Keskustelu:Sää

Artikkeli Sää on vertaisarvioitu.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
27.4.–21.6.2015	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
26.–27.6.2015	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)

Wikiprojekti Tiede (Laatu: ?? ; Merkitys: huippu)

	Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita.
??	Tälle sivulle ei tehty laatuarviota.
huippu	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä äärimmäisen tärkeäksi artikkeliksi.

(Ensimmäinen keskustelu)

Uusi tutkimus poistettu. Wikipedia ei muutenkaan ole oikea paikka kielenhuoltoehdotuksille. Varsinkaan sellaisille, joille ei esitetä lähdeviitettä. --Jmk 26. elokuuta 2008 kello 09.53 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Säästä luulisi syntyvän keskustelua täälläkin. Artikkeli on jo säällisessä kunnossa, mutta siinä on vielä laajentamisen varaa. Mutta mihin vedetään esimerkiksi sään, ilmaston ja meteorologian raja? Kuuluisiko tähän esimerkiksi eroosion ja rapautumisen käsittely, tai kylmien kausien vaikutus nälänhätien syntymiseen? --Savir (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 10.46 (EEST)

Säältä suojautuminen -otsikon voisi vaihtaa vaikkapa Sään vaikutus ihmisiin -tyyliseksi, kuten en-wikissä. Näkökulman takia nimittäin. (Huomasin vitsin XD) --Jylöstalo (keskustelu) 27. huhtikuuta 2015 kello 22.05 (EEST)

Oliko se vitsi "...Auringon energiasta, sen kierrosta Maan ympäri..." ? Sään ja ilmaston raja on määritelmälauseessa, tosin se "kaasukehä" tuntuu nillittämiseltä, eikö "ilmakehä" riitä ilman että sotketaan muiden planeettojen kaasukehiä mukaan (varsinkin kun myöhemmässä tekstissäo letetaan että vesihöyryä on). Meteorologian historian veisin pois tästä ja koko sen kappaleen otsikko (tarkkailun historia) on vähän outo. Yhteen (käännös)kirjalähteeseen vuodelta 1998 nojaaminen on vähemmän työlästä mutta riskialttiimpaa kuin usean lähteen käyttö; ainakin tarkistaisin sääennusteen "85%" tai sanoisin "1990-luvulla Yhdysvalloissa". Pari pienempää on helpompi merkitä itse artikkeliin, illalla tai torstaina. EDIT Säähavaintolaitteet-kappale on 1990-lukua. --Tappinen (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 07.40 (EEST)

Lähde tosiaan sanoo "Auringon kierrosta maapallon ympäri", ja siitähän siinä on kyse maapallon pinnalta katsottuna. Maapallon kierto Auringon ympäri aiheuttaa pikemminkin vuodenajat, ja "maapallon pyörimisliike" viittaisi kai hiukan eri asiaan sään kannalta eli ilmanvirtausten suunnan vaihteluihin sen johdosta. Burroughs käyttää samalla sivulla sään määritelmässä sanaa "ilmakehä", joten minun puolestani kaasukehän voi vaihtaa ilmakehäksi määritelmässä ja käsitellä muiden planeettojen säitä erityistapauksina. Yllämainittuihin osioiden nimeämisiin liittyen: lähteenä käyttämäni Burroughsin kirjan vastaavan luvun otsikko on "Sään tarkkailua kautta aikojen". --Savir (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 08.21 (EEST)

Enkkuwikin artikkelin määritelmälauseessa on kylläkin myös tämä termi "kaasukehä". --Savir (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 08.31 (EEST)

Siellä lukee "atmosphere" aletaanko keskustella onko se ilmakehä vai kaasukehä ? Laitoin nyt artkkelin tekstin sekaan piiloon yksityiskohtaisia kommentteja; teksti on varmasti lähteen mukaista mutta olen henkilökohtaisesti sitä mieltä että tuo lähde yksin ei ole paras mahdollinen ainoa lähde koko artikkeliin; siinä, kuten populaarikirjoissa aina, on pitänyt tehdä yksinkertaistuksia jotka johtavat näkökulmariippuvuuksiin. Haen myöhemmin muutamaan kohtaan lisälähteitä. Suosittelen toisenkin kirjan hakemista kirjastosta. --Tappinen (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 11.47 (EEST)

Ensimmäisiä lisälähteitä: modernit "elektroniset säähavainnot " [1] eri pituisita ennusteista [2] --Tappinen (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 11.58 (EEST)

Minulla on lainassa se Karttusen et al. 2008 kirja, ja voin tuoda siitä laajennusta ja päivitystä tähän. --Savir (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 12.14 (EEST)

Ilmatieteen laitoksen sivulla annetaan lämpötilaennustuksen osumistarkkuudeksi "yli 80 prosenttia" eli saman kuin artikkelissa alun perin oli yleisempänä osumatarkkuutena. Poistin sen luvun kuitenkin, sillä se varmaan vaihtelee eri maissa ja on turhan tarkka muutenkin. Säähavaintolaitteista täytyy muistaa, että ei-elektroniset laitteet kuten elohopealämpömittarit ovat yhä yleisessä käytössä etenkin tavallisilla ihmisillä. Meteorologian historiaa voisi tosiaan siirtää meteorologia-artikkeliin, ehkä muutakin tieteellistä asiaa tästä. --Savir (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 13.30 (EEST)

Hyvä ! Joo, osumatarkkuus vaihtelee eri maissa, eri vuosina ja eri suureille, ja sen mukaan mikä määritelllään "oikein". Olisin edelleen eri mieltä Burroughsin kanssa tuon "Tärkeimpiä tavanomaisia säähavaintolaitteita.." luettelon kanssa. Sähköisten laitteiden tulo on vähentänyt piirturien merkitystä, psykrometri tekee saman kuin lämpömittari ja kosteusmittari yhdessä. Aurinkoautografi on niin kallis ja työläs käyttää ettei niitä koskaan ole ollut kovin paljoa, ja säteilymittarit syrjäyttävät niitä. En usko että niitä on tavallisilla ihmisilläkään. --Tappinen (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 13.48 (EEST)

Tuon sanan joudun syömään, tein sivun Aurinkoautografi ja sen en-versio on aika epämääräinen mutta en:Campbell–Stokes recorder vakuuttaa että niitä kytetään ...widely outside US... eikä hintakaan ole kuin 2000e.--Tappinen (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 14.34 (EEST)

Poistin siitä nyt sanan "tärkeimpiä", sillä Burroughsin kirja ei käytä sitä sanaa, kunhan vain luettelee ja kuvailee juuri nuo kojeet. Sen luvun johdannossa mainitaan että ne ovat niin ammattilaisten kuin harrastelijoidenkin laitteita, joten lisäsin senkin. --Savir (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 14.39 (EEST)

Tein nyt piilokommenttien pohjalta artikkeliin tarkennuksia (tai tarpeellisia epätarkennuksia) Karttusen ja muiden pohjalta. Kumpikin lähteenä käytetty kirja on muuten monen kirjoittajan kirjoittama – pitäisiköhän viitteissä mainita tarkasti käytetyn tekstin kirjoittaja eikä vain kirja? --Savir (keskustelu) 30. huhtikuuta 2015 kello 19.11 (EEST)

Burroughsia minulla ei ole. Karttunen et al. ei mainitse eri osien kirjoittajia (koska sen ovat kirjoittaneet neljä kannessa mainittua henkilöä), Rinne et. al mainitsee (koska siinä on enemmän "vieraskirjoittajia"), ja ainakaan kalaosaa ei ole kirjoittanut kukaan toimittajista, joten sen voisi ehkä mainita ("Dahlström, Harry teoksessa Rinne, Koistinen Saltikoff (toim.)....") --Tappinen (keskustelu) 21. toukokuuta 2015 kello 07.58 (EEST)

Artikkeliin voisi lisätä muutaman säätä kuvavaavan valokuvan (esim. siihen ihan alkuun). Avaruussäästä ja muiden planeettojen sääoloista voisi tehdä myös osiot sv- ja en-wikien tapaan. --Msaynevirta (k · m) 7. toukokuuta 2015 kello 00.50 (EEST)

Jos artikkelin määritelmälause on: "Sää on kaasukehän tila tietyssä paikassa tiettyyn aikaan" niin voiko avaruussäästä oikeastaan kertoa tässä artikkelissa? Siinähän on kyse lähinnä avaruuden ilmiöstä, joka liittyy sähkömagnetismiin. --Savir (keskustelu) 7. toukokuuta 2015 kello 14.11 (EEST)

Totta, näin uudelleen miettiessäni avaruussäätä ei ehkä tarvita sää-artikkelissa. Muiden taivaankappaleiden sää -osion näkisin tosin tarpeellisena, sillä onhan ihan oman aurinkokuntamme planeetoilla selvästi havaittavissa olevia sääilmiöitä. --Msaynevirta (k · m) 7. toukokuuta 2015 kello 18.47 (EEST)

Nyt Tappinen lisäsi artikkeliin tulvien ja ilmansaasteiden terveysvaikutuksista. Pitäisikö artikkelissa nyt selkeyden vuoksi myös selittää, mikä yhteys säällä on tulviin ja ilmansaasteisiin? Itse suhtaudun varauksellisesti siihen että sään käsitettä ryhdytään laajentamaan. --Savir (keskustelu) 8. toukokuuta 2015 kello 10.27 (EEST)

Laitoin siihen nyt lauseen, joka kertoo että erilaiset säätilat vaikuttavat noihin haitallisiin ilmiöihin. Sään vaikutuksesta ilmansaasteisiin voisi kertoa tarkemmin, etenkin tuulella on niihin suuri vaikutus. --Savir (keskustelu) 8. toukokuuta 2015 kello 10.33 (EEST)

Erottelin nyt sään suorat ja välilliset terveysvaikutukset, ja laitoin tietoa sään vaikutuksesta ilmansaasteisiin ja tulviin. --Savir (keskustelu) 8. toukokuuta 2015 kello 10.47 (EEST)

Lisäykseni voi poistaakin jos ei mielestänne kuulu tähän. Yhdysvaltojen tulvat oli edellisessä lauseessa, nyt vähän kauempana. Mietin myös ilmansaasteita, määritelmälauseen mukaan ne voisivat kuulua tähän, sillä ilman kemiallinen koostumus pysyy muuten vakiona (esim. happi+typpi) mutta hetkellisesti vaihtelevat vesihöyryn, otsonin, hiilidioksidin ja saasteiden osuudet. --Tappinen (keskustelu) 8. toukokuuta 2015 kello 11.12 (EEST)

Toisaalta enkkuwikin määritelmä on tarkempi ja perustuu Merriam-Websterin sanakirjaan: "weather : the state of the atmosphere with respect to heat or cold, wetness or dryness, calm or storm, clearness or cloudiness". Tuon määritelmän mukaan ilmansaasteet eivät sinänsä ole säätä, mutta niiden aiheuttama savusumu olisi, sillä sumuhan on pilveä. Itse yrittäisin mielelläni löytää sellaisen suomenkielisen määritelmän, joka sulkee ilmansaasteet pois sään määritelmästä. --Savir (keskustelu) 8. toukokuuta 2015 kello 11.21 (EEST)

Koska se Kiinan tulva aiheutui suoraan säästä, jätin sen artikkeliin. Mutta sää on vain osasyyllinen ilmansaasteen uhreihin, sehän myös puhdistaa ilmaa, joten poistin maininnan ilmansaasteen uhreista. --Savir (keskustelu) 8. toukokuuta 2015 kello 12.55 (EEST)

Jos lähdetään määritelmästä "sää on kaasukehän tila tietyssä paikassa tiettyyn aikaan" tulvat eivät johdu "suoraan" siitä, koska niihin vaikuttaa esimerkiksi maaperän tila ja maanpinnan muoto (paljonko vettä imeytyy ja mihin se valuu). --Tappinen (keskustelu) 24. toukokuuta 2015 kello 14.05 (EEST)

Tulviinhan vaikuttavat muun muassa sellaiset tekijät kuin ihmisen aikaansaamat kasvillisuuden muutokset ja ojitus, jotka vaikuttavat veden joko pidempään tai lyhempään viipymiseen. Ja samoin savusumuun vaikuttavat ihmisen ilmaan päästämät saasteet, joita ilman savusumua ei olisi. Eli vaikka sää olisi täysin sama, niin savusumu puuttuisi, jos ei olisi ihmisen ilmaan lisäämiä saasteita, eikä savusumu siksi ole sään aiheuttama vaan ihmisen ilmaan lisäämien saasteiden aiheuttama. Vaikka tässä ei ehkä suurta eroa ei tulekaan (tai ei ehkä mitään) niin mielestäni suomenkielisen käsitteen määrittelyä englanninkielisellä lähteellä tulisi välttää. Tosin kun sekä suomen- että että englanninkieliset tieteelliset ja tieteellisiin perustuvat yleistajuiset julkaisut luultavasti (kai?) määrittelevät ilmiön likimain samoin tieteelisistä lähtökohdista lähtien, niin tässä tapauksessa ero ei ole suuri. Mutta toisaalta jos ei joudu kääntämään vaan jos on omankielinen lähde niin osaa luultavasti ilmaista asian selvemmin, koska kaikilla noilla määrittelyssä käytetyillä yleiskielen sanoillahan taas voi olla eri kielissä merkityseroja.--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 19.12 (EEST)

Mutta toisaaltahan se on fakta, että kun ihminen ensin on aiheuttanut ilman saastumisen, niin sen jälkeen taas säätila hyvinkin voi vaikuttaa siihen, missä sääolosuhteissa ihmisiä kuolee ilmansaasteisiin eniten. Mutta eihän silloin tietenkään se ole sää, joka niitä ihmisiä tappaa, vaan ihmisten ilmaan päästämät saasteet, joiden haittavaikutusten ilmenemiseen sää voi vaikuttaa.--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 19.16 (EEST)

Olisiko maatalousosiossa myös hyvä mainita viljan lakoontumisesta? En tunne maataloutta hirveän hyvin, mutta eikö lakoontuminen liity jotenkin rankkasateisiin ja on ainakin joinain vuosina aiheuttanut suuria satomenetyksiä Suomessa? --Msaynevirta (k · m) 10. toukokuuta 2015 kello 02.05 (EEST)

Laitoin sinne nyt lauseen lakoontumisesta; ilmeisesti se on vakavinta kun tuuli saa rankkasateen putoamaan viistosti. Sään merkittävästä vaikutuksista muihinkin asioihin voisi vielä mahdollisesti jotain kertoa, mutta harkitusti, välttäen itsestäänselvyyksiä kuten sitä että tuulella voi lennättää leijaa ja rankkailmalla pitää lentää varovasti tms. --Savir (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 08.28 (EEST)

Jotain kuitenkin liikenteestä: pilvet ja näkyvyys lentämisen rajoitteina; merenkulku tuuli, sumu ja jään muodostuminen aluksiin, tiesää ja liukkaus. Ainakin lentämisestä löytyy sekä ilmailumääräyksiä että tilastoja myöhästymisten aiheuttajista, ja ehkä lehtiotsikoita kun jäätävä sade sulkee lentokenttiä. Energiantuotanto ja -kulutus on myös tosi monipuolinen ja sääherkkä aihepiiri. Voin etsi illemmalla lisää lähteitä noihin jos johonkin ei helposti löydy. --Tappinen (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 09.23 (EEST)

Tässä ekat lentoliikenteestä: ilmailumääräykset, viiveet USAssa viiveet syyt, jäätävä sade USA Eurooppa . --Tappinen (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 09.31 (EEST)

Energian kulutus energiantuotanto liukkaus talvikunnossapito purjehdus kauppamerenkulku weather routing (säänmukainen reitinvalinta), --Tappinen (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 18.37 (EEST)

Sitä pitää myös miettiä, mitkä säähän liittyvät asiat kuuluvat tähän artikkeliin ja mitkä joihinkin toisiin artikkeleihin. Esimerkiksi jos joku haluaa lukea sään vaikutuksesta energiantuotantoon, haluaako hän lukea siitä energiantuotannon näkökulmasta vai sään näkökulmasta. --Savir (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 19.08 (EEST)

Monet asiat voisivat olla niin että lyhyt maininta tässä (tyyliin "Sää vaikuttaa sekä energiankulutuksen vaihteluun päivä- ja vuositasolla, että uusiutuvan energian tuotantoon (vesivoima, tuulivoima, aurinkovoima)." ) ja viitteet ja linkkejä muualle. --Tappinen (keskustelu) 11. toukokuuta 2015 kello 19.30 (EEST)

Mielestäni artikkeliin on lähdetty väärästä kulmasta, se on nyt täysin ihmiskeskeinen. Kappaleesta kolme lähtien kaikki asiat käsittelvät ihmistä. Missä on ympäristön ja sään välisestä suhteesta? Esimerkiksi lintujen muuttoon säällä on todella suuri merkitys. Nämä havainnot lähinnä sisällysluetteloa katsomalla. –Makele-90 (keskustelu) 16. toukokuuta 2015 kello 22.10 (EEST)

Eri sääilmiöiden ja eri eliölajien suhteet vaikuttaa aika isolta aihepiiriltä. Miten se pitäisi rajata? --Savir (keskustelu) 20. toukokuuta 2015 kello 10.41 (EEST)

Aloitin osuutta. Lähteiden mukaan varmaan pitää rajata, miten yleisissä lähteissä asiaa on käsitelty. --PtG (keskustelu) 20. toukokuuta 2015 kello 19.32 (EEST)

Artikkelissa Ilmasto väitetään: "Ilmaston ja sään välistä rajaa ei ole määritelty tarkasti." Voisiko tätä kysymystä avata ja eritellä tassä artikkelissa yksityiskohtaisemmin? --Höyhens (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 16.31 (EEST)

Se taitaa olla siellä lähteetön väite, joten siihen on vaikea tarttua siltä pohjalta, kun Sää-artikkelissa on lähteistettykin rajaus. "Katso myös" -osioon ei muuten kuulu laittaa linkkejä, jotka löytyvät jo artikkelin leipätekstistä. --Savir (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 16.46 (EEST)

Toi viimeinen on sinänsä sovittu tapa, en tiedä onko käytäntökin. Mutta joskus joutuu lukemaan pitkän ja vaikean artikkelinkin kokonaan läpi tai kahlaamaan kaikki "tänne viittaavat sivut" ja silti saattaa jäädä löytymättä. Minulle kävi tällä kertaa näin ja korjaan nyt erehdykseni. --Höyhens (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 16.56 (EEST)

Käsittääkseni sään ja ilmaston raja on ainakin teoriassa kai selkeä. Sen sijaan sään ja ilmaston vaikutukset eliöihin voivat mennä päällekkäin joiltain osin. Ehkä eläinten käyttäytyminen johtuu säästä ja evolutiiviset sopeumat ilmastosta? --Savir (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 17.04 (EEST)

Kyllähän se, jos eliöt käyttäytyvät tietyllä säällä tietyllä tavalla, on myös kai evolutiivinen sopeutuma, koska nehän käyttäytyvät sillä tavalla kuin käyttävät varmaankin sen takia että sellainen käyttäytyminen on ollut edullista. Älykkäämillä eläimillä oppimisen osuus käyttäytymiseen ehkä voi olla suurempi.--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 19.01 (EEST)

Asiaan, korjasin virheeni. Käsittääkseni se sään ja ilmaston ero ei ole selkeä ainakaan tämän artikkelin kohdalla. Mielestäni yst. Urjanhaikin käsittelee älykkyyttäkin aika mielenkiintoisella tavalla. Sopeutujat ovat sopeutujia, spesialistit spesialisteja. Ilmastonmuutos tai sään pysyvä muutos hävittää spesialistit, mutta ihminen, rotta ja monet kasvit ja eliöt ovat vahvoilla, siis lajina. Ihmisten muodostama yhteisö sen sijaan kokee kollapsin. No tämä menee vähän väärään artikkeliin ja on vielä pahalla tahdolla tulkittavissa mielipiteeksikin. Mutta pysyvä säätilojen muuttuminen on niin lähellä artikkelia Sää, että ei haittaisi mainitakin juurikin tästä sään ja ilmaston asiasta erikseen eikä kuitata sitä sillä että tulin kaksoislinkin tehneeksi, edelleen yst. --Höyhens (keskustelu) 29. toukokuuta 2015 kello 23.42 (EEST)

Kommenttiani ei tule ottaa vakavasti, se oli maallikon mutuilua, enkä edes katsonut artikkelia tai sen historiaa. Mutta toisaalta, sellaista asiaa kuin sään pysyvä muutos ei ole, vaan se on aina ilmastonmuutos, koska sää on hetkellinen. Kun heitetään lyhyitä pikaisia kommentteja, ne ovat aina puutteellisia, tuo asia, jonka muistit tähän lisätä, on fakta, ja oli ainakin minulla yleissivistyksen kautta tiedossa, mutta kun en en ole biologi, niin en huomannut tuota pointtia tähän itse lisätä osana kommenttiani (vrt. "passiivinen kielitaito"). Kyllä mitä tahansa maallikoiden huomioita voidaan harsia lopuuttomiin, mutta artikkeliin olisi hyvä lähteistää kaikki tällaiset yleiset huomiot niin, että ne eivät perustu kenenkään mutuun vaan lähteeseen. Jonkun lajin olemassaolohan voi riippua jostain sade- tai lämpösummassta, mutta sitten on taas opportunisteja. Jos joku meistä on meteorologi, niin hän ehkä osaa heittää oikean vastauksen mutullakin, mutta seuraavassa lauseessa hänkin kaivaa hyllystään lähteen tai lähteet, kun me muut joudumme ensin kaivamaan lähteen ja sitten etsimään lähteestä tiedon. --Urjanhai (keskustelu) 30. toukokuuta 2015 kello 22.13 (EEST)

Sansse ja onhan meillä onneksi ainakin yksi meteorologi. --Höyhens (keskustelu) 1. kesäkuuta 2015 kello 00.54 (EEST)

Keskustelu on ollut hedelmällistä, mutta se on jo hiipunut. Arkistoin vertaisarvioinnin 3 päivän kuluttua, ellei uusia kehitysehdotuksia tule. --Savir (keskustelu) 18. kesäkuuta 2015 kello 18.32 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Yllä on hiljattain päättynyt vertaisarviointi, jossa artikkelia kehitettiin paljon. Aihe on hyvin kiinnostava, tärkeä ja opettavainen, joten artikkelin jatkokehitys on arvokasta. Mitä tämä vielä kaipaisi, jotta se voisi havitella ylempiä laatutasoja kuten suositeltavuutta? --Savir (keskustelu) 26. kesäkuuta 2015 kello 11.41 (EEST)

On monin paikoin epätäsmällistä ja tasoltaan kovin sekavaa tekstiä. Tuotos ei ole lähellekään lupaavan artikkelin tasoa. Perustiedot eivät ole kunnossa eikä artikkeli ole faktuaalisesti tarkka. Väittää iltapäivälehden joutavan täytetekstin tyyliin esimerkiksi

• Säätä on aina yritetty ennustaa. (Miten niin? Onko artikkelin "aina" esim. 5-50 kvuotta?). Aika ennen maanviljelystä, merenkulkua yms?
• Ihminen on yrittänyt aina muuttaa säätä. Onko aina tässä esim. 200...-10 000 vuotta? Oliko sadetanssi yhteisöllinen, epätoivoinen rukous vai säänmuuttamisyritys, ennen kuin muuttui taiteeksi ja turistiohjelmaksi? Siitä, missä harvoissa tapauksissa sadetta voi edistää kylvämällä pilviin jotain jäätämis/tiivistymisytimiä, ollaan kyllä aika montaa mieltä. Useiden/Useimpien pilvitutkijoiden mielestä kyseessä on enemmän uskon asia. Toki on joitain maita, jossa puolijumala kuningas tai yksinvaltias puoluejohto haluaa uskoa ja antaa rahaa tähän liittyviin tykistöihin ja lentolaivueisiin... Näitäkin on nähty työmatkalla, tuloksia ei.
• Suuret maamassat lämpenevät päivällä nopeasti ja viilenevät yöllä. Onko Siperia suuri maamassa? Ja käyttäytyykö esimerkiksi Pohjois-Siperia talvisen matalapaineen vaikutusalueella kuvatulla tavalla, tai kaamoksen aikaan... Vihje: eipä taida...
• "Sumu on lähellä maanpintaa oleva pilvi" - Miten lähellä? Tälle on selvä määritelmä olemassa (vihje: maalle ja merelle vähän minimikorkeus alustasta; sumu on alustassa kiinni oleva pilvi on mielikuvana parempi määritelmä, vaikkei ihan tarkka ilmaus olekaan),
• Sääkarttoja on kolmenlaisia, no ei tuokaan pidä paikkaansa. Esimerkiksi numeeristen ennustemallien raakaprintit ovat omanlaisia sääkarttoja, vaikkeivat suurelle yleisöälle tarkoitettuja.
• Nyt ei osata tehdä eroa sääilmiöiden (ilmakehän vesi-ilmiöt, pöly-ilmiöt, valo-ilmiöt yms alaluokkineen), fysikaalisten sääsuureiden (esim. tuuli, lämpötila...) ja johonkin sääsuureeseen liittyvien käsitteiden (esim. halla, helle; navakka/kova tuuli jne) välillä.
• En jaksanut vilkuilla kuin artikkelin alkua. Jo sen perusteella on selvää, ettei esimerkiksi faktuallinen tarkkuus ole kunnossa. --Paju (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 04.35 (EEST)

Ainakin nuo neljä ensimmäistä kohtaa ovat lähteen mukaisia. Ymmärrät varmaan, että ei 50 tuhannen vuoden takaa ole säilynyt sääennustuksia, joten "aina" viittaa tunnettuun historiaan, eikä tarkkaa vuosilukua voikaan antaa. Lähde ei tosin käytä maamassoista suoraan sanaa "suuret", mutta esimerkkien perusteella niihin se viittaa. Burroughsin kirja on helppotajuinen kirja, mutta sen kirjoittajat ovat kyllä tieteilijöitä ja meteorologeja. Sääkarttaosio on vanhempaa perua. --Savir (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 09.29 (EEST)

Kysymykseesi "Onko Siperia suuri maamassa" vastaus on että ei tietääkseni, vaan se on osa Euraasian maamassaa. Esimerkiksi MacMillan Dictionary määrittelee "land mass: a continent or large area of land surrounded by ocean". --Savir (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 10.03 (EEST)

Keskeytän tämän arvioinnin alkuunsa, sillä ylläolevan keskustelun jälkeen konsensusta ei liene mahdollista saavuttaa. --Savir (keskustelu) 27. kesäkuuta 2015 kello 23.19 (EEST)