea americana, syn. Cimicifuga americana – amerikankimikki
- Actaea asiatica – kiinankonnanmarja
- Actaea dahurica, syn. Cimicifuga dahurica – amurinkimikki
- Actaea europaea, syn. Cimicifuga foetida – idänkimikki
- Actaea japonica, syn. Cimicifuga japonica – japaninkimikki
- Actaea racemosa, syn. Cimicifuga racemosa – tähkäkimikki
- Actaea rubifolia – lännenkimikki
- Actaea simplex, syn. Cimicifuga simplex – syyskimikki[2]
Suomessa tavattavat konnanmarjalajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa konnanmarjoja esiintyy kaksi luonnonvaraista lajia, jotka molemmat suosivat kalkkipitoisia lehtoja. Näistä tavallisempi on suuressa osassa maata yleinen mustakonnanmarja, kun taas punakonnanmarja on enemmän itäinen ja pohjoinen laji.[3] Lisäksi viljelyjääntenä tai -karkulaisena voi tavata lännenkonnanmarjaa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hämet-Ahti, Leena, Kurtto & Arto, Lampinen, Raino & Piirainen, Mikko & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti & Väre, Henry. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21/2005, s. 41–85.
- Mossberg & Stenberg: Suuri pohjolan kasvio, Tammi 2003.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9
- Flora of North America: Actaea (englanniksi)
- Red Baneberry (englanniksi)
- Funet: Konnanmarjat (Actaea)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Räty & Alanko 2004.
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 67.
- ↑ Lutukka 21/2005, s. 44.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Lajitietokeskus: Konnanmarjat (Actaea)
- Pohjolan kasvien pauloissa: Actaea erythrocarpa – punakonnanmarja
- Pohjolan kasvien pauloissa: Actaea spicata – mustakonnanmarja
- Pohjolan kasvien pauloissa: Actaea rubra – lännenkonnanmarja
- ITIS: Actaea (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Actaea (englanniksi)
- Flora of China: Actaea (englanniksi)
- Pherobase: Floral volatiles of Genus Actaea (englanniksi)