Keskustelu:Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas

Tämä artikkeli on suositeltu artikkeli. Artikkelin suositellut artikkelit -äänestys on arkistoitu.

Arkistoitu vertaisarviointi

Mannerheimin patsas (Helsinki)

Alunperin tämä oli testi, että kuinka paljon yhdestä patsaasta voi riittää kerrottavaa. Projekti vähän levisi sitten, näköjään voi riittää aika paljonkin tietoa. Nyt kiinnostaisi kuulla kommentteja, todennäköisesti yritän artikkelia suositelluksi. Pääpiirteittäin artikkeli on omasta puolestani valmis, siis ettei mitään isompia uusia kokonaisuuksia ole siihen enää tulossa. Jonkin verran olen kuitenkin sitä vielä laajentamassa lisää. Kiinnostaa, että tarvitaanko vielä erityisesti johonkin tiettyyn osioon lisää tekstiä. --Velma 21. maaliskuuta 2008 kello 08.34 (UTC)

Voisi ehkä vähän puhua politiikasta - kerrot, että patsaan valmistelu alkoi sisällissodan jälkeen, ja myöhemminkin vasemmisto on viittaillut siihen että tämä on valkoisten voitonmerkki, ei suinkaan presidentin tai tavisodan marsalkan muistomerkki. Tampereella (esim Aamulehti, Aviisi) on asiaa sivuttu sikäläisen patsaan yhteydessä. Mikä univormu Helsingin Marskilla on yllään ? Missä elämänvaiheissa hän ratsasti mallina olleella hevosella ? Jotenkin muistelen että tämä paraati olisi yhdistetty sijoituspaikkaan. --Tappinen 21. maaliskuuta 2008 kello 08.53 (UTC)

Kiasma-debatista voisi kertoa enemmän. Tukiainenhan sanoi, etteivät patsas ja museo mahdu samalle tontille. Steven Holl puolestaan ehdotti aluksi patsaan siirtämistä, mutta myöhemmin sanoi, että museo antaa patsaalle hyvän taustan. Hesarin arkistosta varmasti löytyy juttua, mikäli on verkkotunnukset. --Jisis 21. maaliskuuta 2008 kello 14.18 (UTC)

Juu, mutta kun lähes kellään ei ole (maksullisia)tunnuksia, niin tarkastettavuuden kanssa tulee pian ongelma. Lähteidenhän pitäisi olla avoimia kaikille, ei sellaisia jotka voi tarkastaa vain jos kuuluu tiettyyn firmaan, tai on tarpeeksi rahaa maksaa itsensä sisään katsomaan tietoja.--kalamies 21. maaliskuuta 2008 kello 14.59 (UTC)

Jos lähteiltä vaaditaan ilmaisuus, ei lähteenä voi käyttää kirjastosta löytymättömiä kirjoja. P.S. minulla on nuo tunnukset, ja luultavasti aika monella mullakin. --Jisis 21. maaliskuuta 2008 kello 15.07 (UTC)

Artikkelista taas sen verran, että olen tappisen linjoilla. artikkelissa on valtava aukko kun siinä ei mainita halaistua sanaakaan kaikesta siitä poliittisesta puolesta. Patsas on kuitenkin ollut aina kiistelty, ja sitä on eri aikoina vastustettu ja toisaalta kiivaasti puolustettu eri syistä.--kalamies 21. maaliskuuta 2008 kello 15.01 (UTC)

Nyt sinne on lisätty muutama lause lisää poliittisesta puolesta, katson löydänkö lisää. Kiasma-jutusta en ole ihan varma, onnistuuko. Sen verran Heasrista, että kyllä ainakin lehtijuttuja on pidetty tarkistettavina vaikkei niitä kaikkia netistä saisikaan - eikö niitä ole tyyliin mikrofilmattu johkin kirjastoon tai arkistoon? --Velma 21. maaliskuuta 2008 kello 15.29 (UTC)

En tiedä, eikä tuo nyt mikään ehdoton ei ollu. Periaatteessa pidän vaan huonona lähteitä jotka ovat sellaisia että niitä ei voi tarkistaa kuin maksamalla. eli jos ne jostain löytyy ilmaseks nii tottakai voi käyttää.--kalamies 21. maaliskuuta 2008 kello 19.16 (UTC)

Ok. Voin paremmalla ajalla lisätä kappaleen Kiasmasta, jollei joku muu ehdi ensin. --Jisis 21. maaliskuuta 2008 kello 15.45 (UTC)

Lisäsin juttua Kiasmasta. Hollin kommentteja en löytänyt - tai löysin jonkun mielipidekirjoituksen, jossa hänen väitettiin ehdottaneen patsaan siirtämistä, mutta en kommentteja museosta patsaan taustana. Olen varmaan jossain tv-haastattelussa kuullut sen. --Jisis 21. maaliskuuta 2008 kello 21.32 (UTC)

Kiasma-jupakkaa olisin itsekin odottanut artikkeliin laajemmin ja ehkä muutenkin peilausta patsaan sijainnista kaupunkikuvassa. Kuva (ainakin) ajalta ennen Kiasmaa olisi aika hyvä olla, varmastikin joltakulta wikipediaanilta irtoaisi moinen? --Haltiamieli 21. maaliskuuta 2008 kello 15.51 (UTC)

Eihän lähdeviitteitä muuten ole liian tiheässä? Ja onko se ongelma, jos suurin osa artikkelista pohjautuu siihen yhteen ja samaan kirjaan? --Velma 21. maaliskuuta 2008 kello 18.30 (UTC)

Mielestäni yhden kirjan pääasiallinen käyttäminen ei tässä tapauksessa haittaa, koska asiasisältö ei ole kovin kiistanalaista. Viitteistä taas, että sitä paremminhan tiedot on tarkistettavissa mitä enemmän ja yksityiskohtaisemmin niitä on. Mielestäni tätä wikisoftaa voisi kehittää niin, että viitteet saisi piiloon, mikä helpottaisi luettavuutta. --Jisis 21. maaliskuuta 2008 kello 18.45 (UTC)

Viitteissä on joku virhe. Yritin korjata, mutten löytänyt syytä, miksi artikkelin loppuosan viitteet eivät toimi. --Jisis 21. maaliskuuta 2008 kello 21.50 (UTC)

Tämä lause: Jo 1950-luvun alusta alkaen ja eniten keväällä 1960 vasemmistolaiset kritisoivat koko patsashanketta sotaprovokaationa ja haavoja auki repivänä työväenluokan ärsyttäjänä. tuntuu jotenkin epäaidolta ja kärjistävältä. Lauseessa todetaan vain pintapuolisesti jotakin, eikä syvennytä asiaan, varsinkin tuo työväenluokan ärsyttäjä hämmentää. Kun katsoo lähteenä on käytetty Mannerheimia jumaloivaa mannerheimin perinnesäätiön julkaisemaa kirjaa. herää kysymys millaista on kritiikki, missä ei kerrota kritisoijien kertomaa kritiikkiä, vaan mutkan kautta aiheen kiivaiden puolustajien näkemystä kritisoijien kritiikistä. Eli löytyisikö lähde missä olisi patsaaseen kriittisesti suhtautuvien ajatuksia ilman, että kukaan olisi tulkinnut niitä. Ja sitten tämmöisissä olisi hyvä kertoa kenen mukaan. Aamulehden sivuilta löytyi tämmöinen, jossa mainitaan, yksi syy minkä olen ennenkin kuullut miksi mannerheimia/patsasta vastustetaan/vastustettiin, eli "Tamperelaiset hyväksyvät laajalti marsalkka Mannerheimin talvi- ja jatkosodan ylipäällikkönä, mutta eivät samalla tavalla vuoden 1918 sisällissodan ylipäällikkönä. Aihe on Tampereella yhä arka." Vaikka tuossa artikkelissa puhutaan tamperelaisista, helsinkiläisillä lienee ollut sama syy. Eli sisällissodan muistot ja mannerheimin vahva rooli siinä. En tiedä löytyiskö lähde jossa puhuttaisiin myös helsinkiläisistä, sillä myös tuo näkökulma voisi olla hyvä tuoda artikkeliin.--kalamies 23. maaliskuuta 2008 kello 18.41 (UTC)

Et ole tainnut itse kyseisyä kirjaa lukea? On siellä asiaa enemmänkin analysoitu, en vaan itse laittanut kaikkea tähän artikkeliin eikä muita lähteitä ole vastaan osunut. Lisäksi siellä oli kyllä määritelty esim. entisiä punakaartilaisia ja kansandemokraatteja vastustajiksi ja laitettu sitaattejakin. Se olin siis minä itse, joka kuittasi asian pintapuolisesti, ei kirjailija. Täydennän artikkelia siltä osin myöhemmin. --Velma 24. maaliskuuta 2008 kello 07.24 (UTC)

Selvä, en ole kirjaa lukenut, mutta kirjan kustantaja ja lauseen sanoma, vain herättivät hieman kummastusta. Mutta jos aiheesta puhutaan enemmän, niin olisi toki hienoa avata hieman enemmän tuota lausetta ja sen taustoja.--kalamies 24. maaliskuuta 2008 kello 12.49 (UTC)

Kävin viimeinkin vähän säätämässä sitä osiota. Oliskohan nyt parempi? Mitään isompaa (ja tuskin pienempääkään) artikkeliin ei ole enää tulossa, joten muutkin voisi kommentoida, että onko tämä jo suositelluksi sopiva. --Velma 31. maaliskuuta 2008 kello 14.53 (UTC)

"Kivoja" kuvia voisi laittaa lisääkin, esimerkiksi kuvan Mannerheimintieltä ja kuvia muista Mannerheimia kuvaavista patsaista, esim. Kuva:Statue of Mannerheim in Mikkeli.jpg. Sinänsä artikkeli alkaa olemaan miehen mitassa, ja ainakin itse kannattaisin äänestyksessä. Kuhan viilataan vaan. --kallerna™ 8. huhtikuuta 2008 kello 12.58 (UTC)

Emmä ainakaan viitsisi sekoittaa siihen muiden kaupunkien patsaita, kun niistä osasta (esim. Tampere ja Turku) on jo ihan kokonaan omat artikkelinsa. --Velma 10. huhtikuuta 2008 kello 12.50 (UTC)

Nappasin patsaasta pari valokuvaa, mutta minulle on epäselvää, onko minulla oikeutta uppia niitä Commonsiin. --Jisis 9. huhtikuuta 2008 kello 08.22 (UTC)

Artikkeli pitäisi varmaan siirtää

Veistoksen virallinen nimi on "Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas" ei "Mannerheimin patsas". --Klassikkomies 12. huhtikuuta 2008 kello 23.18 (UTC)

Patsaskritiikki-osuuden muokkaamisesta

Kyllä Kansan Uutiset oli kommunistien pää-äänenkannattaja, toki myös Suomen Kansan Demokraattisen Liiton, jossa kuitenkin juuri kommunisteilla oli johtava asema.

Hakaniemen torilla paria päivää ennen Mannerheimin patsaan paljastamista mieltään eivät osoittaneet sosiaalidemokraatit, ainakaan puolueena eli Suomen Sosialidemokraattisena Puolueena, joten siellä oli siis äärivasemmiston edustajia, lähinnä kommunisteja. Sosiaalidemokraattisissa lehdissä ei myöskään vihjailtu patsaan tuhoamisesta eikä hyökkäilty patsastoimikunnan jäseniä kohtaan, joten nämäkin toimet jäivät silloisen äärivasemmiston kontolle.

--WPK 17. lokakuuta 2008 kello 00.50 (EEST)

Punakaartilaiset

'Jo 1950-luvun alussa patsassuunnitelma repi punakaartilaisten mielestä vanhoja haavoja auki jä ärsytti työväenluokkaa.' Oliko tuolloin aktiivisia punakaartilaisia? Kirjoitetaanko lähteessä juuri entisistä punakaartilaisista, heidän jälkeläisistään vai yleensä vasemmistolaisista? Kävisikö esim. 'joidenkuiden vasemmistolaisten mielestä'? --Hrrkrr31 21. toukokuuta 2009 kello 10.16 (EEST)

Riippuu siitä, mitä lähteessä sanotaan. "Joidenkuiden vasemmistolaisten mielestä..." on revisonistinen, eikä se ilmaisunakaan sovi tietosanakirjaan. Itse Punakaarti oli Suomessa kai lakkautettu jo sisällissodan jälkeen, mutta tekstissä tarkoitetaan varmaan entisiä punakaartilaisia. --Kulttuurinavigaattori 21. toukokuuta 2009 kello 10.36 (EEST)

En asiasta sen enempää tiedä, mutta olisi ainakin mahdollista, että punakaartilaisilla viitataan esim. Entisten Punakaartilaisten Keskusjärjestöön.--ap4k 21. toukokuuta 2009 kello 16.57 (EEST)

Artikkelin nimenmuutos

Jos nimi Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (Helsinki) saa nimen Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas, oletetaanko lukijan tietävän, että kyseessä ei ole Lahden Mannerheimin ratsastajapatsas? --Kulttuurinavigaattori 23. lokakuuta 2009 kello 09.29 (EEST)

Jälkimmäisestä en ole koskaan kuullutkaan. --Thi 23. lokakuuta 2009 kello 09.36 (EEST)

Ehkä äskeistä nimenmuutosta ei olisi pitänyt tehdä, mutta ei vahinkokaan kovin suuri ole. Onhan artikkelin alussa "tämä artikkeli" -malline ja siinä linkki Mannerheimin patsas-täsmennyssivulle, jossa muutkin Mannerheimin patsaat luetellaan. -KLS 23. lokakuuta 2009 kello 09.37 (EEST)

Helsingin patsas on ylivoimaisesti tunnetuin, joten se voinee toimia "pääpatsaana" ja muiden kohdalta riittänee linkitys täsmennyssivulta. --Peltimikko 23. lokakuuta 2009 kello 10.15 (EEST)

Siis Helsingin Mannerheimin ratsastajapatsas patsas on "pääpatsas" ja Lahden Mannerheimin ratsastajapatsas on "sivupatsas". Olisiko otsikointi sitten tehtävä "Mannerheimin ratsastajapatsas (pääpatsas)" ja Mannerheimin ratsastajapatsas (Lahden sivupatsas)? Mielestäni otsikon muutos on epäonnistunut. --Kulttuurinavigaattori 23. lokakuuta 2009 kello 11.09 (EEST)

Presidenttien patsaat

Mannerheim oli Suomen presidenteistä ensimmäinen, jolle alettiin suunnitella patsasta, mutta K. J. Ståhlbergin patsas ehti valmistua jo 1959. Artikkeli Tampereen Mannerheim-patsaasta kertoo kuitenkin että se valmistui jo 1939, ja paljastettiin 4.6.1956. Eli siis Mannerheimin patsas kuitenkin ehti ensin... 85.217.50.138 25. lokakuuta 2010 kello 05.41 (EEST)

Korjattu.--Kulttuurinavigaattori 25. lokakuuta 2010 kello 08.38 (EEST)

Kuvat

Kuvat ovat kaikki patsaista, joista neljä samasta ja yksi eri patsaasta, minusta ainakin kaksi kuvaa tulisi vaihtaa johonkin muuhun, esimerkiksi Mannerheimin kuvaan tai/ja patsaan veistäjään eli Aimo Tukiaiseen. --Pek 8. marraskuuta 2010 kello 01.19 (EET)

Kuvien rajaus vaihtelee seuraavasti: kokokuva patsaasta jalustoineen, kokokuva veistoksesta, yleiskuva Kiasman edustalta ja laaja yleiskuva Mannerheimintien toiselta puolen. Ne kaikki puoltavat paikkaansa tässä artikkelissa. Yleiskuvista ei pitäisi poistaa kumpaakaan, onhan teoksen ympäristöstä käyty paljon keskustelua ja molemmat kokokuvatkin antavat tarpeeksi yksityiskohtaista tietoa aiheesta. Jos esim. ratsastavasta Mannerheimista tai Aimo Tukiaisesta henkilökuva löytyy, miksipä ei, mutta eivät ne kovinkaan oleellisia artikkelin aiheen kannalta ole.--Kulttuurinavigaattori 8. marraskuuta 2010 kello 01.38 (EET)

Liittyykö Nina Beijerin veistos Mannerheimin patsaaseen?

"Mannerheimin patsaan takana, Kiasman edustan vesialtaassa sijaitsee toinen taideteos, Nina Beierin suihkulähdeveistos Women & Children, joka koostuu yhdestätoista itkevästä pronssipatsaasta." Näin kirjoittaa käyttäjä Inehmo otsikon Nähtävyytenä alla. Käyttäjä Savir on toista mieltä. Pidetäänkö huutoäänestys?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. elokuuta 2024 kello 17.22 (EEST)

Minusta Nina Beijerin teos ei liity Mannerheimin patsaaseen. Jos ajatellaan pelkästään läheisyyttä, ratsastajapatsaan lähellä ovat Women & Children -teoksen lisäksi myös Denise Zieglerin Epigrammeja Helsingin kaupungin jalankulkijoille 1., sekä Pikkuparlamentin edustalla Kirsi Kaulasen Välittäjä, Mauno Koiviston muistomerkki, Jukka Lehtisen Oma maa mansikka, Eila Hiltusen Menneet ritarit ja Hrry Kivijärven Paasikivi-muistomerkki Itä ja länsi Asian voi tarkistaa tästä Wikishootme kartasta. Ne ovat kaikki eri teoksia ja lähellä olevista samasta aiheesta on vain Itä ja länsi-teos.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. elokuuta 2024 kello 00.45 (EEST)