Hoboksarin mongolien autonominen piirikunta
| Hoboksarin mongolien autonominen piirikunta (mong. ᠬᠣᠪᠣᠭᠰᠠᠶᠢᠷ ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ ᠥᠪᠡᠷᠲᠡᠭᠡᠨ ᠵᠠᠰᠠᠬᠤ ᠰᠢᠶᠠᠨ, Qoboγsayir mongγol öbertegen ǰasaqu siyan kiin. 和布克赛尔蒙古自治县, Hébùkèsài'ěr Měnggǔ Zìzhìxiàn) |
|
|---|---|
.png) Hoboksarin mongolien autonominen piirikunta punaisella Tachengin prefektuurissa (keltaisella) Kiinan kartalla. |
|
  Hoboksarin mongolien autonominen piirikunta |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Kiina |
| Autonominen alue | Xinjiang |
| Autonominen prefektuuri | Ili |
| Prefektuuri | Tacheng |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | Autonominen piirikunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 28 784 km² |
| Väkiluku (2010) | 62 100 |
| – Väestötiheys | 2,2 as./km² |
| Postinumero | 834400 |
| Suuntanumero(t) | 0901 |
| Rekisterikilpi | 新G |
Hoboksarin mongolien autonominen piirikunta (mong. ᠬᠣᠪᠣᠭᠰᠠᠶᠢᠷ ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ ᠥᠪᠡᠷᠲᠡᠭᠡᠨ ᠵᠠᠰᠠᠬᠤ ᠰᠢᠶᠠᠨ, Qoboγsayir mongγol öbertegen ǰasaqu siyan, kiin. 和布克赛尔蒙古自治县, Hébùkèsài'ěr Měnggǔ Zìzhìxiàn) on Kiinaan kuuluvan Xinjiangin autonomisen alueen pohjoisosassa sijaitseva mongolien autonominen piirikunta. Hallinnollisesti se kuuluu Ilin kazakkien autonomiseen prefektuuriin kuuluvaan Tachengin prefektuuriin. Vuonna 2010 piirikunnalla oli 62 100 asuaksta.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hoboksarin piirikunta kattaa 28 784 km² kokoisen alueen.[1] Alue on Kazakstanin rajalta sisämaan Gurbartünggütin aavikolle virtaavan Hobok-nimisen joen laaksoa. Alue koostuu suurimmaksi osaksi tasangosta ja aavikosta.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Qing-dynastian aikana alueen mongolit järjestettiin hallinnollisesti lippukuntiin. Hoboksarin lippukunnat kuuluivat Ünen-Süzügtün liittoon. Mongolit paimensivat karjaa ja vuonna 1942 Hoboksarissa oli arviolta 500 000 karjaeläintä. Kazakkien johtama Ilin alueen kansannousu tiputti eläinten määrän vuoteen 1949 mennessä 90 000:n. Kiinan sisällissodan myötä kommunistien Kansan vapautusarmeija valloitti Xinjiangin vuonna 1949 ja vuonna 1954 Hoboksarista tehtiin autonominen piirikunta. Vielä tuolloin mongolit muodostivat 58 % piirikunnan väestöstä. Karjaeläinen määrä alueella lisääntyi vuoteen 1957 mennessä lukemaan 269 244. Kolhoositilojen perustaminen ja paimentolaisuuden kitkeminen hidastivat karjan määrän kasvua vuodesta 1958 eteenpäin ja määrät pysyivät suurin piirtein samoina vuoteen 1979 saakka. Vuonna 1999 karjaeläimiä oli 442 500 ja ne tuottivat 4 700 metristä tonnia lihaa, 5 597 tonnia maitotuotteita, 588 tonnia villaa ja 16,75 tonnia vuohenkarvaa.[2]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2010 piirikunnan alueella oli 62 100 asukasta.[1] Vuonna 1999 asukkaita oli 50 942 ja heistä 16 349 tai 32,2 % oli mongoleja. Alueen mongolit ovat oiraatteja eli länsimongoleja. Muita etnisiä ryhmiä olivat kazakit (28 %) ja hiljattain alueelle muuttaneet han-kiinalaiset (37 %). Mongolien suhteelisen määrän väheneminen selittyy han-kiinalaisten muuttajien tulosta ja kazakkien korkeammasta syntyvyydestä.[2]
Lue lisää
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hébùkèsài'ĕr Mĕnggŭ Zìzhìxiàn (Autonomous County) citypopulation.de. Viitattu 23.7.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c Christopher P. Atwood: Encyclopedia of Mongolia and the Mongol Empire, s. 305-306. Facts On File, 2004. ISBN 0-8160-4671-9 (englanniksi)