Ketotähkiö
| Ketotähkiö | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kladi: | Siemenkasvit |
| Kladi: | Koppisiemeniset |
| Kladi: | Yksisirkkaiset |
| Kladi: | Commelinids |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: | Tähkiöt Phleum |
| Laji: | nodosum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Phleum nodosum |
|
Ketotähkiö eli ketonurmitähkiö (Phleum nodosum) on nurmitähkiön eli timotein (Phleum pratense) lähisukuinen heinälaji. Laji on luokiteltu myös nurmitähkiön alalajiksi (subsp. bertolonii tai subsp. serotinum).
Ketotähkiö on monivuotinen heinä, joka kasvaa 20–40 senttimetriä korkeaksi, nurmitähkiötä matalammaksi. Lehtilavat ja kukinnot ovat lyhyemmät kuin nurmitähkiöllä. Ketotähkiön kukinto on 2–4 cm pitkä ja 3–5 millimetriä paksu, lieriömäinen, tiheä, tähkää muistuttava röyhy. Pohjantähkiöstä, joka on myös nurmitähkiötä matalampi ja lyhytkukintoisempi, ketotähkiö eroaa kaleiden otien pituudessa.[1]
Suomessa ketotähkiötä esiintyy melko harvinaisena. Laji kasvaa Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa muinaistulokkaana kuivahkoilla rinneniityillä. Muualla Etelä- ja Keski-Suomessa ketotähkiötä esiintyy harvoin uustulokkaana. Lajin uhanalaisuus Suomessa on silmälläpidettävä (NT).[2][1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
- ↑ Ketotähkiö – Phleum nodosum Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 23.1.2024.