Keskustelu:Jouko Alhainen
Aiheesta muualla -linkit
[muokkaa wikitekstiä]Poistin linkin luonnonsuojeluyhdistyksen sivuulle, jossa (ilmeisesti) lainataan ko. yhdistyksen tekemää kantelua viranomaisille. Jos ilmenee asiallinen syy miksi tämä yksittäinen yhdistyksen kantelu on merkityksellinen Alhaisen sivulla linkin voi lisätä takaisin, mutta tiedolle olisi hyvä löytää parempi, toisen käden lähde. (Huom: poistoperusteluissa esitin sivun olevan yksityishenkilön, näin ei kuitenkaan ole vaan sivu on ko. yhdistyksen). Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 05.48 (EEST)--
- Alhainen on tässä jutussa keskeinen henkilö, joten linkki on syytä säilyttää.--Zindox (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 08.00 (EEST)
- Niin kenen mielestä keskeinen? Kantelu on tehty yhdistyksen nimissä. Yksittäinen uutinen ei kuulu AIheesta muualle -osioon. Miksi tämä nimenomainen yksittäinen kantelu kuuluu? Kaiken lisäksi linkki on ensi käden lähteen varmentamaton kopio. Ei kuulu artikkeliin ellei merkitys artikkelin aiheen kannalta ilmene, ja silloinkin on syytä etsiä toinen lähde. Eikö tästä asiasta ole mediassa mitään? Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 09.00 (EEST)--
- Kanteluita toiminnasta on useita, jopa kymmeniä, joten se on miehen toimintatavan omianaispiirre, tästä syystä keskeinen asia ja linkki syytä säilyttää.--Zindox (keskustelu) 20. helmikuuta 2016 kello 08.15 (EET)
Luokittelusta
[muokkaa wikitekstiä]Koulutus ja ammatti on eri asia. Voit työskennellä käsityöläisenä ilman koulutusta siihen (en tiedä onko Alhaisella), tässä tapauksessa rakentaa lintutorneja (rakennetaan pääasiassa puusta), joten oikea luokka on Luokka:Suomalaiset käsityöläiset jossa alaluokkina esimerkiksi puusepät ja kirkonrakentajat. Luokka:Suomalaiset ornitologit on toki vaikeampi luokiteltava, sillä usein ornitologiksi katsotaan aiheeseen akateemisen koulutuksen saanut henkilö. Jos luokkaan ei voida sijoittaa lintututkijoita joilla ei ole akateemista koulutusta aiheesta, ehkä olisikin tarpeen luoda esimerkiksi luokka Luokka:Suomalaiset lintututkijat, koska Suomessa tehdään aika paljon tutkimusta ja tieteellistä toimintaa linnuista myös muulla kuin akateemisella taustalla ja näitä Wikimerkittäviä henkilöitä on lukuisia. –Makele-90 (keskustelu) 1. heinäkuuta 2014 kello 20.33 (EEST)
Kurkitutkija
[muokkaa wikitekstiä]Artikkelista poistetaan lähteistetty tieto, että Alhainen on kansainvälinen kurkitutkija tai kurkitutkija ensinnäkään. Asia mainitaan muun muassa useissa Yleisradion julkaisuissa 1, 2, Kaleva mainitsee kurkitutkijaksi 3, Suomen luonto 4, lisäksi Lounais-Hämeen linnut -lehden sisällyluettelosta 5 löytyy useita Alhaisen kirjoittamia kurkitutkimusta koskevia artikkeleita samaten Linnut-lehdistä joita on lähteenä artikkelissa. Sateliittikurjet.fi-sivustolla, joka on Turun yliopiston sateliittikurkien tutkimushankkeen kotisivu, Alhaisesta mainitaan muun muassa "A legendary crane researcher Jouko Alhainen" 6, "maineikkaan kurkitutkija Jouko Alhaisen" 7 ja "Suomen legendaarisimman kurkituntija Jouko Alhaisen" 8. Lumikurjen suojeluprojektissa, jossa Alhainenkin on ollut mukana (lähde artikkelissa) on suojeluorganisaation CMS:n (en-wiki) julkaisussa 9 mainittu julkaisu jossa Alhainen kirjoittajana. Viron maatalousyliopiston kurkijulkaisussa 10 viitataan Alhaisen kirjoittamaan julkaisuun, jonka on julkaissut Martin-Luther-Universität Halle-Wittenberg yliopisto. Suomen ympäristöministeriön julkaisussa 11 viitataan kahteen Alhaisen kirjoittamaan artikkeliin. Viittauksia löytyy myös muista tieteellisistä artikkeleista 12, mutta en käy koko Googlea läpi. Sitä on vaikea sanoa miksi tieteellisiä tai muita artikkeleita ei löydy enempää, mutta jos on ollut aktiivinen 1980- ja 90-luvuilla, ei artikkeleita välttämättä ole netissä tai ainakaan vapaasti selattavissa. Onko tiedon poistajalla joku erityinen syy tai tarkempaa tietoa asiasta? –Makele-90 (keskustelu) 9. marraskuuta 2015 kello 19.06 (EET)
- Ylioppilas Asko Kaikusalo hyväksytään tutkijaksi, niin miksei myös Jouko Alhainen. Ornitologiksi tituleerataan usein akateemisten piirien ulkopuolisiakin. --Abc10 (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 18.31 (EET)
- Tässä kannattaa mielestäni katsoa, miten Wikipedia määrittelee tutkijan. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkija . Tuon perusteella tässä kyseessä olevasta henkilöstä pitää mielestäni saada käyttää tutkijuuteen liittyvää termiä, varsinkin kun sitä näyttävät käyttävän useat asialähteetkin ja johdonmukaisesti. Ja lähteistetyn tiedon deletointi pitäisi olla täällä vahvasti sanktioitu. Omat näkemykset saada määritellä kuka on tai kuka ei ole ”oikea” varsinainen tutkija on mielestäni kielletty jo wikin käytännöissä. Tutkija-termiä ei ole yksiselitteisesti määritelty olemaan joku tietty. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 23.03 (EET)
- Hups, toki pitää todeta, että tutkija-artikkelin ingressin määrittelyt ovat yhtä tyhjän kanssa, koska ovat vain jonkun mielipiteitä. Menin halpaan, kun vaikutti ihan viksulta pyörittelyltä, allekirjoitan esitetyt näkemykset. Ehkä tutkijanimityksiä käyttäneet toimittajatkin ovat uskoneet sokeasti tähän mediaan. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 23.28 (EET)
- Nykysuomen sanakirjasta löydän kättä pidempää. Se antaa mielestäni ymmärtää, että termiin liittyy selkeästi tietty koulutustausta. Sen tiedän, että ko. ammatti-nimike voi olla henkilöllä, jolla ei ole eikä ole ollut mitään tekemistä tieteenharjoittamisen kanssa.
- tutkija
- 1. tutkimuksen tekijä; tiedemies, tieteenharjoittaja. Tähtitieteen tutkijat. Suomen kielen, poliittisen historian tutkija. Etevä suomalainen tutkija. Rikostutkija. Hyönteis-, sukututkija. Merentutkija.
- 2. tieteellisesti koulutettujen työntekijöiden toimeen t. virkaan liittyvä nimike vars. valtion tutkimuslaitoksissa. Museoviraston tutkija. Virka-, työsopimussuhteinen tutkija. Suomen Akatemian nuorempi tutkija. Erikois-, apulaistutkija. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 11. marraskuuta 2015 kello 09.11 (EET)
- On paljon asianharrastuspohjalta lähteneitä tutkija-tittelin saaneita historiantutkijoita. Monet aika hyviäkin ja arvostettuja. --Harriebarn (keskustelu) 11. marraskuuta 2015 kello 09.33 (EET)
- Tämä media mahdollistaa saada äänensä kuuluviin juuri noilta akateemisen tiedeyhteisön hyvin mielellään tutkijoiksi hylkimiltä asianharrastajilta, wanna-be -tutkijoilta (en tarkoita Kaikusaloa, kun en tiedä hänen tutkija-nimi -taustastaan mitään). Mutta edelleen, tämän median käytännöt edellyttävät, että tiedot ovat kotoisin ns. luotettavista lähteistä. Mulle riittää tämän tapauksen osalta Ylen ja Kalevan käyttämät tutkija-termit. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 11. marraskuuta 2015 kello 09.51 (EET)
- Kaikusalolla ymmärtääkseni on alan akateemisten tutkijoiden ja luotettavien lähteitten tunnustamia meriitteejä niin kuin Alhaisellakin. Täältähän löytyy esimerkkejä ei-akateemisista kansainvälisistä tutkijoista, en nyt muista nimiä, mutta joku perämies joka jäi etelä-amerikkaan tutkimaan jotain viidakon lajeja, ja joku merikapteeni, josta tuli banaanikasvien asiantuntija. Tässä on tietysti jatkumo pienistä kontribuutioista isoihin, ja tiedeyhteisöllähän on keinot arvioida näitä kontribuutioita. Yle ja Kaleva ovat tässä suhteessa enemmän yleisluonteisia lähteitä, mutta tuossahan yllä Käyttäjä:Makele-90 lainaa luonnehdintoja nimenomaan luotettavista akateemisista lähteistä. Jos haluaa laajempaa asiayyhteyttä ilmiölle yleisesti, niin Tampereen yliopistossa tarkastettiin joskus taannoin väitöskirja aiheesta "amateur naturalists" ([1]). Siitä ehkä voisi löytyä lisää rajankäyntiä ja määrittelyä. --Urjanhai (keskustelu) 12. marraskuuta 2015 kello 17.00 (EET)
- Tämä media mahdollistaa saada äänensä kuuluviin juuri noilta akateemisen tiedeyhteisön hyvin mielellään tutkijoiksi hylkimiltä asianharrastajilta, wanna-be -tutkijoilta (en tarkoita Kaikusaloa, kun en tiedä hänen tutkija-nimi -taustastaan mitään). Mutta edelleen, tämän median käytännöt edellyttävät, että tiedot ovat kotoisin ns. luotettavista lähteistä. Mulle riittää tämän tapauksen osalta Ylen ja Kalevan käyttämät tutkija-termit. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 11. marraskuuta 2015 kello 09.51 (EET)
- Ymmärtäisin, että nimenomaan luonnontutkimuksessa Suomessa (ja ehkä muuallakin, mutta en tunne muiden maiden tilannetta niin että osaisin kommentoida) on vahva perinne, että myös edistyneet harrastajat voivat tuottaa kestäviä tieteellisiä kontribuutioita (juuri niin kuin luotettavat alan asiantuntijat yllä lainatuissa linkeissä Alhaisesta todistavat). Näinhän kai on etenkin lintuhavainnoissa, missä havaintojen oikeellisuudelle on ymmärtääkseni tarkat kriteerit. Tästähän paljon havaintoja tekevä amatööri voi päätyä tuottamaan tutkimustietoa, ja se sitten vertaisarvioidaan, miten vertaisarvioidaan. Ymmärtäisin että ainakin luontopuolella näissä on varsin tarkka seula. --Urjanhai (keskustelu) 12. marraskuuta 2015 kello 17.11 (EET)
- Niin, jos mies on peruskoulutukseltaan kirvesmies, tai jokin vastaava, niin miten voidaan väittää miehen olevan kurkitutkija. Pelkät sanomalehti jutut ja lööpit eivät riitä lähteenä, vaan pitää olla jokin todellinen opinnäyte taustalla. Muistelen jossakin lukeneen hänen olleen myös metsäntutkija.--Zindox (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 17.46 (EET)
- Alkuperäisessä kommentissa, johon kommenttisi ilmeisesti oli vastaus, oli nimenomaan annettu myös muita lähteitä kuin sanomalehtijuttuja. Eli jos nyt akateemiset tutkijat kutsuvat miestä tutkijaksi, niin se on heidän sanansa. Lehtijutuissa nyt voidaan sanoa kenestä vaan mitä vaan, kun toimittajat yleensä kirjoittavat mitä heille sanotaan, mutta juuri noita kaipaamiasi lähteitä tuossa linkitettiin. --Urjanhai (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 19.05 (EET)
- Ei-akateemisia luonnontutkijoita on Suomessa tai Suomesta lähteneinä muitakin. Kaivoin nyt esiin ylempänäkin mainitun Asko Kaikusalon ja lisäksi Pekka Soini ja Markku Häkkinen. Heihin verrattuna Jouko Alhainen on varmaan "pienempi" nimi, mutta silti akateemisten tutkijoiden selkeästi tunnustama. Ja sittenhän meillä on vielä samanlaisia tutkijoita, joilla on jonkun muun alan akateeminen koulutus, mutta ansioita myös luonnontutkijana, niin kuin esimerkiksi Torild Brander tai Carl Gustaf Mannerheim. --Urjanhai (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 19.54 (EET)
Pölhöhän tämä on, mutta ei "sukututkijankaan" tarvitse olla akateemisen tutkinnon suorittanut ammattilainen. Näillä tiedoilla en kuitenkaan pitäisi tietosanakirjamerkittävänä. --Esamatti1 (keskustelu) 11. marraskuuta 2015 kello 19.32 (EET)
- Kukaan kai ei ainakaan vielä ole avannut kysymystä merkittävyydestä, ja jos saa esityksiään läpi kansaivälisissä konferensseissa ja kirjoituksiaan lainatuiksi vakavissa akateemisissa julkaisuissa, niin onko silloin pölhö? Muutenkin ehkä elävistä henkilöistä ei tulisi käyttää aivan tuollaisia ilmaisuja. Mikä ihmeen peruste meillä olisi nimittää arvostettua luontoyrittäjää "pölhöksi"?--Urjanhai (keskustelu) 12. marraskuuta 2015 kello 17.11 (EET)
- Artikkelista ei kyllä selviä mitenkään aiheen mahdollinen merkittävyys. Gopase+f (keskustelu) 13. marraskuuta 2015 kello 16.36 (EET)
- Kylläpäs selviää, harvinaisen monia luotettavina pitämiäni lähteitä. Ei tulisi mieleenikään pitää tatä asialliseen tietosanakirjaan kuuluvana artikkelina, se tulisi mieleeni, että kurkia käsittelevässä artikkelissa tämän henkilön mainitsisin. Wikipedian artikkeleiden merkittävyydellä ei ole pitkään aikaan ollut mitään tekemistä sen kanssa, mitä käytännöissä esitetään: ”merkittävyys todistuu mm. ns. luotettavilla lähteillä”. Ko. kriteerillä täältä löytyy ainakin 250 000 tätäkin vähemmän merkityksellisempää artikkelia. --80.223.81.101 14. marraskuuta 2015 kello 11.06 (EET)
- No se on joka tapauksessa oma keskustelunsa.--Urjanhai (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 17.07 (EET)
- Miten niin ei selviä? Miten perustelet väitteesi? --Urjanhai (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 17.15 (EET)
- Itse asiassa osoittaa aikamoista tietämättömyyttä suomalaisesta harrastajien tekemästä lintututkimuksesta rinnastaa se johonkin sukututkijoiden puuhasteluun. Voi aivan suoraan sanoa, että joka näin sanoo, ei tiedä mistä puhuu. --Urjanhai (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 17.30 (EET)
- Täysin samaa mieltä kuin Esamatti.--Zindox (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 21.05 (EET)