Keskustelu:Suvivirsi

Joskus kuulee väitettävän, että Suvivirren alkuperä liittyisi vuosien 1695–1697 katastrofaaliseen nälänhätään eli ns. suuriin kuolonvuosiin, tai pikemminkin niiden päättymiseen. Niin ainakin selitti Mirkka Lappalainen tuota nälänhätää käsittelevän kirjansa Jumalan vihan ruoska: Suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697 loppusivuilla. Ja samoin sanotaan myös ruotsinkielisen Wikipedian artikkelissa sv:Hungersnöden 1695–1697. Kun virren sanoissa iloitaan esimerkiksi siitä, että "taas niityt vihannoivat ja laiho laaksossa", näin ei tuohon aikaan välttämättä tapahtunut joka vuosi, vaan näitä voitiin pitää lupaavina merkkeinä siitä, että katovuosien sarja oli ohi. Suomenkieliseen virsikirjaan tämä lisättiin vuonna 1701, ja silloinhan nälkävuosista olikin kulunut jo muutama vuosi, mutta varmasti ne olivat vielä kaikkien tuoreessa muistissa.

Huomattuani asian olin vähällä lisätä tähän artikkeliin maininnan asiasta. Sille siis olisi kyllä lähde. Jätin sen kuitenkin lisäämättä, sillä päätelmä vaikutti sittenkin varsin epäilyttävältä. Ainakin perimätiedon mukaanhan virren alkuperäiset ruotsinkieliset sanat kirjoitti Israel Kolmodin Gotlannissa jo vuoden 1695 juhannuksena. Siis juuri ensimmäisenä katovuosista. Ja jo samana vuonna se myös otettiin silloin uusittuun ruotsalaiseen virsikirjaan (niin ainakin sanotaan täällä: sv:Den blomstertid nu kommer). Ilmeisesti jo alkukesällä, ennen juhannusta, säät olivat ainakin valtakunnan pohjois- ja itäosissa jo olleet viljan kasvulle epäsuotuisat, mutta sittenkin vasta loppukesän hallat tuhosivat sadon. Vielä silloin ei siis voitu tietää, kuinka ankara kato oli tulossa, vaikka enteet olivatkin jo huolestuttavat. (Sitä paitsi: vallitsivatko huonot säät myös Gotlannissa?) Jos virren sanoissa rukoiltaisiin viljan kasvulle suotuisia ilmoja, yhteys sen ja (jo silloin peläty mutta ei vielä tulleen) nälänhädän välillä olisi hyvinkin ilmeinen. Mutta niinhän ei ole; siinähän pikemminkin kiitetään siitä, mikä on jo tullut. Vai onko sanoitusta tältä osin myöhemmin oleellisesti muutettu?

Olisiko jonkinlainen maininta asiasta sittenkin tässä paikallaan, ja jos niin missä muodossa? -KLS (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 13.41 (EEST)

Tänne myöhemmin tehdyt lisäykset ja löytämäni vanha Helsingin Sanomien artikkeli vahvistavat, että virren alkuperäiset ruotsinkieliset sanat on julkaistu jo vuonna 1694, siis ennen nälkävuosia. Näin ollen on selvää, ettei kirjoittajalla voinut olla mielessään juuri koettu nälänhätä. Sen sijaan kun virsi suomennettiin vuoden 1701 virsikirjaan, asia oli jo toisin. Silloin se saattoi jo hyvinkin saada alkuperäisestä poikkeavan merkityksen: se voitiin käsittää kiitokseksi siitä, että nälkävuodet olivat päättyneet ja jo muutamana vuotena oli saatu hyvä sato, vaikka tällainen ei olisikaan ollut alkuperäisellä kirjoittajalla mielessään. (Sen sijaan koulujen lukuvuoden päättymiseen ja kesäloman alkamiseen se on yhdistetty vasta paljon myöhemmin.) -KLS (keskustelu) 1. kesäkuuta 2024 kello 15.32 (EEST)