Kiertäjäkalvosin

10. Kiertäjäkalvosin: 11. olkavarren loitonnus, 12. olkavarren sisäkierto, 13. olkavarren uloskierto, 14. olkavarren uloskierto

Kiertäjäkalvosin kuvan yläosassa vasemmalla takaapäin kuvattuna

Kiertäjäkalvosimen (engl. rotator cuff) rakennetta.

Kiertäjäkalvosimen rakennetta.

Kiertäjäkalvosin on anatominen termi, joka tarkoittaa olkanivelen nivelpussin yläosaa, jota vahvistaa neljä olkapäätä tukevan ja liikuttavan lihaksen jännettä. Nämä lihakset ovat lavanaluslihas (musculus subscapularis, olkavarren sisäkierto), ylempi lapalihas (m. supraspinatus, olkavarren loitonnus), alempi lapalihas (m. infraspinatus, olkavarren uloskierto) ja pieni liereälihas (m. teres minor, olkavarren uloskierto).

Kiertäjäkalvosimeen liittyvä kiertäjäkalvosinoireyhtymä on olkapään sairauksista yleisin. Yleensä ensin aiheutuu jännevaurio ja tätä seuraa tulehdus.

Tavallisin kiertäjäkalvosimen ongelma on sen keskiosan eli ylemmän lapalihaksen tulehdus, niin sanottu supraspinatus tendiniitti, joka on työikäisten tavallisin olkapääkipua aiheuttava sairaus. Se on rasitusvamma, joka aiheutuu yläraajojen kuormittumisesta vaakatasossa tai sen yläpuolella. Usein syy on työperäinen (esimerkiksi lastenhoito tai rakennustyö), mutta jänne voi tulehtua fyysiseen työhön tottumattomalla myös lyhyestä kovasta rasituksesta esimerkiksi urheilusuorituksen tai suursiivouksen jälkeen.

Ongelmana on, että jänne jää olkavartta loitontaessa (kun olkavarsi nostetaan sivukautta ylös) jumiin kahden luun, olkavarren ison olkakyhmyn ja lapaluun olkalisäkkeen väliin. Tämä mekaaninen rasitus voi tulehduttaa koko kiertäjäkalvosimen, mutta yleensä pahin tulehdus syntyy ylemmän lapalihaksen jänteeseen ja sen päällä olevaan limapussiin. Oireina ilmenee olkapään kipua, joka tuntuu myös levossa, mutta erityisesti olkavartta loitontaessa. Yleensä kipu alkaa kun olkavarta on loitonnettu noin 30 astetta ja on pahimmillaan olkavarren ollessa vaaka-asennossa. Kipu voi hellittää kun olkavarsi on saatu pystyasentoon. Puhutaan niin sanotusta kipukaaresta. Lisäksi olkapäässä voi olla punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Tulehdus turvottaa jännettä, jolloin se jää entistä pahemmin jumiin jo ennestään ahtaassa tilassa.

Äkillisen tulehduksen hoitona käytetään lepoa, liikehoitoa, kylmähoitoa ja tulehduskipulääkekuuria. Hankalissa tilanteissa voidaan joutua pistämään kortisonipiikki jännettä ympäröivään kudokseen.

Yleensä äkillinen tulehdus paranee 1-2 viikossa. Tulehdus uusii herkästi, ja se voi kroonistua, jos altistavaa rasitusta ei poisteta. Kroonisen eli pitkäaikaisen tulehduksen estämiseksi tulisi välttää hartiatasossa tai sen yläpuolella työskentelyä ja toistuvia nostoja. Nostot tulisi tehdä etukautta hauista käyttäen, ei sivukautta. Joskus osa olkalisäkettä voidaan poistaa leikkauksella, jolloin kiertäjäkalvosimelle jää enemmän tilaa. Tämä tulee yleensä kyseeseen silloin kun oireilu on pitkittynyttä (vähintään puoli vuotta) ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Näissä tapauksissa olkalisäke on usein malliltaan koukkumainen, mikä näkyy röntgenkuvassa.^lähde?

Toistuvat ja pitkäaikaiset tulehdukset voivat vuosien varrella heikentää jännettä ja jänne voi revetä joko itsestään tai vähäisen vamman seurauksena. Pieni repeämä parantuu usein itsestään, mutta suurempi tai pitkään oireileva repeämä voi erityisesti nuorella ihmisellä vaatia leikkaushoitoa. Leikkaus suoritetaan yleensä muutaman kuukauden tai viimeistään puolen vuoden sisällä vammasta.^lähde?

Vakuutusyhtiöt eivät yleensä korvaa tapaturmavakuutuksesta keski-ikäisen kiertäjäkalvosinrepeämistä aiheutuvia kustannuksia muuta kuin akuuttihoidon osalta, koska perussyyn katsotaan yleensä olevan rappeumasairaus, eli taustalla katsotaan olevan pitkäaikaisen tulehduksen heikentämä jänne.^lähde?

Aiheesta muualla

• Osmo Saarelma: Yläraajan vammat 2.11.2014. Lääkärikirja Duodecim, terveyskirjasto.fi. Viitattu 23.10.2015.
• Olkapään rakenne ja kiertäjäkalvosimen vammautumiskohdat (2007) (terveyskirjasto.fi)
• Päivi Repo: Moni olkapään kiertäjäkalvosimen leikkaus on turha 21.1.2014. hs.fi. Viitattu 13.11.2015.
• Ville Äärimaa, Juha Kukkonen, Juho Rantakokko, Keijo Mäkelä, Kari Isotalo ja Petri Virolainen: Arkistoitu kopio (pdf) 2012. Suomen lääkärilehti. Arkistoitu 18.11.2015. Viitattu 17.11.2015.
• Pirjo Helasti: Olkapääkivut lääkärin syyniin 20.5.2010. hyvaterveys.fi. Viitattu 13.11.2015.
• Martti Vastamäki: Arkistoitu kopio (pdf) 2002. Suomen lääkärilehti. Arkistoitu 17.11.2015. Viitattu 13.11.2015.
• Arkistoitu kopio (pdf) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, epshp.fi. Arkistoitu 23.11.2015. Viitattu 13.11.2015.
• Ilkka Pakkala: Suuret nivelet. Facultas toimintakyvyn arviointi (pdf) (s. 1–6 Olkapää) 2008. terveyskirjasto.fi. Viitattu 2.12.2015.