Keskustelu:Merikotka

Eikö Merikotka ole myös Suomen suurin lintu ylipäätään, ei pelkästään petolintu?

Siipien kärkiväliltään todennäköisesti, mutta noin ylipäätänsä laulujoutsen ja kyhmyjoutsen ovat isompia, painoltaan varsinkin. --Anr 21. joulukuuta 2006 kello 13.11 (UTC)

Mullarney, Svensson & Zetterström lienee Euroopan johtava auktoriteetti siipiväleissä, ja heidän mukaansa: merikotka 190–240 cm, kyhmyjoutsen 200–240 cm ja laulujoutsen 205–235 cm – sopii valita. Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. The Birds of the Western Palearctic (eli BWP, Cramp et al.) tarjosi laulujoutsenelle 218–243 cm, kyhmyjoutsenelle 208–238 cm ja merikotkalle 200–240 cm, mutta sitä taidetaan pitää siipivälien suhteen vanhentuneena lähteenä. Ferguson-Lees antoi merikotkan mitaksi 193–244 cm (siipiväliltään maailman suurin kotka, painoltaan 4. suurin). Satunnaislajeista suuremmat siipivälit löytyvät pelikaanilta (245–295 cm) ja hanhikorppikotkalta (234–269 cm). Lajien välinen kokovertailu tulee toki tehdä painon mukaan, kuten muillakin eläimillä (esim. siipivälin perusteella harmaalokki olisi suurempi kuin metso), vanha Pohjolan linnut värikuvin lienee tässä hyvä, kun aineisto taitaa olla ainakin osittain kotimaista: kyhmyjoutsen 13 kg, laulujoutsen 11,5 kg ja merikotka 6,1 kg (muistin nyt vain maksimit). CRC Handbook of Avian Body Masses (löytyy kotoa, siis lunttaan) tarjoaa kyhmyjoutsenelle 7 600–14 300 g, laulujoutsenelle 7 400–14 000 g ja merikotkalle 3 075–6 920 g; taisi olla samat lukemat BWP:ssä. Maakotka ja kurki eivät juuri häviä painossa merikotkalle, jota eri lähteet kuitenkin kohtuullisen yksimielisesti näistä painavimpana pitävät. --Anshelm 2. elokuuta 2008 kello 01.40 (UTC)

"Iso lintu joka on kuin räsymatto", mitä tämä lause tarkoittaa? Muutenkin tekstin tyyli on hyvin epämääräinen. 213.138.128.45 26. maaliskuuta 2007 kello 07.40 (UTC)

Kaikki käyttäjät voivat tehdä artikkelia parantavia muokkauksia, esimerkiksi kielenhuoltoa. --Höyhens 26. maaliskuuta 2007 kello 07.42 (UTC)

Ahas. Minua silti kiinnostaisi, että mitä lause "Iso lintu joka on kuin räsymatto" tarkoittaa. (Itselläni ei juuri nyt aikaa korjailla artikkelia...) 213.138.128.45 26. maaliskuuta 2007 kello 08.50 (UTC)

Varmaan "resuisen näköinen", joka nyt siinä lukee. Vy 29. huhtikuuta 2007 kello 20.23 (UTC)

Räsymatto on yleinen vertauskuva, joka liittyy siihen, että siivet eivät kapene kärkeä kohti vaan ovat leveät, ja niiden päässä on sitten siipisulkien kärjet kuin räsymaton hapsut. Siipiään läpyttävä merikotka voi hyväll mielikuvituksella muistuttaa päästä puisteltavaa räsymattoa. (vastaus 10 vuotta myöhemmin muiden lukijoiden iloksi). --Tappinen (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 21.48 (EET)

Suomen ikäennätys

Jutuissa tämän kesän poikastuotosta on mainittu myös Merenkurkusta löydetty 26-vuotias, 1982 rengastettu yksilö. Paha kyllä en ole vielä nähnyt tarkempia päivämääriä. --Anshelm 26. elokuuta 2008 kello 17.52 (EEST)

Levinneisyysalueet tekstissä on virheitä verrattuna WWF:n "Merikotkien puolesta" raporttiin vuodelta 2016

"Lapin linnut talvehtivat etelämpänä. Nuoria lintuja tavataan vaeltelevina melkein ympäri vuoden. Sydäntalvella nuoret linnut eivät vaella, vaan hyödyntävät usein haaskoja."

Tämä tieto on vanhentunutta. Koska satelliittiseurannalla ja genetiikan tutkimuksilla "tämä väittämä" ei ole TOSI.

Lapin merikotka kanta on oma alapopulaationsa eli kuuluu itäiseen kantaan. Itämeren alapopulaatio kuuluu läntiseen kantaan. Nämä alapopulaatiot eivät pesi keskenään, vaan mielelään geneettisesti saman lajitoverinsa kansa.

Ja lisäksi itämeren alapopulaation satelliittiseuranta on todennut että Itämeren kanta MYÖS talvehtii etelämpänä, verrattuna Lapin merikotkiin.

Hypoteesina, tutkijat ovat satelliittiseurannasta epäilleet että merikotkissa on erilaisia tapakäytöksiä. Eli jotkut "uskaliaat" lentävät pitempiä matkoja, kun taas "paikkatottuneet" eivät liiku suuria matkavälejä.

Lisäksi nuoremmilla yksilöillä ei ole tutkimustulosten valossa merkitystä merikotkien vaellukselle. Ainoa todettu tieto että poikaset ajoittain palaavat entisille pesimäalueille ennen kuin siirtyvät pohjoiseen.

Tietolähteenäni käytin WWF:n "Merikotkien puolesta -WWF:n Merikotkatyöryhmän vuosikymmenten taival" raporttia vuodelta 2016. https://wwf.fi/mediabank/9316.pdf

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Kävisikö lupaavaksi? Korjasin muutaman virheen. Artikkeli on laaja eikä kovin paljon lähteettömiä kohtia. --James Chudrie (ディベート) 31. joulukuuta 2019 kello 17.25 (EET)

Lähteettömiä kohtia artikkelista nimen omaan löytyy. Osiot levinneisyysalueet, elinympäristö ja lisääntyminen ovat sellaisia kokonaan, ja muissakin osioissa niitä löytyy. En kannata ennen kuin niihin löytyy luotettava lähde. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 1. tammikuuta 2020 kello 20.53 (EET)

Laajensin osioita ja lisäsin lähteitä. --James Chudrie (ディベート) 1. tammikuuta 2020 kello 21.08 (EET)

Jnovikov on laajentanut artikkelia myös. Pingaan tähän keskusteluun mukaan eliöitä muokkaavia käyttäjiä: @Tappinen:, @Nitraus:, @Paranaja:, @Linkkerpar:. --James Chudrie (ディベート) 2. tammikuuta 2020 kello 00.01 (EET)

Johdanto vois ainakin olla artikkelin muuhun kokoon suhteessa laajempi. Siellä on myös mutamia lähteettömiä kohtia. J.K Nakkila (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 09.57 (EET)

Ei ole saanut kannatusta, ja musta ongelmana on kantaa käsitellään lähes täysin Suomen näkökulmasta. --PtG (keskustelu) 20. tammikuuta 2020 kello 22.41 (EET)