Keskustelu:Pariisin rauhansopimus (1947)

Monet - lukion historianopettajani mukaanlukien - väittävät, että Suomi ei sanoutunut irti 17. artiklan ydinasekiellosta. Suuntaan tai toiseen, artikkeli kaipaisi luotettavaa lähdettä asiasta. Ehdotuksia? --Kizor 15. huhtikuuta 2007 kello 21.50 (UTC)

Ja viitteitä asiaan muutenkin "puolustautumiseen tarkoitettuja" ohjuksiakin (IT-ohjuksia) oli ainakin 70-luvulta alkaen. IT-kalusto sallittiin jossain vaiheessa, ballsitisia ei. Myös sinkoja oli käytössä ennen neuvostoliiton romahdusta. Sekin lienee määritelmän mukainen "omalla kulkuvoimalla kulkeva ammus." Tulihan tuohon vuosien mittaan helpotuksia muutenkin.--EsaL-74 15. huhtikuuta 2007 kello 23.02 (UTC)

Tavailin tuota sopimusta läpi. Hitto mitä kapulakieltä. Osa termistöstä on hieman oudon oloista. Muuta sopimuksen 22 artikla, lainaus alla:

Tämän sopimuksen kaikki sotilas-, sotalaivasto- ja ilmailumääräykset jäävät voimaan, kunnes ne on joko kokonaan tai osaksi muutettu Liittoutuneiden ja Liittyneiden Valtojen sekä Suomen välisellä sopimuksella tai, senjälkeen kun Suomi on tullut Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi, turvallisuusneuvoston ja Suomen välisellä sopimuksella.

"...Tai sen jälkeen kun Suomi on tullut Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi..." Eli Sopimuksen sotilaalliset rajoitteet lakkasivat olemasta voimassa 14. joulukuuta 1955 ? Kokonaan eri asia on, että Yhdysvallat (ja muut Nato-maat) ja toisaalla Neuvostoliitto eivät halunneet myydä Suomeen kovin kehittynyttä tekniikkaa Kylmän sodan ollessa kylmimmillään. Vilkaisu karttapallon kertoo syyn... Suomi toki on erikseen luvannut olla kehittämättä ydinaseita. --EsaL-74 19. lokakuuta 2008 kello 23.24 (EEST)

Kapulakieltä on. Mutta siis: sen jälkeen kun Suomi on tullut YK:n jäseneksi, niin määräykset ovat voimassa kunnes ne muutetaan "turvallisuusneuvoston ja Suomen välisellä sopimuksella". Ei siis heti jäseneksi tulon jälkeen. Eikö? -tKahkonen 19. lokakuuta 2008 kello 23.40 (EEST)

Suomen palkkiot Nevostoliitolle

Eikös suomi joutunut korvaaamaan 300 000 000USD tavaroina ja tarvikkeilla ym.--88.112.82.189 16. toukokuuta 2009 kello 20.09 (EEST)

Jep. Toisaalta sotakorvaukset pakottivat Suomen kehittämään raskasta teollisuutta. Onkin sanottu, että Suomen teollisuus kehittyi sotakorvausten ansiosta. Toisaalta ei voida tietää, miten teollisuus oli kehittnyt ilman sotakorvauksia. Lisää artikkelissa Suomen sotakorvaukset --EsaL-74 17. toukokuuta 2009 kello 14.02 (EEST)

Saksa?

Artikkeli ainoastaan sivuaa Saksaa, joka kuitenkin oli akselivaltojen suurin tekijä. Jo alkusanoista voi lukea että Pariisissa ei sovittu mitään Saksan asioista? Milloin ja mitä? Onko artikkelia meillä? --EsaL-74 (keskustelu) 10. heinäkuuta 2015 kello 20.03 (EEST)

Sopimus Saksaa koskevasta lopullisesta järjestelystä vuodelta 1990 korvaa rauhansopimuksen, mutta ei vastaa sitä. --2001:999:11:6A7A:BD3E:8ABA:D498:367C 3. heinäkuuta 2016 kello 16.44 (EEST)

Kanssasotija?

Pitäisikö tässäkin artikkelissa myöntää että Suomi oli Saksan liittolainen Toisessa maailmansodassa? Tosiasiallisesti saksalaiset joukot vastasivat pohjoisen Suomen rintamalinjasta. Eli höpinät kanssasotijasta veks? --EsaL-74 (keskustelu) 20. marraskuuta 2019 kello 17.47 (EET)