Keskustelu:Peruskoulu Suomessa

Ala-aste ja yläaste

--BrDead 18. elokuuta 2006 kello 05.48 (UTC) Nykyisen perusopetuslain mukaan jakoa ala- ja yläasteelle ei enää ole, joten tieto kannattanee poistaa artikkelista.

Tietääköhän kukaan, mitä tämä uudistus käytännössä vaikuttaa. Edelleenhän on ala-asteen ja yläasteen koulurakennukset erikseen. --Heppu 21. huhtikuuta 2005 kello 15:19:37 (UTC)

Käytännön vaikutukset tulevat näkymään vähitellen. Ala-aste/yläaste -jaon poistuttua kunnat tulevat käyttämään opettajien työpanosta joustavammin. Luokanopettajien on mahdollista esim. toimia luokanvalvojina 7.-9. luokillakin ja aineenopettajien asiantuntemusta voidaan joustavammin hyödyntää esim. 5.-6. luokilla. Lain kanssa ristiriitainen tieto kannattanee poistaa. --Amlohi 22. huhtikuuta 2005 kello 07:47:26 (UTC)

Aiheesta syntyi keskustelu myös pakkoruotsiartikkelin yhteydessä. -tKahkonen 18. elokuuta 2006 kello 00.58 (UTC)

Toteamus siitä, että 1.–6. luokilla opetusta antavat pääsääntöisesti luokan- ja ylemmillä luokilla aineenopettajat, on suoraan laista. Vaikka hallinnollista eroa ei ole, on opetus toteutettava tämän pääsäännön mukaisesti. Kyse ei ole niinkään pedagogisesta ratkaisusta kuin työllisyydestä. Aikoinaan ala- ja yläasteen raja määriteltiin siten, että kaikilla kansakoulunopettajille riitti töitä ala- ja aineenopettajille yläasteella. Samasta syystä laki vaatii edelleen, että luokanopettajat opettavat kuutoselle saakka. On opetuksen järjestäjän (kunnan) oma asia, miten se organisoi koulunsa, mutta opetuksen tulee tapahtua tältä pohjalta. Toki on sallittua käyttää aineenopettajia jo alemmilla luokilla rajoitetusti tai antaa yläasteella luokanopettajille tehtäviä, mutta perusratkaisu ei ole muuttunut. Ala- ja yläasteen eron poistaminen tarkoittaa ensi sijaisesti sitä, että ala- ja yläasteen saa organisoida yhdeksi kouluksi tai siirtymän yläkouluun ajoittaa vaikkapa 5. luokalle. --M. Porcius Cato 18. elokuuta 2006 kello 05.45 (UTC)

Ja puhtaastihan tämä muutos on tehty siksi, että voitaisiin säästää rahaa yksikköjä suurentamalla. Ei tarvitse maksaa liian monelle rehtorille/johtaja-opettajalle palkkaa. --BrDead 18. elokuuta 2006 kello 05.48 (UTC)

Tämä on eräs muutoksen tarkoituksista, mutta kyllä tällä muutoksella on myös pedagogisia perusteita. Voidaan perustellusti väittää, että nuorten kannalta ei ole mitenkään hyödyllistä siirtyä juuri murrosiän kynnyksellä uuteen, entistä suurempaan kouluun. Tämähän katkaisee usein tehokkaasti vanhat sosiaaliset suhteet ja vieraannuttaa tarmokkaasta koulunkäynnistä. Katkoskohta voidaan yhtenäisessä peruskoulussa välttää tai se voidaan siirtää toiseen kohtaan, esimerkiksi esimurrosikään (3. tai 5. luokalle). Kunnat saavat siis mahdollisuuden kasvatusopillisiin kokeiluihin.

Alkuperäisessä ehdotuksessa kannatettiin artikkelissa olleen luokan- ja aineenopetuksen mainitsevan tekstin poistamista. Mielestäni tämä ei ole hyödyllistä, sillä nykyinen versio tuo esille yllä mainitsemani näkökohdat ja perustuu voimassa olevaan lakiin. --M. Porcius Cato 18. elokuuta 2006 kello 06.20 (UTC)

---

Asia on taas noussut esille. Tällä kertaa IP-osoite 84.250.119.148 esitti, että termit ala- ja yläkoulu ovat virallisia. Tässä yhteydessä nousee esille termin virallisuus merkitys. On totta, että useiden, ehkä jopa useimpien kuntien koululaitokset puhuvat ala- ja yläkouluista. Samoja termejä käytetään kasvatustieteessä. Tämä on epäilemättä virallisluontoista käyttöä. Toisaalta, kuten ylempää näkyy, ala- ja yläkouluista ei puhuta valtakunnallisessa lainsäädännössä eikä opetussuunnitelmien perusteissa. Mielestäni sanan virallinen käyttö tässä yhteydessä on turhaa. --M. Porcius Cato 18. toukokuuta 2007 kello 06.49 (UTC)

Eikö Wikipedian pitäisi kertoa todellisuudesta? Ylä- ja ala-aste on todellisuutta--Tom 7. elokuuta 2008 kello 06.29 (EEST)

Lainaus artikkelista: "Peruskoulu jakautui aiemmin kuusivuotiseen ala-asteeseen ja kolmevuotiseen yläasteeseen, mutta nykyisin jako on poistettu koululainsäädännöstä. Tästä huolimatta luokilla 1-6 opetusta antavat pääasiassa luokanopettajat (ns. alakoulu) ja luokilla 7-9 aineenopettajat (ns. yläkoulu). Suurin osa peruskouluista on vielä joko ala- tai yläasteita, joita kutsutaan nykyään myös ala- tai yläkouluiksi." Eikös ylä- ja ala-astejako tule tuossa aivan hyvin esiin? – Kuohatti 7. elokuuta 2008 kello 06.44 (EEST)

Tulee, mutta selostus on kyllä varsin syvällä artikkelissa. Lisäsin johdantoon tuon jutun lyhennettynä (muotoilua kohta voisi vielä kaivata). Ala- ja yläaste ovat kuitenkin uudelleenohjauksia tähän artikkeliin ja on hivenen hämäävää, ettei niitä mainittu alussa mitenkään. Niihin on täällä wikissäkin reilusti linkkejä, mikä osaltaan kertoo kuinka huterasti tämä lainsäädännöllinen muutos on oikeastaan tiedostettu. Kaiketi joskus, kun aikaa kuluu, ala- ja yläasteestakin voidaan tehdä omat historia-artikkelinsa kuten kansa- ja oppikoulusta... Minäs vuonna ala- ja yläasteet muuten poistuivat lakitekstistä, 2000-lukua se kai vasta oli? --Haltiamieli 15. elokuuta 2008 kello 15.29 (EEST)

Poistoja

Poistettu 29.1. joitakin kohtia, jotka sisältävät mielipiteitä ja vihjauksia poliittisiin ja uskonnollisiin seikkoihin.

Poistettu 18.5.2011 lähinnä aamunavauksia ja niihin joidenkin mielestä liittyviä ongelmia käsittelevä kappale, joka ei liity tämän tietosanakirja-artikkelin aiheeseen, joka siis on peruskoulu yleisellä tasolla. Tuollaisista kysymyksistä voitaneen toki kertoa jossakin muussa artikkelissa, jonka aiheeseen ne liittyvät paremmin. Korostettakoon, että poiston syynä ei ole kannanotto kappaleen sisältöön puoleen taikka toiseen, vaan se, että tämä on tietosanakirja, jonka tehtävänä ei ole toimia jonkun järjestön taikka yksittäisen henkilön verkkojulkaisuna. Ko. kappaleen lisääjää on näemmä vielä erikseen huomautettu pov-pushingista muiden käyttäjien taholta. --137.163.145.226 18. toukokuuta 2011 kello 12.21 (EEST)

Oppiaineille omat alasivut?

Olisiko perusteltua tehdä aineille omat alasivut? Mulla on +20v koulusta ja haluaisin yleisellä tasolla tietää mitä missäkin aineessa käydään lävitse. Oppikirjasta selviäisi nopeasti, mutta kaikkia yhdeksää ei ole käden ulottuvilla. (2013-12-01)

Opetussuunnitelmia uusitaan juuri. Uudet tulevat voimaan 2016. Tästä linkistä löytyy tietoa. Ehdottaisin, että ei tehtäisi ainakaan nykytilanteen mukaisia artikkeleita. --Kospo75 (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 07.30 (EET)

On niistä muutamista aineista jo omat sivut, kuten kuvataiteesta, lisäksi toive-sivulla on puuttuvia aineita.--85.23.98.247 24. helmikuuta 2019 kello 11.43 (EET)

Onko Suomessa lahjakkaille oppivelvollisuus täysi-ikäisyyteen asti?

Jos Suomeen syntyisi poikkeuksellisen nopea oppija, joka suorittaisi maisterin- tai tohtorin tutkinnon 16-vuotiaana, niin olisiko hän silti vielä oppivelvollinen?--85.156.233.222 21. joulukuuta 2022 kello 13.54 (EET)

Ei. Oppivelvollisuus päättyy, kun on suorittanut yo- tai ammatillisen tutkinnon. Finlexissä tarkemmin. -93.106.131.142 21. joulukuuta 2022 kello 14.45 (EET)

Lakiviittaukset ja lähdemerkintä?

Sivulle on merkitty puuttuviksi lähteet, joka kuitenkin mainitaan tekstissä (perusopetuslaki ja -asetus). En tiedä Wikipediasta, mutta ainakaan juridisissa artikkeleissa ei koskaan viitata lakeihin kuin julkaisuihin (nettisivuihin tai fyysiseen lakikirjaan), vaan pelkästään kyseiseen säädökseen säädöskokoelmanumerolla yksilöiden, kuten tuossa on jo tehty. 83.150.69.145 2. kesäkuuta 2023 kello 15.10 (EEST)

Kaksi merkitystä

"Sanaa peruskoulu käytetään suomen kielessä kahdella tavoin. Se voi tarkoittaa mitä tahansa varhaisehkossa lapsuudessa alkavaa yleissivistävää koulua, joka ainakin osittain on pakollinen tai sitten nimenomaan Suomen nykyistä peruskoulua, joka luotiin koulu-uudistuksessa 1972–1981."

Ehdotan tuollaista tekstiä. 176.72.33.253 10. joulukuuta 2023 kello 23.07 (EET)

Nyt puhutaan keskeisesti Suomen peruskoulusta. Peruskoulu artikkeliin sopii laittaa niitä muita merkityksiä. Aulis Eskola (keskustelu) 11. joulukuuta 2023 kello 00.20 (EET)

Sanalla on useampi merkitys myös Suomen kannalta. Otavan ison tietosanakirjan artikkelin oppikoulu mukaan oppikoulu on koulu, johon voi pyrkiä käytyään peruskoulun (Suomessa neljä vuotta). 46.132.72.110 11. joulukuuta 2023 kello 03.42 (EET) Sana peruskoulu on Suomesta puhuttaessa siten aikanaan voinut tarkoittaa neljää ensimmäistä kansakoululuokkaa.

Minä vuosina ja missä tuollaista terminologiaa on käytetty? Lähteet - kenties jokin vanha laki?!

60- ja 70-luvulla käytiin kansakoulua ennen oppikoulua. Varmaankin tämä kuuluisi johonkin historiaosioon, jos tuollaista termiä on joskus aikanaan käytetty... Aulis Eskola (keskustelu) 11. joulukuuta 2023 kello 23.03 (EET)

Lähde mainittiin jo. Otavan ison tietosanakirjan artikkeli oppikoulu  –Kommentin jätti 109.240.35.75 (keskustelu)

Jos yksi kirjoittaja on joskus ennen varsinaista peruskoulua käyttänyt sanaa peruskoulu (tai peruskoulutus), se ei riitä nostamaan tuota termiä yleisesti käytetyksi - ja siten Wikipediaan esiteltäväksi. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. joulukuuta 2023 kello 09.28 (EET)

Peruskoulu-sanaa ei liene koskaan käytetty terminä eli käsitteen vakiintuneena nimityksenä mistään muusta, aikaisemmasta koulutyypistä. On tietysti mahdollista, että ennen kuin sanaa ruvettiin käyttämään terminä kansa- ja oppikoulun tilalle tulleesta oppivelvollisuuskoulusta, sitä joskus käytettiin normaalisti tulkittavana yhdyssanana "(johonkin tarpeellisesta) peruskoulutuksesta". Tämä ei kuitenkaan vaadi mitään muutosta artikkeliin. --Surfo (keskustelu) 13. joulukuuta 2023 kello 10.53 (EET)

Yhtenäiskoulu

Miksi yhtenäiskoulun yhteydessä puhutaan lukiosta? Termihän tarkoittaa sitä koulutusra, minkä koko ikäluokka käy. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. joulukuuta 2023 kello 00.22 (EET)

Sanalla yhtenäiskoulu on kaksi merkitystä. Toisaalta se viittaa Suomen nykyisen peruskoulun kaltaiseen pohjaopetusta antavaan kouluun, josta oppilaita ei eriydy ennen sen loppuun käyntiä kuten esimerkiksi kansakoulusta osa eriytyi oppikouluun. Toisaalta yhtenäiskoulu voi tarkoittaa nimenomaan sellaista koulua, joka sisältää koko perusopetuksen (Suomessa yhdeksän vuotta). Osa kouluista, jotka ovat tässä mielessä yhtenäiskouluja, siosältää myös lukion. 86.115.113.216 11. joulukuuta 2023 kello 15.37 (EET)

Sanan arkikielinen merkitys ehkä noin. Mutta artikkelissa se on sotkettu siihen että olisi "koko ikäluokalle yhteinen koulu", jossa myös lukio. Aulis Eskola (keskustelu) 11. joulukuuta 2023 kello 23.07 (EET)

Inkluusio

kohta, jossa puhutaan inkluusion vaikutuksista, on täysin virheellisesti lainattu. Sillä ei ole mitään tekemistä lähteen kommentin kanssa, joka selvästi oli ns kielikuva. Eli siinä ei todellakaan sanota, että kaikki lapset kärsisivät inkluusiosta. Voisko sen joko muokata tai poistaa? 88.114.254.211 5. heinäkuuta 2024 kello 14.59 (EEST)