Kilan kirkko (Västmanlandin lääni)
| Kilan kirkko | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti |
Salan kunta Västmanlandin lääni, Ruotsi |
| Koordinaatit | |
| Kirkkokunta | Ruotsin kirkko |
| Hiippakunta | Västeråsin hiippakunta |
| Seurakunta | Kilan seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1300-luku |
| Materiaali | kivi |
 |
|
Kilan kirkko (ruots. Kila kyrka) on alkujaan 1300-luvulla rakennettu Västeråsin hiippakuntaan kuuluvan Kilan seurakunnan kivinen kirkkorakennus Salan kunnassa Västmanlandin läänissä Ruotsissa.
Kirkko on väriltään vaalean tiilenpunainen ja sen sokkeli on tummemman punainen. Malliltaan se on länsitornillinen pitkäkirkko. Siinä on taitekatto ja tornin huipulla on pieni lanterniini. Julkisivussa räystään alapuolella runkohuonetta ja tornia kiertää profiloitu korniisi. Eteläseinällä on ulkoneva barokkityylinen portaali. Kirkon pääsisäänkäynti on länsitornin pyörökaarisessa portaalissa.[1]
Kirkon sisäpuolella keskiaikaista tyyliä edustavat kaksi tähtiholvia, joista lähimpänä tornia olevassa on jäljellä koristemaalauksia. Kirkon alttarikaappi on peräisin noin vuodelta 1500. Saarnastuoli on tehty vuonna 1651, se oli korvattu uudemmalla saarnastuolilla vanhanaikaisena, mutta palautettu myöhemmin paikoilleen. 1700-luvulta on peräisin kuorin kupoliholvi ja kuorin taakse sovitettu sakaristo. 1800-luvulta on säilynyt urkufasadi. Muu sisutus on tehty pääosin vuosina 1936 ja 1969. Sisustuksen väreinä ovat vihreä ja punaruskea.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperäinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmeisesti vanhan puukirkon tilalle rakennettu kivikirkko on rakennettu vuoden 1300 tienoilla. Alkuperäisasussaan kirkko oli noin 20 metriä pitkä ja pohjamuodoltaan suorakaide. Siinä oli paanukatto ja kirkkosalin sisäkatto oli puinen tynnyriholvi. Sisällä seiniä oli koristeltu muun muassa kiviharkkoja jäljittelevin maalauksin. Kuoriin antoi valoa suuri ikkuna ja kirkon eteläseinällä oli kaksi ikkunaa.[3] Kirkkosaliin muurattiin kaksi tähtiholvia 1400-luvun jälkipuoliskolla, siinä yhteydessä ikkunajakoa piti muuttaa holvia kannattavien pilareiden takia. Seiniin tehtiin kuviomaalauksia ja myöhemmin myös holvit koristeltiin maalauksin. 1600-luvun puolivälissä kuorin pohjoissivulle rakennettiin urkulehteri. Salalainen Peder Arvidsson teki vuonna 1651 kirkkoon saarnastuolin. Myöhemmin 1600-luvulla keskiaikaisia ikkuna-aukkoja suurennettiin ja avattiin myös uusia ikkunoita.[3]
Länsitorni, kirkon jatkaminen ja sisustusmuutoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkon ulkoasu muuttui huomattavasti vuonna 1780 tehdyssä muutostyössä. Kellotapuli purettiin, ja kirkosta purettiin eteläsivun asehuone ja läntinen päätyseinä. Purettujen seinien kivistä rakennettiin länsitorni, ja kellotapulista saadusta puutavarasta tehtiin palkkeja ja pukit kirkonkelloille. Jyrkkä harjakatto sai väistyä nykyaikaisemman taitekaton tieltä. Vanhoja ikkuna-aukkoja ummistettiin ja uusia avattiin, niin että ikkunavälit olivat säännöllisempiä ja julkisivut tulivat symmeririsimmiksi. Vanhoista ikkunoista tehtiin torniin lanterniini. Kirkkoa jatkettiin itäpäädystä, sinne tehtiin perustukset kuorin jatkeelle ja sakaristolle, ne rakennettiin vasta vuonna 1798. Tuolloin kuoriin muurattiin kupoliholvi ja takaseinän viereen muurattiin edelleen olemassa oleva alttari, jossa oli puinen kansi. Kuorin alle kaivettiin viinikellari, jonne oli kulku sakaristosta. Saarnastuoli siirrettiin kuorin ja runkohuoneen välisen holvikaaren eli triumfikaaren kohdalle. Kirkkosalin penkit ja lehteri maalattiin sinisen ja siniharmaan sävyin, ja seinissä ja holveissa olleet maalaukset kalkittiin piiloon. Sakaristo varustettiin kiintein arkkupenkein. Uusittu kirkkosali oli aikaisempaa isompi, valoisampi ja koruttomampi, eivätkä keskiaikainen alttarikaappi ja vuodelta 1651 oleva saarnastuoli sopineet tyyliin. Kirkossa vuonna 1801 tehdyn tarkastuksen mukaan alttarikaappi ja saarnastuoli olivat vanhanaikaisia. Niinpä vuonna 1828 kirkkoon vaihdettiin uusi alttarisaarnastuoli, jonka teki kuvanveistäjä Fahlcrantz.[3]
Seuraava iso sisätilojen muutostyö tehtiin vuonna 1891, jolloin 1600- ja 1700-luvuilta peräisin olleet suljetut penkkikorttelit vaihdettiin avoimiin penkkiriveihin, jotka ootrattiin vaalean tammen värisiksi. Kirkkoon tehtiin sementtilattia ja kirkkosaliin tuli kamiina lämmityslaitteeksi. Kaksi vuotta myöhemmin rakennettiin lehterille urut, joiden fasadi oli uusigoottilaista tyyliä. Paanukatto korvattiin peltikatolla.[3]
Paluuta vanhaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1936 tehtiin ulko- ja sisäpuolisia muutoksia, korjauksen suunnittelija oli arkkitehti Arre Essén. Julkisivut roiskerapattiin ja ovet päällystettiin kuparilevyin. Kirkkosalin ikkunoihin lisättiin sisäpuitteet, joiden lasitus tehtiin vanhaa lasia jäljittelevällä lasilla lyijyjuotoksin. Kirkkosalin jäljellä olleet koristemaalaukset otettiin esiin ja restauroitiin. Vuodelta 1828 ollut alttarisaarnastuoli poistettiin silloisen valtionarkeologin ankarasta vastustuksesta huolimatta ja se korvattiin vuonna 1651 tehdyllä vanhalla saarnastuolilla, joka restauroitiin. Samoin keskiaikainen alttarikaappi palautettiin entiselle paikalleen. Asehuoneeseen tehtiin tiililattia ja sakariston alapuoliseen betoniseen kellariin asennettiin keskuslämmityskattila. Vuonna 1938 kuorin ikkunoihin tehtiin lasimaalaukset. Keskuslämmityskattila vaihdettiin sähkölämmitykseen vuonna 1955.[3]
Viimeisin suuri kunnostus tehtiin vuonna 1969, jolloin kirkon kivimuurien perustuksia vahvistettiin ja julkisivut korjattiin. Julkisivupinnat maalattiin vaalean tiilenpunaisen sävyisellä kalkkimaalilla, väri löytyi vanhoja maalikerroksia tutkimalla. Asehuoneeseen sisustettiin vaatesäilö ja wc-tilat. Kuorin lattiaan tuli kiillotettu kalkkikivilattia. Kirkon penkkeihin lisättiin uudet päädyt ja selkänojat, ja ne pehmustettiin ja verhoiltiin. Penkkirivien päädyt on maalattu vaaleanvihreiksi kuten myös alttarikaide. Korjauksen suunnittelivat arkkitehti Lars Holmer ja Bjerkingin insinööritoimisto. Viimeisin näkyvä muutos on vuodelta 1893 ollen peltikaton muuttaminen kupariseksi vuonna 1979.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kila kyrka: exteriörbeskrivning Riksantikvarieämbete. Viitattu 2.6.2017. (ruotsiksi)
- ↑ Kila kyrka: motivering Riksantikvarieämbete. Viitattu 2.6.2017. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f Kila kyrka: historik Riksantikvarieämbete. Viitattu 2.6.2017. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kilan kirkko (Västmanlandin lääni) Wikimedia Commonsissa
- Kila kyrka Riksantikvarieämbete. (ruotsiksi)
- Alström, Ulf: Kila kyrka – Antikvarisk kontroll 2008. Kulturmiljövård Mälardalen. Arkistoitu 12.8.2010. Viitattu 2.6.2017. (ruotsiksi)
