KiVa Koulu
KiVa Koulu on koulukiusaamisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn pyrkivä toimenpideohjelma. Ohjelma käynnistettiin Suomessa syksyllä 2007 aluksi 39 koulussa (noin 4 000 oppilasta).[1] Valtakunnalliseksi hanke laajeni lukuvuonna 2009–2010. Ohjelman käyttäjiksi rekisteröityi noin 90 prosenttia Suomen perusopetusta antavista kouluista,[2] mutta kun ohjelma otti käyttöön lisenssimaksut vuonna 2016, mukana oli hiukan alle puolet Suomen peruskouluista vuonna 2019.[3]
Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on KiVa Koulussa tärkeä rooli. KiVa-oppitunneilla käsitellään ryhmässä toimimista ja ryhmäpainetta, tunteita ja niiden säätelyä sekä kiusaamisen tunnistamista ja kiusatuksi joutuneen aktiivista puolustamista. Ennaltaehkäisyn ohella ohjelma tarjoaa välineitä kiusaamistapausten selvittämiseen. Selvittämiskeskusteluissa korostetaan kiusaajan ja kiusatun kanssa keskustelua erikseen sekä seurantakeskusteluiden järjestämistä, jotta kiusatulta saadaan varmistettua, että kiusaaminen on todella loppunut[4]. Ohjelma pyrkii antamaan konkreettisia työvälineitä kiusaamisteeman käsittelemiseksi oppitunneilla ja esille tuleviin kiusaamistapauksiin puuttumiseksi.[2]
Ohjelma on kehitetty Turun yliopistossa opetusministeriön ja nykyisen Business Finlandin rahoituksella psykologian professori Christina Salmivallin ja erityisasiantuntija Elisa Poskiparran johdolla, ja sen vaikuttavuutta on tutkittu säännöllisesti vuodesta 2009 alkaen erilaisilla satunnaistetuilla koe-kontrolliasetelmalla.[3]
Vaikutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]KiVan perustajan Christina Salmivallin mukaan 4.–6. luokkalaisten kiusaaminen ja kiusatuksi joutuminen väheni KiVa kouluissa 30–40 prosentilla ensimmäisenä vuonna. Useita vuosia mukana olleissa kouluissa kiusaajien määrä oli hänen mukaansa vähentynyt noin 50 prosentilla. Ohjelman käynnistämisen yhteydessä tehdyn vaikuttavuustutkimuksen jälkeen Suomessa ole tehty vertailua KiVa-ohjelmaan kuuluvien ja kuulumattomien koulujen välillä.[3] 2010-luvun loppupuolella sekä 2020-luvulla on kuitenkin julkaistu vertailevaa tutkimusta liittyen ohjelman toimivuuteen ulkomailta, kuten Englannista [5] ja Hollannissa[6]. Tutkimusten mukaan KiVa-koulu vähensi kiusaamisen määrää.
Englannin ja Hollannin lisäksi vuonna 2018 KiVa Koulu -ohjelmaa (KiVa antibullying program) toteutetaan ja/tai sen vaikuttavuutta on tutkittu myös Belgiassa, Chilessä, Espanjassa, Italiassa, Meksikossa, Ruotsissa, Uudessa-Seelannissa, Unkarissa, Virossa sekä Eurooppa-koulujen ketjussa mm. Luxemburgissa.[7]
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]KiVa-ohjelmaa ja siitä tehtyjä tutkimuksia on myös kritisoitu. Esimerkiksi vakavaan yläkouluissa tapahtuvaan koulukiusaamiseen on kaivattu tehokkaampia toimenpiteitä kuin mitä KiVa Koulu -ohjelmassa yleensä käytetään tai esitetään.[8] Mediassa esiintyneiden kommenttien perusteella osa kiusaamisen uhreista pitää ohjelmaa tehottomana tai jopa kertoo sen lisänneen heidän ahdistustaan [3]. Ohjelman kehittäjien mukaan tämä johtuu siitä, että koulut käyttävät ohjelmaa väärin[3]. Näissä kuvauksissa nousee esille, että yleisimmin harmia aiheuttaa kiusaamisen uhrin ja kiusaajan väliset tapaamiset ja neuvottelut. Uhrin ja kiusaajien välisessä selvittelykeskustelussa tarkoitus on selvitellä kiusaamista kuulemalla erikseen kumpaakin osapuolta. Käytännössä tilanne on kuitenkin kiusaamisen vastaisen työn ammattilaisen Tina Holmberg-Kaleniuksen mukaan mennyt niin, että kiusaaja ja kiusattu istutetaan saman pöydän ääreen, ja kiusattu on ollut yksin kiusaajia vastaan eikä ole uskaltanut kertoa totuutta, josta on seurannut traumoja kiusatuille.
Selvittämiskeskustelut, jossa paikalla olisi sekä kiusattu että kiusaaja eivät kuitenkaan sellaisenaan sisälly ohjelmaan. Ohjelman puitteissa kouluja ohjeistetaan keskustelemaan aina kiusaajan ja kiusatun kanssa erikseen, jotta kiusaajalla ei olisi mahdollisuutta hyväksikäyttää valta-asemaansa selvittämistilanteessa.[4] Ohjelman mukaan esimerkiksi kiusaajaa ja kiusattua ei tulisi koskaan pakottaa samaan selvittämiskeskusteluun, vaikka koulut näin monesti tekevätkin. Osin ohjelman väärinkäyttöön liittyvistä syistä on Holmberg-Kaleniuksen mukaan kiusaamisen uhreilta tuleva palaute KiVa koulusta on pääosin hyvin kriittistä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Arkistoitu kopio 11.12.2006. Web Archive 2013 (Turun yliopisto, utu.fi). Arkistoitu 17.9.2013. Viitattu 23.10.2020.
- ↑ a b Arkistoitu kopio Web Archive 2017 (Turun yliopisto, utu.fi). Arkistoitu 2.7.2017. Viitattu 23.10.2020.
- ↑ a b c d e Jouni Munukka, Riikka Kurki: Ylistettyä Kiva koulu -ohjelmaa käytetään jopa vahingollisella tavalla: ”Jättää aikamoisia traumoja kiusatulle” Yle MOT. Viitattu 24.9.2020.
- ↑ a b Salmivalli, Pöyhönen & Kaukiainen: KiVa Koulu - Opettajan opas alakoulun 4. luokalle. Turun yliopisto, 2018.
- ↑ Suzy Clarkson, Joanna M. Charles, Christopher W. N. Saville, Gretchen J. Bjornstad, Judy Hutchings: Introducing KiVa school-based antibullying programme to the UK: A preliminary examination of effectiveness and programme cost. School Psychology International, 1.8.2019, nro 4, s. 347–365. doi:10.1177/0143034319841099 ISSN 0143-0343 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Huitsing et al.: A Large-Scale Replication of the Effectiveness of the KiVa Antibullying Program: a Randomized Controlled Trial in the Netherlands. Prevention Science, 12 May 2020.
- ↑ KiVa Koulu -hankkeen aloitus 2006 Turun yliopisto, utu.fi.[vanhentunut linkki]
- ↑ Elina Ranta: "Jotain outoa tapahtui 1990-luvulla" 28.8.2015. Taloussanomat, is.fi. Viitattu 6.6.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- KiVa Koulu - Tehdään se yhdessä! (suomeksi) (kivakoulu.fi)
- KiVa International - Welcome to KiVa school! (englanniksi) (kivaprogram.net)
- Suomalainen kiusaamista vastaan taisteleva ohjelma nousi ”internetin etusivulle” 15.2.2016. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 6.6.2017.
- Anti-bullying program focused on bystanders helps the students who need it the most. Study reports on success of model used in Finland 2.2.2016. sciencedaily.com. Viitattu 6.6.2017. (englanniksi)