Keskustelu:Jalomäen umpipiha

Uudet kommentit sivulle alimmaksi.

Toinen satakuntalainen umpipiha löytyy täältä: http://www.nba.fi/rky1993/kohde1406.htm joten pitäisikö mainintaa satakunnan ainoasta umpipihasta täsmentää?--Urjanhai 30. lokakuuta 2008 kello 21.12 (EET)

Lisäksi olisi kiinnostava tieto se, onko umpipiha alkuperäisellä paikallaan vai onko kaikki rakennukset siirretty muualta. Pikaisella googlauksella tämä ei selvinnyt, mutta joku paikkaa tunteva varmaan tietää.--Urjanhai 30. lokakuuta 2008 kello 21.23 (EET)

Teinkin sitten molemmat täsmennykset, jälkimmäisen lähteenä Jalomäen oma kotisivu sekä lopussa linkitetty video.--Urjanhai 15. marraskuuta 2008 kello 12.48 (EET)

Onko nyt niin että Kiikoisten umpipiha ei olekaan täydellinen, kun lisäämäni tieto lähdeviitteineen oli poistettu? (Voi hyvin olla, että ei olekaan, kun en ole käynyt paikan päällä katsomassa.)--Urjanhai 17. marraskuuta 2008 kello 22.10 (EET)

Ainoa täydellinen umpipiha

Siirretään Tm1950:n kommentti artikkelin lähdepyynnöstä tänne. --Care 21. joulukuuta 2008 kello 19.59 (EET)

Antti Kuusisto on tutkinut Suomen umpipihat. Kirjallinen dokumentti on vain hänellä, eikä siitä ole jaettu painotuotteita eteenpäin. Tutkimuksessa hän on haastatellut mm. Satakunnan Museota ja Museovirastoa sekä tehnyt paikan päälle matkoja. Minkään muunlaisia dokumentteja Suomessa ei ole saatavissa. Suomen umpipihat tiedetään Museoviraston toimesta hyvin tarkasti ja niiden lukumäärä mahtuu nykyisin enää yhden henkilön sormiin.

Samoin siirretään Tm1950:n kommentti artikkelista tänne (ks. myös keskustelu käyttäjästä:Care).--Urjanhai 21. joulukuuta 2008 kello 20.44 (EET)

Olen ollut yhteydessä nyt Jalomäen umpipihan omistusportaaseen ja sieltä tuli viesti. "Poista koko Jalomäen umpipiha Wikipediasta". Mitä tehdään? Kommentin jätti Tm1950 (keskustelu – muokkaukset).

Tähän oikeastaan käyttäjä:Care vastasikin omalla keskustelusivullaan. Myös omasta mielestäni artikkeli on aiheeltaan merkittävä ja sen nyt puheena olevista yksityiskohdista lienee mahdollista päästä yhteisymmärrykseen keskustelemalla. Pahoittelen jos artikkeliin liittämäni lähdepyyntö on aiheuttanut mielipahaa. Lähdepyyntöjen lisääminen on kuitenkin Wikipediassa normaali käytäntö, niin kuin myös käyttäjä:Care totesi. Ensinhän oli puhetta siitä, onko Jalomäen umpipiha ainoa umpipiha Satakunnassa, mihin liittyen liitin artikkeliin ja keskusteluun ylempänä olevan linkin toiseen satakuntalaiseen umpipihaan. Sen jälkeen kysymykseksi muodostui se, onko Jalomäen umpipiha Satakunnan tai koko Suomen ainoa täydellinen umpipiha, mikä on monimutkaisempi kysymys. Valitettavasti en huomannut noita muokkauksia tehdessäni tarkistaa artikkelin muokkaushistoriasta oliko artikkelin aiemmassa muokkaushistoriassa tälle tiedolle mahdollisia poistettuja lähteitä.--Urjanhai 21. joulukuuta 2008 kello 21.02 (EET)

Jos artikkelin aihe katsotaan yhteisössä merkittäväksi eikä löydy erityisiä poistoperusteita (esim. tekijänoikeusrikkomus), paikan omistaja ei voi määrätä tietoa poistettavaksi. --81.19.115.130 22. joulukuuta 2008 kello 15.43 (EET)

Ja siirretään vielä Tm1950:n kommentti artikkelista tänne.--Urjanhai 21. joulukuuta 2008 kello 22.20 (EET)

Kukaan maailmassa ei pysty wikipedisteille antamamaan heitä tyydyttävää vastausta, kun siihen ei kelpaa Museoviraston, Maakuntamuseoiden ja tutkijoiden asiantuntemus ja lausunnot. Miksi halutaan kyseenalaistaa tietoa. Poistakaa sana lähde, kun kerran kukaan koskaan maailmassa ei voi antaa siihen vastausta. Tämä on 100 % faktaa. Kommentin jätti Tm1950 (keskustelu – muokkaukset).

Totta kai mainitsemasi auktoriteetit kelpaavat lähteiksi, mutta lähteen pitäisi olla kirjallinen tai sähköinen. Huomaa, että sinun ei tarvitse edes liittää lähdettä, mutta se pitää yksilöidä niin tarkasti, että sen pystyy tarvittaessa kaivamaan esille. --Care 21. joulukuuta 2008 kello 22.32 (EET)

Tietoa Suomen umpipihoista

Jalomäen umpipiha Ulvilassa on Suomen ainoa täydellinen umpipiha kaksine pihoineen. Siellä on rakennusten ympäröimä suljettu piha ihmisille ja eläimille. Siis 2 erillistä rakennuksilla suljettua pihapiiriä. Tietysti mm. pääporttien kohdalla ei ole rakennusta, vaan katetut hirsistä salvetut porttirakennelmat, kun alueen sisälle on päästävä. Tällaista ei ole missään muualla Suomessa. Urjanhai lisäsi Jalomäen umpipiha -kohteeseen Lähteenmäen torpan toiseksi satakuntalaiseksi täydelliseksi umpipihaksi. Kun Jalomäen umpipiha oli avattu, alkoivat museoihmiset käyttää tuosta Lähteenmäen torpasta nimeä Lähteenmäen umpipiha. Sinne on käytetty kohtuullisen paljon museoviraston rahoja kunnostukseen. Kiikoisten Lähteenmäen "umpipihassa" on arvioni mukaan tänäkin päivänä n. 15 metrin aukkoja tänä päivänä (havainto perustuu kohteessa käyntiin kuukauden sisällä, mutta kädessä ei ollut metrimittaa). Lähteenmäessä on nykyisin vain yksi piha, vaikka Museoviraton linkissä toisin mainitaan ja kerrotaan mm. pisteaidasta. Olen käynyt Lähteenmäen torpassa myös silloin, kun siellä vielä asuttiin, ja siellä oli pihaan laitettu piikkilanka-aita. Sillä ns eroteltiin "karjapiha" ja "miespiha". Nyt tänään siellä ei ole yhtään mitään aitaapihan keskellä, vaan yksi piha. Tiedän kyllä, että alueen omistaja aikoo laittaa sinne riukuaidat ympärille, mutta se ei ole silloinkaan rakennuksin umpeen rakennettu. Aluetta ei myöskään voida rakentaa umpeen, sillä kohde on saanut museoviraston raahaa ja tuollainen ei taatusti onnistuisi. Lähteenmäkeen on erittäin vaikea tutustua ja osata, koska kohde on yksityisomistuksessa ja toisen nurkkiin ei voi ilman lupaa mennä. Urjanhai on siis tehnyt virheellisen lisäyksen, mutta sen tarkoitusperistä en voi tietää.

Jalomäen umpipihan jälkeen seuraavaksi lähimpänä on Kauppilan umpipiha Laitilassa. Siellä on oikein miespiha ja karjapiha. Miespiha on umpeen rakennuttu, siten että rakennusten välissä on lauta-aidat, mutta sielläkään ei miespihassa pääse räystässuojaan. Karjapiha ei sitten enää ole läheskään ummessa rakennuksilla rakennettuna, mutta sinne on kyllä tehty riukuaitoja, mutta ne ei susia ja karhuja pidättelisi (havainto perustuu käyntiin vuoden sisällä).

Jalomäen umpipihan ja Kauppilan umpipihan jälkeen asettaisin Helsingin Seurasaaressa olevan Antin talon kolmanneksi luettelossa Suomen täydellisimmät umpipihat. Tuo pihapiiri on siirretty Säkylän Korven kylästä ja Seurasaaressa ei rakennukset ole enää samalla tavalla, kuin ne oli alkuperäisellä paikalla. Antintalossa ei miespiha ole rakennuksilla umpeen rakennettu, mutta siellä on kylläkin riukuaitoja ym. ja karjapiha ei ole läheskään rakennettu rakennuksilla umpeen. Karjapihassakin on riukaitaa. Täällä on varmaan puoli miljoonaa käyttäjää, jotka ovat käyneet Seurasaareessa ja voivat kommentoida. (Tämä viimeinen havainto on kyllä useamman vuoden päästä, mutta kun kohdetta hallinnoi Museovirasto, niin sillä tavalla sen täytyy olla tänäkin päivänä ja ummessa se ei ole missään nimessä).

Jos listaa jatkaa, niin kait sitten seuraavaksi voisi laittaa Kiikoisissa olevan Lähteenmäen torpan. Siellä on yksi piha ja tällä hetkellä siinä on siis arviolta 15 metrin aukkoja, eikä erillistä karja- ja miespihaa. Museoviraston sivut kylläkin ennekoivat tulevaa ja olen kuullut piakan omistajan jo keränneen riukuaiatavärkkejä, mutta Jalomäen umpipihan kaltaista täydellistä umpipihaa ei siitä saa.

Keskusteluissa on myös virheellisesti puhuttu Jalomäen umpipihan kotisivuista. Sellaisia ei Jalomäen umpipihalla ole lainkaan. Googlettamalla eksyy kyllä helposti Reitti-sivuille, jossa on tarinaa todella monien kuntien alueelta.

Se miksi Jalomäen umpipiha on kutsunut itseään Satakunnan ainoaksi täydelliseksi umpipihaksi, johtuu siitä, etää kohteessa on haluttu korostaa satakuntalaisuutta, eikä ole mitään muuta kunniahaluttu hakea. Jalomäen umpipihan esineistönkin on nimenomaan Satakunnasta. Umpipihatkin olivat ominaisia nimeomaan Satakunnassa ja muualla Länsi-Suomessa. Jalomäen umpipiha on ollut erittäin vähän missään esillä, vaikka sinne pääsee soittamalla käymään. Reitti-sivut Jalomäen umpipihan kohdalla on luotu jo Kullaan kunnan toimesta. Netti-tv on televisiosta tutun Antiikkia, antiikia ohjelmassa asiantuntijan (ohjelman alkuaikoina) omasta aloitteesta tekemä haastattelu. Kyseinen haastattelija on nimenomaan talonpoikaisesineistön asiantuntija. Jalomäen umpipihalla ei ole ollut mitään intressejä olla Suomen paras, mutta kun Wikipediaan syötetään virheellistä tietoa (esim. Urjanhai), niin on hyvä kertoa kaikille totuus.

Nyt olen huomannut, että sivuja on viime aikoina koko ajan korjailtu ja vieläpä virheelliseen suuntaan. Käyttäjät, jotka eivät asiaan ole mitenkään perehtyneet muuttelevat niitä miten sattuu. Ainoa, joka on kertonut todellista tietoa on ylläpidon vuoksi suljettu pois wikipediasta.

Lisäksi olen huomannut, että Urjanhai on tehnyt juttuja Wikiin Jalomäen umpipihan sivujen innoittaman, mutta se on tietty vain hyvä juttu. Toivoisi kuitenkin parempaa asioihin perehtymistä, ennen kuin ruvetaan sorvaamaan omia juttuja. Kommentin jätti 194.89.239.222 (keskustelu – muokkaukset).

Et ole tainnut ymmärtää Wikipedian lähde-käytäntöä aivan täysin. Periaatteessa kaikki, siis aivan kaikki tiedot mitä Wikipediassa esitetään, pitää löytyä julkaistuna jostakin toisaalta ennen kuin ne lisätään Wikipediaan. Olkoon se sitten kirja, lehti tai nettisivu. Jos luotettavan tahon julkaisemassa lähteessä on virhe, se pitää periaatteessa toistaa Wikipediassa, ellei toisen lähteen avulla pysty osoittamaan että kyse on virheestä. Oikea ratkaisumalli tällaisessa tilanteessa on pyytää virheellisen tiedon julkaisijaa oikaisemaan virheellinen tieto, jolloin se saadaan oikaistua myös Wikipediaan.

Siinä missä kovasti arvostankin käyntien ym. perusteella hankkimiasi tietoja, ne ovat kuitenkin Wikipedian näkökulmasta kiellettyä uutta tutkimusta. Wikipedia ei yksinkertaisesti ole paikka, jossa voit ensimmäistä kertaa julkaista havaintojasi. Koeta saada tietosi julkaistua jossakin muualla ensin (kotiseutulehti tms?), niin niitä voidaan käyttää lähteenä Wikipedian artikkeleissa. -- Piisamson 22. joulukuuta 2008 kello 12.31 (EET)

Mielenkiintoinen aihe, sain itsekin paljon uutta tietoa tästä ja videosta (jossa tosin haastattelijan kompastelu puheissaan häiritsi ja korosti haastateltavan asiallisuutta). Kukaan ei tahallaan halua vahingoittaa artikkelia, vaan tarkoitus on saada se siihen muotoon, että se noudattaa Wikipedian tietosanakirjamaisia muotoja ja otetta. Lähdevaatimus on sen mukaisesti paikallaan, mutta ainakaan minä en lähtisi poistamaan tekstiä, vaikka ihan heti ei lähdettä ilmestyisikään. Jospa kirjoittaja tosiaan saisi tiedot julkaistuksi jossakin. Ulvilan Seutu vaikuttaa paikalliselta lehdeltä. Kommentin jätti Ulrika (keskustelu – muokkaukset).

Menkääpä nyt vihdoinkin asiaan ylläpitäjät

No niin. Pääsin taas sivulle, kunnes ylläpitäjät taas kohta poistavat minut täältä. En tiedä kenelle Piisamson puhut, mutta toivottavasti muut ymmärtävät mitä itse ovat tekemässä. Mikään tieteellinen työ ei kelpaa dokumentiksi, mutta kylläkin jokin olematon ilmaislehden tai vastaavan juttu tai virheellinen tieto, jos se on jossain onnettomalla nettisivuilla. Sellainen siis kelpaa. Luotettavaa - eikö niin.

Ei tässä nyt mitään ensi kertaa kukaan ole aivan uutta tutkimustuloksia kertomassa, mutta kait tutkimustuloksia voi päivittää.

Entinen museoviraston tutkija, Dosentti, FT, on hyvin tarkasti perillä Suomen rakennuskulttuurista. Ohessa linkki yhdelle faktasivulle: http://www.nba.fi/fi/maaseutu

Oheisessa jutussa 4 kappaleen alussa puhutaan umpipihoista. Sama mies on tehnyt muitakin seikkaperäisiä tutkimuksia. Lukemalla ne pystyy tekemään hyvin tarvittavat johtopäätöset. Kyseinen henkilö on minulle kertonut, että hänen aineistonsa perustuu 50-luvun tietoihin. Hän on myös kertonut, että kruununjalokivet on jo museoitu.

Aiemmin mainitsemani toisen henkilön tutkimustiedot perustuvat 1970-luvun ja 1980-luvun alun tietoihin. Ei kait se mitään uutta tietoa ole, jos vanhaa tietoa tutkimuksilla siis päivitetään. Niin pitää tehdäkin, sillä aina pieni muutosmahdollisuus tällaisissa tapauksissa on olemassa. Kyllä Jalomäen umpipihasta on ilmaisjakelulehdissä juttua ollut n. vajaat 10 vuotta sitten, mutta kuka kaivaa kopioita tuollaisesta tiedosta.

Erittäin surkuhupaisaa on, että tälläkin hetkellä lähde 2 ohjaa suoraan Suomen ainoan täydellisen umpipihan sivuille. Lukekaa otsikko linkitettävän sivun kuvan päältä, älkääkä heti siirtykö tekstiin. Lähde 1 ohjaa vanhan eu-vetoisen hankkeen sivuille. Sivuja ei ole päivitetty pitkiin aikoihin, kun siihen ei ole varoja osoitettu ja tehty sopimuksia. Kukaan ei päivitä, kun ei ole rahaa olemassa päivityksiin, kun eu-hanke on päättynyt. Kun kohde on Satakunnassa ja on haluttu painottaa satakuntalaisuutta ja satakuntalaista talonpoikaisesineistöä, jota nykyisin on erittäin vähän mm. kaupallisilla markkinoilla. Tuo ei silti osoita, että Jalomäen umpipiha ei olisi Suomen ainoa täydellinen umpipiha, mutta kohteliaisuussyistä on arvostettu 2 muuta museota, eikä ole haluttu elvistellä. Tämä faktatietoa.

Nyt tämän tekstin kirjoittamisen jälkeen korjaan Jalomäen umpipihan tiedot oikeiksi ja jätän jo siellä olemassa olevan linkin, kun ylläpitäjä Piisamson haluaa nettisivua, joka sinne on muiden toimesta aiemmin jo laitettukin. Jos nyt joku menee peukaloimaan vanhaa tutkimustietoa ja lähdelinkkiä, niin ehdotan muokkaalle samaa kohtelua, kuin minulle, eli suljetaan pois wikipediasta.

Tutkikaa siis olemassa oleva tieto ja tehkää siitä päätelmät, niin jää lopputulos, että Jalomäen umpipiha on Suomen ainoa täydellinen umpipiha. Kommentin jätti Tm1950 (keskustelu – muokkaukset).

Nyt Ejs-80 ei pysy lähdetiedossa, vaan lisäilee kohteeseen virheellistä tietoa. Oletko edes lukenut linkin tiedot.Tm1950 22. joulukuuta 2008 kello 22.55 (EET)

Nyt Ejs-80 korjasi tiedot oikeaksi.Tm1950 22. joulukuuta 2008 kello 22.59 (EET)

Niin, luin sivun jossain vaiheessa aiemmin, ja vanhassa versiossa puhuttiin ”Satakunnan ainoasta täydellisestä umpipihasta”, kun taas nykyisessä versiossa puhutaan ”Suomen ainoasta täydellisestä umpipihasta” (tämän muokkauksen perusteella Ulrikakin oli lukenut vanhan version). –Ejs-80 22. joulukuuta 2008 kello 23.03 (EET)

Tässä alkaa olla hieman huolestuttavia piirteitä. Kun itsekin tuli Ulvilan sivut katsottua aiemmin, niin tuo viittaus 'Suomen ainoaan' on tullut sinne todella hiljattain sen jälkeen, kun Wikipediassa sisältö korjattiin alkuperäisen tekstin mukaiseksi. --Care 23. joulukuuta 2008 kello 13.08 (EET)

Mikähän tässä nyt on huolestuttava piirre. Huolestuttavinta on se, että koko Jalomäen umpipiha on vielä Wikipediassa, kun sitä on toivottu poistettavan sieltä kokonaisuudessa. Kommentin jätti Tm1950 (keskustelu – muokkaukset).

Olitteko lukeneet otsikon. Otsikko oli Suomen ainoa täydellinen umpipiha, mutta tektissä toisen kappalleen toisen lauseen alussa luki: Satakunnan ainoan täydellisen umpipihan esineistö.... Kohde on kyllä Satakunnankin ainoa täydellinen umpipiha.Tm1950 22. joulukuuta 2008 kello 23.15 (EET)

Ulvilan sivusto lähteenä ei vaikuta kovin perustellulta, luotettavalta ja vakaalta. Kenties joku sivujen päivittäjä on jopa leikittelemässä wikipedistien kustannuksella... Ehkäpä koko tieto (siis että ainoa siellä tahi täällä) sietäisi poistaa kiistanalaisena. --81.19.115.130 23. joulukuuta 2008 kello 01.12 (EET)

Artikkelin poistokeskustelua, artikkelin sisällön ja kirjoitustyylin pohdintaa

Jalomäen umpipihan omistaja on toivonut, että koko kohde poistetaan Wikipediasta. Tehkää se nyt! Kommentin jätti Tm1950 (keskustelu – muokkaukset).

Artikkelin aiheen omistajan toive on merkityksetön. Voit aloittaa poistoäänestyksen aiheesta jos näet sen tarpeelliseksi. --Harriv 23. joulukuuta 2008 kello 12.06 (EET)

Tämä ei ole kotisivutilaa / ilmoittelutilaa tarjoava palvelu vaan yleinen vapaa tietosanakirja. Sen takia paikan omistajalla ei ole sen enempää osaa eikä arpaa artikkelin pitämisessä Wikipediassa kuin Wikipedian kirjoittajilla muutenkaan (mikäli ei esim. ole loukattu omistajalle kuuluvia tekijänoikeuksia tms.) --Aulis Eskola 23. joulukuuta 2008 kello 15.27 (EET)

Tämä on totta. Siksi nähtävyyslinkkikin on syytä poistaa, koska kohdetta ei ole edes markkinoitu nähtävyytenä.Tm1950 23. joulukuuta 2008 kello 17.04 (EET)

"Nähtävyyslinkillä" tarkoittanet luokittelua nähtävyydeksi?!

Kimuranttia tehdä linjaus tuon nähtävyyden suhteen: muuta nähtävyyksiin liittyvää ilmoittelua ei ole yleensä sallittu, mutta luokittelussa nähtävyyksiksi on ollut tapana luokitella sellaiseksi yleisessä puheenparressa mielletyistä kohteista kertovat artikkelit. Kymmenissä materiaaleissa tätä umpipihaa kuitenkin pidetään nähtävyytenä. Miten niin "ei ole edes markkinoitu"? Ei ole siis tehty erityisiä markkinointiponnisteluja, mutta silti on käytännössä markkinoitu tai jotkut tahot ovat halunneet ruveta markkinoimaan ilman ponnisteluja markkinoinnin lisäämiseksi? Käytännössä näköjään kohdeesta ilmoitellaan nähtävyytenä, vaikka se kenties ei olisikaan kaikkien tahojen tarkoitus. Wikipedian on tarkoitus heijastella yleistä tilannetta ihmisten mielissä: jos ihmiset mieltävät yleisesti jonkun kohteen nähtävyydeksi, luokittelemme sen nähtävyydeksi, vaikka joku olisikin sitä mieltä, että ei tuo mikään nähtävyys ole. --Aulis Eskola 23. joulukuuta 2008 kello 19.56 (EET)

Täysin lapsellista hommaa poistella ja muutella koko ajan kohteen tietoja. Poistakaa kaikki ja nopeasti. Jalomäen umpipihan omistajan toive on, että kohteesta ei löydä enää tietoa mistään maailmasta, niin ei tarvitse ihmisten niitä koko ajan muutella ja väitellä niistä.Kommentin jätti Tm1950 (keskustelu – muokkaukset).

Tunnus 81.19.115.130 on poistellut jaarittelutietoja. Miksi? Granlund-Seura ry hoitaa kohteen opastukset ja nyt "isännän tiedotkin" poistetaan, jotka ovat olleet oleellisia Jalomäen umpipihassa ja sen esittelyssä. Jalomäen umpipihassa on siis mittava Granlundin tuotannon esittely ja Jalomäen umpipiha oli se, joka toi esiin ensimmäisen suomenkielisen kokkikirjan. Tämä tieto ei ole uutta. Viimeksi siitä oli juttua 10 vuotta sitten Satakunnan Kanssa, mutta tieto vieläkin paljon vanhempaa. 81.19.115.130 poisti siis kohteen kannalta olellista tietoa. Urjanhai tunnuskin on ilmiselvästi alottanut uusia otsikoita Jalomäen umpipihan sivuilta ja isännän tietojen mukaan moni muukin on saanut sieltä omaksuttua uutta tietoa. Minä jos lisään tai poistan, niin kaikki asiallinen tieto kumotaan. Mitään sellaista tietoa en ole lisännyt, ettei se olisi ainakin kertaalleen kumottu. En tiedä miten koko kohteen saa poistoäänestyksessä pois kokonaisuudessaan, mutta tehkää mahdollisimman moni se ja äänestäkää siis koko juttu pois. Tällä on nyt niin monta söhrijää.Kommentin jätti Tm1950 (keskustelu – muokkaukset).

Wikipediassa on lähtökohtaisesti aina "monta söhrijää". Se ei ole mikään syy poista artikkelia. Artikkeli on edelleen pääasiassa vailla lähdeviitteitä, mikä vaikeuttaa meidän muiden osallistumista artikkelin kehittämiseen. -- Piisamson 23. joulukuuta 2008 kello 13.13 (EET)

Tästä syystä koko Jalomäen umpipiha on syytä poistaa Wikipediasta. Äänestäkää se pois. Hyvää Joulua.

Nyt Riisipuuro pyytää 3 tietoa (1 selvennystä ja 2 kohteeseen lähdettä). Miksi hän ei itse etsi tietoja, kun kaikki tarvittava tieto kyllä löytyy netistäkin. Jalomäen omistajaporas osaisi vastata kaikkiin kysymyksiin ja itse osaan vastata aiemmin mainittua yhdistystä koskeviin kaikkiin kysymyksiin. Nyt en halua sotkea ketään henkilöitä tähän mukaan, mutta harras toive on, että koko kohde poistetaan, kun sellainen toive on esitetty.Kommentin jätti Tm1950 (keskustelu – muokkaukset).

Kuten on jo muutamaan kertaan todettu, Wikipediasta ei poisteta mitään "toivomusten perusteella", vaan kaikkien poistojen - tapahtuivat ne sitten äänestysteitse tai muutoin - on oltava perusteltuja Wikipedian käytännöillä, eli yhteisesti sovituilla säännöillä. Lähdepyyntöjen osalta on niin, että tiedon lisääjällä on velvollisuus ilmoittaa lähde, ei niin että muilla olisi velvollisuus arvailla mistä lähteestä tieto on haettu. Toki muutkin muokkaajat voivat lähdeviitteitä lisäillä, ja arvatenkin niin ennemmin tai myöhemmin tekevät, sillä artikkeli on selvästi herättänyt useiden muokkaajien kiinnostuksen. -- Piisamson 23. joulukuuta 2008 kello 13.49 (EET)

Voi aina toivoa, että äänestetään kohde pois wikipediasta. tehkää se.Tm1950 23. joulukuuta 2008 kello 17.19 (EET)

Tm1950:lle: tutustu Wikipedian ohjeisiin, linkit löytyvät omalta keskustelusivultasi, mutta lue erityisesti Wikipedia:merkitse lähteet ja Wikipedia:Tarkistettavuus. Saat vastauksen aika moneen sekavalta näyttävään asiaan. Toiseksi lähdepyynnöistäni: en usko löytäväni kumpaakaan enempää netistä kuin painetuistakaan lähteistä, lähinnä siksi että väitteet eivät ole totta. Savupirttien väki ei tosiaankaan seissyt pakkasessa lumihangessa puolta päivää odottelemassa massiivisen takkauunin lämpenemistä, eikä eläimet alla - ihmiset päällä -savupirttejä ollut kuin korkeintaan Karjalassa, hyvä jos sielläkään. Tämä tietääkseni - saatan olla väärässäkin ja juuri siksi laitoin lähdepyynnön, sillä tottahan tekstin kirjoittaja itse lähteensä tietää. Terv. --Riisipuuro 23. joulukuuta 2008 kello 14.24 (EET)--

Riisipuuro:lle. Vastasinkin jo kerran. Ensin oli ulkouuni ruuan valmistusta varten. Sitten rakennettiin seinät ympärille ja oli maalattia. Karja oli alhaalla ja ihmet nukkuivat "päällä", kun sinne oli karja hankalaa viedä. Katsopa vaikka 1700-luvun kirjallisuutta niin siellä on esim. kuvia, kun tulisijassa on valkea ja ihmiset kyyryssä sisällä, kun savu nousi ylöspäin. Varakkaissa paikoissa oli siis 2 savupirttiä ja toinen yleensä pihan vastakkaisella puolella. Talvella toista lämmitettiin, kun toisessa asuttii - siis vuoroteltiin. Seurasaaressa on kieltämättä Karjalasta rakennus, jossa karjan tilat alhaalla ja ihmisten tilat ylhäällä. Kun savupirtti kehittyi, kaikki asuivat aluksi samassa rakennuksessa. Umpipiha kehittyi siteen, että karjalle aletiin rakentamaan omia rakennuksia ja ihmisille omia. Näin syntyi 2 eri pihaa.Tm1950 23. joulukuuta 2008 kello 17.18 (EET)

Tämän artikkelin aihe on Jalomäen umpipiha ja siihen on syytä kerätä vain suoraan tähän aiheeseen liittyviä tietoja. Erityisesti henkilöön J. F. Granlund liittyvät tiedot kuuluvat taas kyseiseen artikkeliin. Wikipedian perusidea on kirjoittaa kohtuullisen tiukasti artikkelin aiheesta ja vain _linkittää_ sivuaiheisiin - kuten tähän henkilöön. Lukija saa valita linkkien avulla, mistä sivuaiheista haluaa myös tietoa. Siten ei tule kopioida esim. artikkelia sivuavan henkilön tietoja artikkeliin itseensä, vaan pitää aina ensisijaisesti linkittää.

Mitään erityisiä matkailukohteiden ja nähtävyyksien esittelytietoja ei Wikipediaan tavata ottaa, koska tämä on tietosanakirja ja materiaalin tulee olla yleis- ja pysyväisluonteista sekä tietosanakirjamaista.

Yhteisölliseen kirjoittamistapaan voi olla vaikea ensin sopeutua, mutta toivon Wikipedian periaatteisiin perehtymistä ja keskustelevaa suhtautumista. Täällä tosiaan tehdään linjaukset yhteisön voimin, eikä kukaan omista kirjoittamiaan juttuja. Kun yhteisöllinen kirjoitustapa lähtee toimimaan, on aina parempi mitä useammalta kannalta artikkelia käsitellään mitä useamman kirjoittajan toimesta. Mutta tämä edellyttää sitä, että yhdessä kirjoittamista ei mielletä taisteluksi ja kilpailutilanteeksi. --Aulis Eskola 23. joulukuuta 2008 kello 15.38 (EET)

Hyvä. Siitä syystä, kun tämä ei ole matkailukohteiden ja nähtävyyksien esittelyfoorumin, niin miksi et poista Jalomäen umpipihaa Satakunnan nähtävyyksien joukosta. Tuo olisi syytä tehdä. Itse en ole tässä minkään omistaja, jos sellainen käsitys on tullut.Tm1950 23. joulukuuta 2008 kello 17.09 (EET)

Ymmärsinkö artikkelista oikein, että J. F. Granlund ei koskaan edes asunut Jalomäen talossa, ainoastaan samalla paikkakunnalla eli Kullaalla? Mutta että talo kuitenkin sijaitsee hänen mukaansa nimetyn tien varrella? Tällaisesta seikasta kaiketi riittäisi aivan lyhyt maininta, jossa on linkki henkilöartikkeliin, esimerkiksi tähän tapaan: "Jalomäki sijaistee Johan Granlundin tien varrella, joka on saanut nimensä J. F. Granlundin mukaan." -KLS 23. joulukuuta 2008 kello 15.54 (EET)

Tod. näk. ymmärsit ihan oikein. Puhuttu Granlundia koskeva poistettu materiaali oli ainakin henkilöartikkelin kanssa päällekkäistä: Wikipediassa ei tavata kopioida materiaalia sivuaviin aiheyhteyksiin, vaan linkitetään sivuava aiheyhteys. --Aulis Eskola 23. joulukuuta 2008 kello 15.59 (EET)

Lönnrot ja häneen liittyvä kokoelma, josta puhutaan artikkelin lopussa, käsittääkseni liittyy paikkaan Granlundin kautta. Siksi epäröisin Granludista kertovan kohdan voimakasta kutistamista. --Aulis Eskola 23. joulukuuta 2008 kello 16.17 (EET)

Riisipuurolle: Viihdyi melko kauan Jalomäen umpipihan sivuilla, mutta miksi et katsonut videota. Nyt tuntuu, että sinulla on aukkoja ihan perustiedoissa. Jalomäen umpipihassa on 2 savupirttiä, toinen pihan vastakkaisella puolella. Varakkaissa paikoissa oli 2 savupirttiä. Talvella toista lämmitettin ja toisessa asuttiin - siis vuoroteltiin. Ensin oli ulkouunit, joissa tehtiin ruokaa. Sitten tehtiin seinät ympärille ja oli maalattia. Sellainen oli eka savupirtti. Hankalaa olisi ollut nostaa eläimet parveen. Karja oli maalattian päällä ja ihmiset menivät ylös. Olet oikeassa, että MM Seurasaaressa on asuinrakennus, jossa karjarakennus alakerrassa ja ihmiset asuivat yläkerrassa, mutta se on jo kehittyneempi asumus, kuin savupirtti. Poista kohde, jos epäilet sen oikeellisuutta. Jalomäessä on muuten sitten aito savupirtti, mutta en tiedä oletko itse ollut valvomassa sen asumista.Tm1950 23. joulukuuta 2008 kello 15.59 (EET)

Voinet varmaan lisätä asialliset lähteet tekstiin sen enempää pottuilematta, ole hyvä. --Riisipuuro 23. joulukuuta 2008 kello 19.31 (EET)--

Minun lisäämät tiedot on suurin piirtein kaikki poistettu. Tottakai Papukaijatähdet haluat joka soppaan laittaa lusikkansa, niinhän wikipedia toimii. Mitä enemmän muuttelee, niin taitaa saada aina lisää pisteitä. Niin kait se menee - itse en ole asiaan perehtynyt. Ei siellä kukaan tavallinen ihminen ole mielestäni mitään ihmetellyt.Kommentin jätti Tm1950 (keskustelu – muokkaukset).

Olen laittanut kohteen poistoäänestykseen. Antamani äänikin näkyi siellä. Mistä voin varmistaa, että kohde on todella äänestyksessä.Tm1950 23. joulukuuta 2008 kello 19.59 (EET)

Kohde on nyt (eri käyttäjien avustuksella) asetettu säntillisesti poistoäänestykseen. Kuten jo kommentointi, perustelut eivät ole oikein pitävät: poiston perustelu olisi lähinnä aiheen merkityksettömyys, koska mitään erityisiä poistoperusteita kuten koko materiaalin tekijänoikeuslain vastaisuus ei näy olevan. --Aulis Eskola 23. joulukuuta 2008 kello 20.54

(EET)

En ole tahallisesti yrittänyt mitään sotkea ja en ole yhtään mitään ymmärtänyt sisennyksestä. Toivottavasti poistatte sivun.Tm1950 23. joulukuuta 2008 kello 21.07 (EET)

Esitetyistä lähteistä ja väitteistä

Artikkelissa esiintyy väite "Jalomäen umpipiha Kullaalla Ulvilassa on Suomen ainoa täydellinen umpipiha." Lähteenä on käytetty Ulvilan kunnan matkailu-osion sivustoa, jonka tieto ilmeisesti on ainakin suurimmaksi osin suoraa kopiota eri matkailupalvelujen sivustoilta. Toisaalta keskustelussa nimetön ip, joka esiintyi alan asiantuntijana toistaa saman väitteen sivuten mielipiteitään eri umpipihoista ja niiden "täydellisyydestä", samoin Käyttäjä:Tm1950 hyvinkin painokkaasti.

Kehoittaisin yllämainittuja tutustumaan esimerkiksi restaurointivaiheessa erittäin hyvin dokumentoituun Hämes-Havusen tilaan Kauhajoella. Tila on suhteellisesta nuoruudestaan (1800-luvulta) huolimatta tyypillinen umpipiha - pohjalaismallinen sellainen. Tutustuminen käy helposti: Kleemola, Jussi; Ruismäki, Liisa; Taimi, Heikki : Hämes-Havunen, Lions Club Kauhajoki ry, 2006, 111 s., ISBN 952-92-1018-3. Perusesittely löytyy myös netin kautta. Jonkarin umpipiha Hakulan kylässä Liedossa lienee myös varsin "täydellinen". Mahdollisimman "täydellinen" umpipiha ei muuten ole välttämättä merkittävä piirre kuin visuaalisena havainnoillistamisena, onhan se piha voitu vaikka aidata ehjäksi. Ikä ja alkuperäisyys ovat sen sijaan huomattavasti mekittävämpiä asioita.

Mitä tulee artikkeliin: umpipihana Jalomäki on selkeästi merkittävyydeltään omalle artikkelille riittävä rakennushistoriallinen kohde. Artikkelissa on syytä keskittyä rakennuksiin ja niiden rakennushistorialliseen arvoon. Terv. --Riisipuuro 23. joulukuuta 2008 kello 14.08 (EET)-- Rakennukset eivät näemmä ole alkuperäisiä, liekö pihakaan. --Riisipuuro 23. joulukuuta 2008 kello 20.15 (EET)--

Poistanet laittamasi rakennusperinnelinkin välittömästi.Kommentin jätti Tm1950 (keskustelu – muokkaukset).

Jalomäen umpipihassa on hyvin merkittävä satakuntalainen talonpoikaisesineistö, mutta valitettavasti parasta esineistöä ei voida säilyttää kohteessa ja esittely tilattava erikseen. Esineistö on se, josta on saatu paljon kiitosta. Poikkeuksellisen hyvän kunniamerkkikokoelman lisäksi on olemassa kirjakokoelma (antiikki-, kansanperinne- ja taidekirjasto), jossa kirjojen ja painotuotteiden lukumäärä noi 25.600 yksikköä. Monien mielestä poikkeuksellisen mittava.Kommentin jätti Tm1950 (keskustelu – muokkaukset).

Saattaa olla. Liittyykö tämä tuohon Suomen ainoa täydellinen umpipiha -väitteeseen jotenkin? (Voisit muuten allekirjoittaa ja sisentää itse viestisi ettei meidän muiden tarvitsisi sitä jatkuvasti tehdä.)--Riisipuuro 23. joulukuuta 2008 kello 14.49 (EET)--

Esineistö ja rakennukset on kokonaisuus. Paikka ei ole mikään juhlapaikka. Talossa ei ole esim. koskaan tanssittu ja tuotakin perinnettää kohteessa ylläpidetään. Asia ei silti ole minun käsissäni.Tm1950 23. joulukuuta 2008 kello 17.22 (EET)

Ai siis täydellinen umpipiha ei viittaakaan rakennusten ympäröimään pihaan vaan esineistön ja rakennusten muodostamaaan kokonaisuuteen? (Viestisi lopppuosa jää minulta merkitykseltään täysin hämärän peittoon.) --Riisipuuro 23. joulukuuta 2008 kello 20.11 (EET)--

Tietysti umpipiha viittaa rakennuksiin, mutta yhdistyksen opastamat vieraat tulevat tutustumaan myös esineistöön. Itse olen ajatellut kokonaisuuden sisältävän rakennukset ja irtaimiston. Siksi toivonkin, että esineistö poistetaan kohteesta kokonaan, kun se ei sinunkaan mielstä kuulu umpipihan otsikon alle. Poistaisin sen, mutta kun joka ikinen lisäykseni ja poistoni on kumottu, niin minut varoittamatta suljetaan pois keskustelusta. Sinne on muuten toisten käyttäjien muutosten jälkeen jäänyt eräs virhekin, mutta oletan sen poistuvan tässä vielä, kun poistoja tehdään. Kommentin jätti Tm1950 (keskustelu – muokkaukset).

Koska tieto on selvästi ristiriitainen, käytetään vaikka toistaiseksi ilmaisua "harvinainen". --Aulis Eskola 23. joulukuuta 2008 kello 15.48 (EET)

Riisipuuro -tunnuksen mainitsema kohde Etelä-Pohjanmaalta Satakunnan rajoilta on tuttu. Itse olen käynyt siellä pitkän aikaa sitten sukujuhlissa, kun suku on sieltä päin ja tiedän jopa tuttavan, jonka mummola tuo kohde on ja oma sukukin juontaa sinne hyvin kaukaa. Kun umpipihojen tutkimustiedot ovat 1950-luvuilta ja 1970-luvulta, kuten on täällä aiemmin mainittu, niin on ymmärrettävää, että tuolloin kohde ei ollut erityisen merkittävä. Kohteeseen on kuitenkin laitettu melkoisesti yhteiskunnan varoja joitakin aikoja sitten. Piha ei kuitenkaan ole ummessa, vaan sinne pääsee "aukosta" kuorma-autolla pihaan. Lisäksi siihen on käsittääksi tehty uudisrakennuksella 2 pihaa. Nykyisin se on helppoa, kun tehdään vanhan mallin mukaan ja punamulta päälle. Harmaan hirren patina kestää vuosisatoja sisältä ja ulkoa katseltuna. Erityisesti mainitsemastasi kohteesta puuttuu savupirttikauden leima. Umpipihat syntyivät savupirtin tai savupirttien ympärille, josta ne laajenivat umpipihoiksi ja pidän tuota kriteeriä myös tärkeänä umpipihaluokituksessa. Minusta täällä aiemmin mainittu umpipihalista on oikeanlainen järjestyksessään. Kyllä etuna on myös se, että rakennukset ja sisältäkin tuolle aikakaudelle sopivat ja varsinkin, kun ne on hyvin sisustettu. Riisipuuron mainitsema kohde on entisöity/restauroitu ja se ei kohteen arvoa lisää, kun kaikki ajan patina on kadonnut. Tietysti, jos muuta keinoa ei ole niin, kait se on sallittua, mutta itse en olisi lähtenyt maalaustöihin. Ymmärrän kyllä, että jos kohdetta käytetään ravintolatoimintaa, niin maalatut pinnat ovat siistit ja helppo pitää edelleen puhtaana. Nyt kun Riisipuuro olet itsekin kaiketi tuolta suunnalta, niin korjaat nämä tiedot, jos olen väärässä, kun tämän kohteen kohdalla en ole viime vuosina itse siellä käynyt. Silloin, kun kävin, niin paikka oli lähinna pitopaikka ja esillä oli rekvisiittana jotain käyttötavaraa, jonka arvo antiikkimarkkoilla on tosi pieni. Tilannehan on voinut muuttua ja asiaa en viitsi kohteesta puhelimitse selvitellä. Itse kun kävin siellä, niin pihat tuntuivat kovin pieniltä. Minusta täydellinen umpipiha on vähän muutakin, kuin ummessa oleva alue ja sen kuuluu henkiä tuota umpipikautta. Tm1950 25. joulukuuta 2008 kello 16.46 (EET)

Ensinnäkin tuo kauhavalainen kohde on itselleni tuttu ainoastaan kyseisestä kirjasta. Hälytyskellot soivat kuitenkin kun tätä Jalomäkeä väitettiin ainoaksi umpipihaksi (niin, kyllä piha on umpipiha vaikka sinne veisi ihan kuorma-autolla tai hevosvaunuilla ajettava reikä). Pohdintasi umpipihan aitoudesta on mielenkiintoista. Itse näen, että "aito" umpihankokonaisuus syntyy perinteisessä käytössä olleen umpipihan ympärille. Olennaista on siis että tilan rakennukset ovat joskus rakentuneet umpipihan muotoon - perinteisen maatalouskäytön vuoksi ja aikana. Jos sen jälkeen ympäröiviä rakennuksia tuodaan, vaihdetaan, osa palaa ja paikalle rakennetaan lisää on se ainoastaan normaalia pihan kehitystä ajan saatossa. Sen sijaan jos piha ei ole ollut koskaan perinteisessä maatalouskäytössä umpipihaksi rakennettuna on kysymys rekonstruktiosta, jäljitelmästä. Ne ovat sinänsä hisoriallisesti opettavaisia ja kukin rakennus voi olla kyllä historiallisesti arvokas, mutta umpipiha on kohteesta riippuen enemmän tai vähemmän mielenkiintoinen jäljennös, oli siinä "savupirttikauden leima" tai ei. Tuo kauhavalainen kohde on käsittääkseni kuitenkin aito 1800-luvulla maaatalouskäyttöön rakentunut pohjalainen umpipiha, jonka rakennuksia ollaan myöhemmin ajan saatossa täydennetty, ei ainoastaan eri puolilta maakuntaa valikoitujen rakennusten umpipihan muotoon koottu kohde, kuten Jalomäki periaatteiltaan käsittääkseni on. Terv. --Riisipuuro 25. joulukuuta 2008 kello 17.30 (EET)--

Mainitsemasi kohde on Kauhajoella. Jalomäki on Jalomäen umpipihan talon alkuperäinen nimi ja talon omistaja on ollut Taavetti Jalomäki ja Jalomäki on ollut nimenomaan maatila. Talon pihapiiriin ei ole koskaan edes tullut tietä, eikä sähköä, kun siellä on asuttu. Se on ollut soiden takana metsien sisällä, jossa pihapiirit rakennettiin umpeen jo pelkästään karhujen ym. petojen vuoksi.Jalomäessä on ollut umpipiha, mutta rakennuksia hävitetty, kuten muuallakin. Rakennukset kylläkin kaikki siirretty nykyiselle paikalle ja muilla rakennuksillä täydennettykin. Rakennukset siirrettin maatalouskäyttöön, mutta matkailukäytössä sinne ei ole voitu ottaa esim. lampaita, kun ollaan eu:ssa. Syy esim. se että englantilainen turisti olisi voinut tuoda kengänpohjassaan eläimiin suu ja sorkkatautia ja sellaista riskiä ei maanviljelijä voi ottaa tukien menettämisen pelossa. Siksi kohde museoitiin, vaikka museonimeä ei voi käyttää. Yhdistys kuitenkin hoitaa nykyisin siis kaikki opastukset ym. Vaikea selittää lyhyesti projektia. Kiireessä vastasin, mutta toivottavasti saatte selvää.Tm1950 25. joulukuuta 2008 kello 20.23 (EET)

Niinpä tosiaan, kauhajokinenhan tuo, oma mokani. Eli Jalomäen kaikki rakennukset ovat muualta siirrettyjä - mutta onko siis nin että samalla paikalla on ollut umpipiha aiemminkin, eli nykyiset rakennukset reunustavat sitä alkuperäistä pihaa? Tämä on se oleellinen pointti. Terv. --Riisipuuro 25. joulukuuta 2008 kello 20.48 (EET)--

Oleellinen pointti tuo on, mutta Jalomäki on siirretty muualta. Jos tuo työ ois alkanut 70-80 vuotta aiemmin, niin kaikki olisi jo alkuperäistä, kun sukupolvet ois vaihtunut. Täytyy siis odottaa vielä 70 vuotta, sitten sinäkin olet eri mieltä. Minulle nyt henkilökohtaisesti asialle ei silti ole mitään merkitystä. Ymmärrän aivan täydellisesti kantasi ja se on ihan ok ja ymmärrän sen täysin. Nyt kuitenkin väitellään täydellisimmästä umpipihasta, eikä siitä mikä on arvokkain. Arvokkain umpipiha onkin jo vaikea valinta. Museovirasto Helsingin Seurasaariprojektikin on näkemyksesi mukaan arvoton, kun rakennukset sinne siirretty ja esim. Antintalon paikalla ei ole ollut umpipihaa. Toistan vielä, että rakennukset jotka ovat olleet samalla paikalla vaikka 1899, niin kukaan ei tarttuisi tänä päivänä tällaiseen asiaa. Kun siis aikaa kuluu vaikka 70 vuotta, niin pidän parempana, että rakennuksia ei ole saatettu alkuperäiseen asuun, vaan ne ovat sellaisessa asussa, kuin alunperinkin ovat olleet. Väitän, että Jalomäen umpipiha kaltaisia alkuperäisessä asussaa olevia rakennuksia ei helposti enää löydä. Mikä varakkaampi paikka, sen epätodennäköisempää tuo seikka on. Vain todella köyhissä oloissa rakennukset ovat säilyneet muuttomattomian. Ei ole varaa ollut hankkia lastulevyjä, sähköjohtoja, maaaleja, tapetteja ja tummissa seinissä näkyy savun patina. Sellaista ei tänä päivänä enää saa millään tehtyä ja jos saa, niin patina ei ole aitoa. Sadan vuoden päästä tuo seikka on erittäin oleellinen. Restauroinnit ja entisöinnit ovat sellaisia seikkoja, että mielestäni maallikoille tuollaiset kurssit pitäisi kieltää. Niillä ei saada kuin tuhoa aikaan. Olenkin sanonut, että kokonaisuus myös merkitsee ja esineistön arvo ei muutu sijainnin mukaan tai jos muuttuu, niin minkään museon esineistöllä ei olisi mitään arvoa. Lyhennettynä: vaikka rakennuksilla ei olisi mitään arvoa, niin kaunis niitä on ainakin sisältä katsella. Jutussa siis väiteltiin täydellisimmistä umpipihoista. Ja vielä korostan, että tässä maassa on suurin osa kotiseutumuseoiden ulkomuseoista siirrettyjä. Kohteen kokonaisuuden arvo muodostuu myös esineistöstä ja tänä päivänä Jalomäen umpipiha on kokonaisuus. Toivonkin, että muutat kantasi äänestyksessä ja äänestät kohteen pois wikipedista, sillä enää en jaksa tällaisesta asiasta väitellä.Tm1950 25. joulukuuta 2008 kello 21.23 (EET)

Samat sanat, eiköhän tärkein ole jo tullut keskustelussa esille (ja vähän muutakin). Korjaan kuitenkin tahallisen tai tahattoman väärinymmärryksesi: en väittänyt Jalomäkeä arvottomaksi siinäkään tapauksessa että rakennukset on siirretty muualta, vaan nimen omaisesti sanoin että niillä voi olla itsenään rakennushistoriallista arvoa. Sama pätee Seurasaareenkin. Lisäksi rakennusperinnettä esittelevänä ne ovat sinänsä käytännöllisiä, oli kysymys aidosta umpipihasta tai ei. Terv. --26. joulukuuta 2008 kello 07.48 (EET)--

Ok. Aikoinaan rakennuksia on siirretty todella paljon. Monissa vanhoissa aidoissa pihapiireissä on siirrettyjä hirsirakennuksia ja niiden tarinaa ei aina edes tunneta, mutta kylläkin veistetyt "tukkimiehen viivat" kertovat siirrot. Aika tekee tehtävänsä. Kun 1600-luvulla on tehty pihapiirejä, niin silloin pihaan on siirretty valmiita rakennuksia muista pihapiireistä ja piha on aito. Siirtoja on tehty aina. Jalomäen umpipihaa ei alun alkaen edes ole lähdetty rakentamaan matkailukohteeksi, mutta eu:n myötä se muuttui sellaiseksi. Se rakennettiin maataloutta varten ja riihessä tehtiin riihirukiita ja tervahaudassa poltetiin tervaa jne. Lisäksi viljeltiin pellavaa, joka kuivattiin riihessä. Se oikeastaan ainoa oikea tapa tänäkin päivänä. Tässäkin tapauksessa, jos rakennukset säilyvät, niin näin tulee käymään, vaikka tänään tilanne on toisin.Tm1950 26. joulukuuta 2008 kello 12.47 (EET)

---

Olet Riisipuuro oikeassa ja harkintani jälkeen ehdotan, että Esineistö poistetaan kokonaan, varsinkaan kun mistään ei saa niille lähdettä. Parampi, että puhutaan vain Rakennuksista.Tm1950 23. joulukuuta 2008 kello 19.40 (EET)

Ainakin itselleni rakennuskokonaisuus näyttäytyy kokonaan uudessa valossa huomattuani artikkellin historiasta [tämän syystä tai toisesta poistetun tiedon. Rakennukset eivät ole siis alkuperäisellä paikallaan, liekö paikalla ollut aikaisemmin edes kyseisen tyyppistä pihaa (varmaan selviäisi tuosta videosta...). Kohteen rakennushistoriallinen arvo on mielestäni kyseenalainen ennen tietoja rakennusten iästä. Terv. --Riisipuuro 23. joulukuuta 2008 kello 20.11 (EET)--

Kohteen vanhimmat rakennukset (päärakennuksen perusosa) ovat 1600-luvun lopulta. Rakennukset on siirretty ja ne ovat peräisin eri paikoilta. (Katso viitattu video 4 min kohdalta.) --Aulis Eskola 23. joulukuuta 2008 kello 22.00 (EET)

Taisi tuo 1600-luku vilahtaa jossain nettipuolellakin, lähinnä se harhaannutti kun samassa yhteydessä ei puhuttu siirrosta. No, noin rakennusperinteen kannalta kokonaisuus voi muodostaa riittävän merkityksellisen kohteen, riippuu kyllä sinänsä millaisella pieteetillä ja asiantuntemuksella kohde on koottu (vähemmän todennäköisesti rakennushistorialliselta kannalta). Se että rakennukset ovat samalta seudulta on plussaa. Jos tuolla tilalla ja paikalla on aikaisemmin sijainnut umpipiha se olisi vielä suurempi plussa, silloin tuodutkin rakennukset olisivat entisen pihan historiallista jatkumoa. Terv. --23. joulukuuta 2008 kello 22.33 (EET)-- Kommentin jätti Riisipuuro (keskustelu – muokkaukset).

Ohhoh...allekirjoitusvika taitaa olla kyllä enemmän näppiksen ja nakkisormien yhteispelisssä kuin wikitekniiikassa: kolmella tildellä saa ajan muttei nimeä. Terv. --Riisipuuro 23. joulukuuta 2008 kello 22.47 (EET)--(onnistui!)

En löytänyt netistä ym. tukea väitteille ja wikipedian sääntöjen mukaan ne pitäisi löytyä. Tällaisen tiedon olen täältä nyt oppinut.Tm1950 24. joulukuuta 2008 kello 08.02 (EET)

Museo

Artikkeli on näemmä luokassa Museot. tekstissä muososta ei puhuta sanaakaan. Toimiiko tiloissa jokin museo? --Riisipuuro 23. joulukuuta 2008 kello 14.30 (EET)--

Katso video. Kohde ei näytä lainkaan museolta, eikä museo sanaa tosiaan käytetä lainkaan. Poista linkki. Se on virheellinen. Itse en voi tehdä mitään, sillä minut poistetaan silloin todennäköisesti wikipediasta.Kommentin jätti Tm1950 (keskustelu – muokkaukset).

Ymmärsin vastauksestasi ettei tiloissa toimi museota. Puolen tunnin videota en ihan luokittelun varmistusta varten ole valmis seuraamaan, sen verran laiska olen. Videolinkki lienee ihan paikallaan, poistan museoluokituksen. Tuossa vähän aikaisemmin lisäsin luokan Rakennusperinne, johon artikkeli sopii hyvin. --Riisipuuro 23. joulukuuta 2008 kello 14.43 (EET)--

Satakunnan maakuntamuseo pitää esineistöä hyvänä, mutta en tiedä mieltä ovat rakennuksista, joten voisiko poistaa myös Satakunnan nähtävyydet ja Rakennusperinnelinkinkin.Kommentin jätti Tm1950 (keskustelu – muokkaukset).

Wikipedian luokitus onnistuu ihan lautamiesjärjellä ilman viranomaislausuntoja. Museo on museo, ja jos tämä ei ole museo niin ei se kuulu museoluokitukseenkaan. Rakennusperinnettähän tämä kuvastaa hyvin, ja ottaen huomioon että tämä löytyy kunnan matkailusivuilta lienee tämä nähtävyyskin. Terv. --Riisipuuro 23. joulukuuta 2008 kello 15.06 (EET)--

Olet ammattilainen ja tiedät, että museo on museo. Jos jokin sana kuvaa parhaiten Jalomäen umpipihaa, niin se on juuri MUSEO. Kaikki arvo perustuu tuohon seikkaan. Jalomäessä ei pidetä mitään juhlia, sillä museo ei kestä kulutusta. Mutta tiedät hyvin, että yksityinen henkilö tai yritys ei voi omistaa Suomessa museota, eikä saada yhteiskunnalta mitään avustuksia. Siitäkin holimatta, että tässä tapauksessa yhdistys kerää rahat. Jalomäen umpipiha ei ole siitä syystä koskaan halunnut kayttää itsestään sanaa museo, vaikka se on juuri sellainen. Minusta etenkin nähtävyys ja rakunnusperinne linkit olisi poistettava. Nähtävyys on pahin mahdollinen linkki ja se olisi ehdottomasti saatava pois. Ei kohteella mitään rakennusperinteellistäkään arvoa ole, joten oletko ystävällinen ja poistat senkin.Kommentin jätti Tm1950 (keskustelu – muokkaukset).

Tm1950: Kohde ei näytä lainkaan museolta, eikä museo sanaa tosiaan käytetä lainkaan. Poista linkki. Se on virheellinen. ja Jos jokin sana kuvaa parhaiten Jalomäen umpipihaa, niin se on juuri MUSEO.. Aikamoista pelleilyä simppeliin kysymykseen toimiiko tiloissa museo. Taidan tyytyä jouluvalmisteluihin ja lopettaa tämän verbaalisen sestomisen seuraamisen.--Riisipuuro 23. joulukuuta 2008 kello 15.24 (EET)--

Simpeliin kysymykseen simppeli vastaus. Jalomäen umpipiha on tosiaan museo, mutta ei käytä sanaa museo. Syy on se, että ehkä 5 vuotta sitten oli Satakunnan Kansa -lehdessä juttu antiikista ja siinä maakuntatutkija ilmoitti, että ei ole huolissaan antiikki-sanan käytöstä, mutta kylläkin museo-sanan käytöstä. Heidän tulkinta on, että yksityinen tai yritys ei voi omistaa museota. Siis vielä kerran.. Jalomäen umpipiha on täysin kuin museo, mutta yhteiskunnalla on toiset pelinsäännöt ja se ei voi käyttää sanaa museo. Monethan kyllä käyttävät, mutta Jalomäen umpipiha ei sitä käytä tästä syystä. Tieduste asiaa vaikka Museoliitolta, miksi asia on näin. Kommentin jätti Tm1950 (keskustelu – muokkaukset).

Paljon käytetään ilmaisua kotimuseo, mutta se ei taida käydä tähän. Entä yksityinen museo? Googlesta löytyy runsaasti yksityisiä museoita. Voisitko muuten sisentää tekstisi kaksoispisteillä, kuten muutkin tekevät? Allekirjoituskin on helppo lisätä, kuten aiemmissa kommenteissasi on ollut. --Ulrika 23. joulukuuta 2008 kello 17.15 (EET)

Hei! Saamani tiedon mukaan Satakunnan museon tutkijan mukaan hänen suosituksensa olisi ollut Kotiseututalo. Tietosanakirjoissa kyllä puhutaan kotiseutumuseoista ja sanakirjoissa museo-sanan alle kuuluvat yksityismuseot. Kaikki nämä tietysti kansantajuisesti oikein, mutta Maakuntamuseo on huolissaan kun yksityisen/yrityksen omistuspohjan omaavat kohteet käyttävät kohteistaan museo-sanaa. Museo-sanaa ei voi käyttää. Jalomäen umpipiha ei myöskään ole mikään matkailunähtävyys. Oikea virallisen tahon sana on siis kotiseututalo. Maallikon mielestä se tuntuu köpelöltä sanalta, varsinkin kun kohteessa on 3 asuinrakennusriviä.Tm1950 23. joulukuuta 2008 kello 19.36 (EET)

Kohteesta käytettyjä ilmaisuja näyttävät olevan: "talonpoikaiskulttuurikeskus", "nähtävyys", "erikoismuseo". --Aulis Eskola 23. joulukuuta 2008 kello 20.09 (EET)

Talonpoikaiskultuurikeskus-nimitys on otettu käytettöön, kun museo-sanaa ei ole voitu käyttää ja maakuntamuseon suositus kotiseututalo tuntui typerältä. Ilmeisesti katsoit reitti-sivuilta, joita ei ole saatu päivitettyä, kun se ei kuulu kenenkään tehtäviin, mutta se ei ole jalomäen umpipihan kotisivu. Jalomäen umpipiha on ollut avoinna kesäkuukausina, mutta ei ole enää. Sinne kyllä aina pääsee ja yhdistyksessä opastetaan ja kerätään pääsyliputuloja. Mainontaa ei käytetä yhtään rahaa ja kotisivuja ei ole koskaan edes ollut, vaikka itse omistaja pystyisi ne itsekin tekemään ammattitaidollaan. Kohde on yksityisomistuksessa, mutta se sitten taas eri juttu. Itse puhun yhdistyksen puolesta, joka kerää mahdolliset opastusmaksut vierailijoilta. Kommentin jätti Tm1950 (keskustelu – muokkaukset).

Reitti.org:n lisäksi talonpoikaiskulttuurikeskus-nimeä näyttää käyttävän ainakin Satakunnan matkailumainonta: satakunta.fi, satankunta.info ja satakuntatourist.fi. Ensisijaista toki on, jos kohde käyttää jotakin nimitystä omissa materiaaleissaan, mutta Wikipedian on tarkoitus ilmaista myös, minä asia yleisesti tunnetaan kohteesta riippumatta. --Aulis Eskola 23. joulukuuta 2008 kello 20.29 (EET)

Toisen asuinrakennuksen päädyssä on siis vuosiluku 1843. Aiemmin antama vuosiluku on väärin ja johtuu siitä, että tulisijan tiilessä on vuosiluku 1842. Tulisijan tiilet tehty käsityönä siis vuotta aiemmin. Vois nuo lähteet poistaa, kun tieto oikein. Korjatkaa mun tekstiäTm1950 26. joulukuuta 2008 kello 21.04 (EET)

Poistakaa nyt koko tuo Jalomäen umpipihan sivu. Aika sekaisin ylläpitäjät ovat saaneet tuon sivun. Alaotsikot vois jo poistaa täysin. Siellä on nyt savupirtin synty ja savupirtit ja muut rakennukset ihan sekaisin. Maa-asunto otsikko on poistettu ja kohteen idea jo sekaisin. Jalomäessä näkyy koko asutushistorian kehityksen. Kun kaskea viljetiin, asuttiin maasunnossa. Kun siirryttiin peltoviljelyyn, kehittyi savupirtti ja vähittellen tuli karjalle ja ihmisille omat pihat. Kohteen opastukset hoitaa Granlund-Seura ry ja yhdistyksen kannalta suurin osa tuosta tiedosta siirretty muualle. Mitä useampi kokki, sen huonompi soppa. Wikipediassa on muutama kymmenen käyttäjää, jotka osaavat sotkea hyvänkin jutun.Tm1950 27. joulukuuta 2008 kello 14.06 (EET)

Kritiikkisi kohdistunee ainakin osaltaan minuun; allekirjoitan kuitenkin tekoseni artikkelissa yhä. Ylläpitäjyyydellä ei muuten artikkelimuokkausten kanssa ole paljoakaan tekemistä. Ehkäpä pieni väärinymmärrys aiheuttaa ylimääräistä hiertämistä: tämän artikkelin aihe ei ole asuinmuotojen kehitys Suomessa, vaan Jalomäen umpipihan - lähinnä rakennusten - esittely. Mikäli löydät artikkelista korjattavaa, korjaa tekstiä tai jatka keskustelua muutoksista täällä. Yhtä työlästä tämä on meille kaikille. Terv. --Riisipuuro 27. joulukuuta 2008 kello 16.46 (EET)--

Jalomäen umpipihassa näkee asuinolojen kehityksen kaskiviljelyn ajalta 1900-luvun alkaa. Siksi se on tärkeää. Missä muualla tämän voisi nähdä yhdellä käynnillä. Otsikko on tosiaan Jalomäen umpipiha.Tm1950 28. joulukuuta 2008 kello 14.27 (EET)

Termi "kasvanut asuinrakennus"

Riisipuuro tunnuksen esittämä kysymys: kh, pientä tiivistämistä, jäsentelyä. Kenen mukaan? -kysymys Kasvanut asuinrakennus -termistä (ei se nyt oikein kansanperinnettä ainakaan ole) Vastaus tähän. Asiasta mainitaan nimenomaan näin esim. kirjassa: Sirelius Uuno T. Suomen kansanomaista kulttuuria 1-2 (1919-21). Siis lähes sata vuotta sitten on ollut kyseessä jo kansanperinne, mutta ei Riisipuuro -tunnuksen mukaan ole enää tänä päivänä. Helpompi on poistaa nyt kohde kokonaan, kuin tällä tavalla alkaa punnertamaan.Tm1950 27. joulukuuta 2008 kello 15.58 (EET)

Wikipedian perusidea on nimenomaan yhteinen puurtaminen, ei se, että asioita poisteltaisiin helppouden toivossa. -- Piisamson 27. joulukuuta 2008 kello 16.13 (EET)

Sireliuksen 2-osassa löytyy kyllä luku, joka on nimetty Asuinrakennuksen kasvaminen, mutta mainitsemaasi termiä en ainakaan pikaisella katsomisella ko. luvustakaan löytänyt. Voisitko antaa sivunumeron. Terv. --Riisipuuro 27. joulukuuta 2008 kello 16.28 (EET)--

Jalomäen umpipihassa on erittäin mittava kansanperinne, taide ja kulttuurikirjasto (onkohan laajempaa missään muuallla yhdessä paikassa). Muistikuvani mukaan juuri Sireliuksessa oli maininta tuosta, mutta en nyt lähde kaivelemaan, mutta muistikuva voi johtua otsikostakin. Minulla kuitenkin selkeä muistikuva, että noissa vanhemmissa kirjoissa olisin nähnyt seuranvanlaisen merkinnän [ns. kasvanut suinrakennus]. Oletan, että kirja ois ollut Sireliuksen, mutta on se voinut sitten olla muussakin kirjassa, jos et sitä sieltä löytänyt. Hyivä kirjojajan tältäkin sektorilta on paljon. Muistikuvani mukaan mm.

- Kyrönmaa VI, Toivo Vuorela Etelä-Pohjanmaan kansanrakennukset

- Albert Hämäläinen, Keski-Suomen kansanrakennukset

- Saimi Laurikkala, Varsinais-Suomen talonpoikain asumukset ja kotital. välineet 1700-l.

- A.O.Heikel, Rakennukset

- Samuli Paulaharju, Asuinrakennuksista Uudellakirkolla Viipurin läänissä

- F.H.B. Lagus, Kertomus Asuinrakennuksista Sumiaisissa (1893)

- A.?t., Asunnot ja kansan elämä Suomessa (1884)

- Johdatus Tulenkestävien olkikattojen jne sekä pieni osoitus Savihuoneiden rakentamisesta (1888)

- Kansantieteellinen arkisto -kirjat

Laitoin tuohon listaan muutaman harvinaisemman kirjan, joista ei ihan heti löydy tietoa. Kirjoja on siis olemassa vaikka kuinka paljon. Monet museot ym. julkaiseet omia kirjojaan.Vaikka nyt itsellä olisi käytössä huippukirjasto, niin en lähde tietoja hakemaan, sillä käytännössä kaikki lisäämäni tieto poistetaan.Tm1950 28. joulukuuta 2008 kello 10.42 (EET)

Wikipediassa tietojen tarkistettavuus ja lähteistäminen on varsin tärkeässä asemassa, sillä se on ainoa keino saada jonkinlaista luotettavuutta tämän tyyppisesti koottavaan tietoon. Epämääräisten muistinvaraisten tietojen kohtalo on kieltämättä karu. Terv. --Riisipuuro 28. joulukuuta 2008 kello 11.17 (EET)--

Tieto on 100 varmasti olemassa, mutta en ala etsiä ja siksi kannattaa poistaa tiedot.213.186.250.69 28. joulukuuta 2008 kello 13.09 (EET)

---

Tarkennus JMS 1843 signeeraukseen (talon päädyssä). Vanhoissa papereissa lukee useammin Juho Matinpoika Matsson. Kyseisen henkilön isä oli Matti nimeltään. Juho Matinpoika Matsson oli naimisissa Liisa Kiramon kanssa, joka kuoli 1845, joten kauaa hän ei uudessa talossa ehtinyt asua. Heillä ei ollut lapsia. Tämän jälkeen Juho meni naimisiin Tiina Kukkulan kanssa. Tiedot Antti Kuusistolta.Tm1950 28. joulukuuta 2008 kello 14.22 (EET)

JMS 1843 oli siis talon tekijä ja talon isäntä Antti Kuusiston tietojen mukaan.Tm1950 28. joulukuuta 2008 kello 14.36 (EET)

OK, kyselin lähinnä koska nimimuoto on vähän kummallinen; antaa vaikka olla tuon JMM:n jos sitä eniten paperreista löytyy. Varmaankin "oikeampi" olisi pelkkä Juha Matinpoika, ja ruotsinkielinen patronyymi vain roikkuu mukana jotta nimi näyttäisi nykynimiin tottuneelta normaalimmalta.--Riisipuuro 28. joulukuuta 2008 kello 14.49 (EET)--

Kummallinen on, mutta sellainen paperissa on. Talon signeerauksen mukaan oikeampi olisi Juho Matsson (JMS Juho MatsSon). Se tässä on vain ikävää, että Jalomäen umpipihan wikitiedoissa on ollut aiemmin mm. Satakunnan maakuntamuseon tutkijan (nyt jo eläkkeellä) ja koko ikänsä kansanperinnettä harrastaneen tiedot ja ne ovat ajautuneet romukoppaan, vaikka niistä on juttuja ollut joskus mm. Satakunnan Kansa -lehdessä. Jotenkin tuntuu, että vain tiettyjen wikipäivystäjien tiedot voivat olla sivuilla.Tm1950 28. joulukuuta 2008 kello 15.55 (EET)

Ongelma on tarkistettavuus, josta sinulle on mainittu aiemminkin. Ellei kirjoittamaasi tekstiä voi viitteistää mihinkään julkaistuun täsmällisesti määriteltyyn lähteeseen, sitä ei voi kirjoittaa Wikipediaan. --Ulrika 28. joulukuuta 2008 kello 16.00 (EET)

No esittämäsi "oikeampi muoto" se ei ainkaan ole. Nimimuoto on joko normaallistettuna Juho/Juha/Johannes Matin-/Matiaksenpoika, tai ruotsinkielinen Johan Matsson, ei mikään sekakielinen kehitelmä. --Riisipuuro 30. joulukuuta 2008 kello 17.06 (EET)--

Rakennukset ovat siis taas sekaisin. JMS signeeraus ei ole savupirtissä. Näin siinä käy, kun "kaikki" keittää soppaa. Onko tiedot pakko poistaa, jos ei kysytä edes lähdettä. Täällä on tietyt henkilöt, jotka haluavat aina sanoa viimeisen sanan ja kysenalaistaa kaikkien muiden tiedot.Tm1950 28. joulukuuta 2008 kello 16.06 (EET)

Mitäpä jos asian tietävänä ystävällisesti korjaisit tekstin? Terv. --Riisipuuro 28. joulukuuta 2008 kello 17.16 (EET)--

Jalomäen umpipihan rakennukset

ENSIMMÄINEN ASUINRAKENNUS. Päärakennus, eli pisin rakennus on (pituus n. 26-30 metrin, en ole mitannut ja mulla ei ole piirustuksia) ja se ns. kasvanut asuinrakennus ja eka huone tehty 1600-luvun loppupuolella (ollut aiemmin savupirtti), jatkettu 1700-luvun lopussa ja viimeinen osa tehty 1918. Tämä siis kokonainen rakennus ja näyttää päältäpäin pikaisesti katsottuna yhdellä kerralla rakennetulta. Talossa on myös käytetty nimitystä kasvanut asuinrakennus, joten ei sen käytttö väärinkään ole, vaikak lähdettä en viitsi kaivaa.

TOINEN ASUINRAKENNUS. Asuinrakennus on päärakennuksen kulmalla oleva paritupa. Siinä on 2 erikseen salvottua tupaa ja välissä eteinen ja eteisen perällä peräkammari. (Se siis samankaltainen, kun tulevassa Pohjantähti-elokuvassa oleva Koskela. Tiedän, kun Jalomäen umpipiha on sellaisen elokuvaa varten hankkinut - no tämä ei nyt liity tähän juttuun). Tämän rakennuksen päädyssä JMS 1843. Tämän asuinrakennuksen pituus on 20 metriä ja näyttää päältäpäin katsottuna yhdellä kertaa rakennetulta.

KOLMAS ASUINRAKENNUS.Tämä rakennus on päärakennusta vastapäätä. Paritupatyyppinen, jossa on siis 2 tupaa, mutta ei väliin jäävää eteistä. Päältäpäin näyttää yhdellä kertaa tehdyltä. Pituus arviolta 12 metriä. Tässä rakennuksessa on jatkona kiinni savupirtti, jonka ikää ei tiedetä varmuudella, siten että aiemmin mainitsemani parituvan ja alkuperäisessä asussa olevan savupirtin välissä on lakeeton porstua. Savupirtin jatkona on vielä ns. kylkiäinen, eli suutarin asunto ja samalla verstas. Mm. Seurasaaressa opas keltoo kelkeen tehdystä rakennuksesta kylkiäinen, mutta en lähde tuotakaan sanaa kirjoita hakemaan ja turha hakea, kun ihmiset sellaiseksi sitä nimittivät. Kokonaisuudessaan tämän asuinrakennusrivin pituus on suunnilleen sama kuin päärakennuksen, mutta tässä rivissä siis useampi eri "asuinrakennus". Vaikea selittää, mutta toivottavasti ymmärsit.

Et ole ainoa, joka näissä on mennyt sekaisin. Yleensä aina nämä ovat lehtijutuissakin olleet ihan sekaisin. Niistä sitten jos hakee tukea wikipediaan, niin metsään menee. Miespihan kolmella sivulla on siis asuinrakennukset, mutta toisen ja kolmannen asuinrakennuksen välissä on vielä naisten käsityöäitta, ruoka-aitta ja sahti-aitta. Miespihan neljännellä sivulla on maitohuone, luhti, keittokota ja savusaunan eteinen, savusauna ja hirsikäymälä. Jostain syystä tuo toinen asuinrakennus unohtuu joka jutusta, vaikka on yksi hienoimmista rakennuksista.Tm1950 28. joulukuuta 2008 kello 18.51 (EET)

Lisäsin palovakuutusyhdistyksen savusaunajuttuun, kun asiasta on ollut juttua maakuntalehdessä maakuntamuseon toimesta.213.186.250.69 29. joulukuuta 2008 kello 20.09 (EET)

Kertoisitko myös missä lehdessä ja milloin - eli lähteen. --Ulrika 29. joulukuuta 2008 kello 20.16 (EET)

Palovakuutusyhdistykset eivät suinkaan olleet asialla ensimmäisinä, vaan eri rakennusmääräyksillä saunoja määrättiin rakennettavaksi pihan ulkopuolelle jo 1600-luvulta lähtien. Terv. --Riisipuuro 29. joulukuuta 2008 kello 20.38 (EET)-- EDIT:..jaa, näemmä 1770 otettiin komento takaisin ja säädettiin että tavallinen kansa saa rakentaa saunansa miten haluavat, joten vakuutusyhdistyskommentti lienee aivan asianmukainen. Se lähde olisi hyvä. Terv. --Riisipuuro 29. joulukuuta 2008 kello 23.33 (EET)--

Ulrikan kysymykseen vastaus. Lehti Satakunnan Kansa ja lausuntoja antoi tutkija Sirkka-Liisa Hakala Satakunnan museosta, jos vastaus ei tyydytä, niin poistakaa juttu. Luuletko tosiaaan, että tuollaisen takia etsin lehteä.

Riisipuurolle. Kait nyt huomaat, että savupirteissä asuttiin vielä maaseudulla hyvin paljon 1600-luvulla ja joitakin pappiloitakin oli savupirtteinä vielä 1700-luvullakin. Silloin savupirtti ja savusauna olivat tulisijoitaan samankaltaisia, eikä niitä koettu sen palovaarallisimmiksi silloin (kun itse asuntokin oli samankaltainen). Nyt on perustiedoissa puutteita ja parampi, kun ei joka asiaan sorkkisi mitä ei tiedä. Palovakuutusyhdistykset yleistyivät 1800-luvun puolivälin jälkeen ja samoin savupiiput voimakkaasti maaseudulla. Voin kertoa sinulle, että tiedän henkilön nimeltäkin, joka asui savupirtissä 1960-luvun puolivälissäkin, mutta en kerro nimeä, kun uutta tietoa ei kannata julkaista edes keskusteluissa. Kun ko henkilö kuoli, savupirtti purettiin. Tosin Otavan iso 10 osainen tietosanakirja osaa kertoa (painettu 1960-luvulla), että vielä Savossa ja Keski-Suomessa tavatattiin äskettäin ihmisiä, jotka asuivat savupirtissä. Kannattaisi perehtyä paremmin kansantieteeseen, ettei puutuu asioihin, joita ei hallitse. Tietoja saat poistaa miten haluat.Tm1950 30. joulukuuta 2008 kello 14.03 (EET)

Länsi-Suomessa savupirttiä voitiin käyttää myös savusaunana. Rakennushan on periaatteessa samankaltainen ja Satakunnassakin savupirteissä saattoi olla parvi, jossa nuoret nukkivat, kun ketterinä pääsivät yläkertaan. Itä-Suomessa tulisijan aukko tehtiin niin isoksi, että kun tulisija ei enää ollut kuuma, yksi ihminen saattoi mennä uunin sisään kylpemään. Maalaisjärjen vastaista olisi ollut siilloin kokea sauna palovaralliseksi, kun varsinainen asunto oli samanlainen. Herrojen päätöksen ovat aina herrojen päätöksiä.Tm1950 30. joulukuuta 2008 kello 14.25 (EET)

Niin - ja tällä perusasioiden toistolla halusit ilmaista ...niin mitä? Sinä olet kyllä kova lajittelemaan eri käyttäjiä, ikään kuin tietäisitkin heidän kompetenssistaan jotain. Oma tietämykseni kansantieteestä on kyllä varsin vähäinen, mutta eipä noissa teksteissäsi siitä huolimatta ole mitään uutta tullut esille, vääriä tai epätarkkoja väitteitä lukuun ottamatta. Kannattaisi suhtautua vähän avoimemmin muiden esittämiin uusiin asioihin, juttu voi kyllä pitää paikkansa vaikket sinä ole siitä kuullut. Minä en ole saunoja ollut pihapiiristä pois vääntämässä, vaan esimerkiksi Kaarle XI:n talontarkastusasetus vuodelta 1681. Kaivas nyt vaikka Sirelius esille, olit ilmeisesti sen joskus nähnyt kun muistit sieltä yhden terminkin (joskin väärin). Kiitän luonnehdinnastasi ja keskustelusta, ja kumarran: olet kansantieteessä varmaankin minua paljon tietävämpi, vaikkei se oikein missään ole vielä näkynyt. Parempaa jatkoa sinulle. Terv. --Riisipuuro 30. joulukuuta 2008 kello 16.40 (EET)--

Päivänselvää asiaa en lähde etsimään. Jos on kerännyt vaikkapa 20 000 purkkakuvaa, niin hallitsee ne hyvin ja ei ole mitään mieltä lähteä etsimää vaikkapa Keräilyn Maailma lehdestä, onko kommentti siinä vai jossain muussa, jos asia selviö. Mainitsin ns. Kasvanut asuinrakennus. Sireliuksessa otsikko: Asuinrakennuksen kasvaminen. Se ei tietty ole saman asia, mutta vähän tukee tuttua termiä. Lisäksi oletan tuonkin termin löytyvän myös sieltä ja jos se ei ole Sireliuksessa niin löytyy muualta kirjallisesta tuotannosta. Teksisi mieli lyödä vetoa, mutta en rupea sellaiseksi tätä asiaa kääntämään. Minulle ei kunnia-asia ole, missä juttu mainitaan. Minä en voi lisätä mitään kohteeseen, kun se heti kyseenalaistetaan. Jos lisäyksen tekee joku papukaijamerkitty, niin kukaan ei kyseenalaista, vaikka tieto olisi vääräkin. Näin se menee tässä yhteisössä. Mitään tietoa en sinne lisäile.213.186.250.69 30. joulukuuta 2008 kello 17.30 (EET)

Vielä Kaarle XI:n asetuksiin. Kyllähän suomalaisia yritettiin pois savupirteistäkin, mutta eivät lähtenee. Pidettiin terveellisenä asumismuotona, kun savu piti syöpäläiset loitolla, totuus oli toisenlainen vrt. silmäsairaudet, punasilmäsuomalaiset ruotsissa jne. Maailma on täynnä tietoa, jota en ole koskaan kuullutkaan, enkä tunne tuota asetusta tarkemmin. Mutta periaatteen tiedän yleisesti, mutta ainakaan minä en asiasta mitään tutkimusta aio tehdä ja yleistieto riittä näissä asioissa. Mielellään kuulisin, mistä tuon mainitsemasi asetuksen löytäisin... tai ainakin, jos viitsisit kirjoittaa sanatarkasti mitä siinä lukee. Hyvää uutta vuotta kaikille.213.186.250.69 30. joulukuuta 2008 kello 17.48 (EET)

Jaa sanatarkkaa lainausta oikein pyydät - olet ilmeisesti myös 1600-luvun ruotsin tuntija, onneksi olkoon. Pikkuisen motivaatiota vaan laskee tuo edellinen kommenttisi, ettet viitsi esittää lähteitä sinulle päivänselvistä asioista. Vihjaat vielä (ilmeisesti ainakin minun) lisänneen vääriä tietoja. Onnittelen hyvästä pokasta, toivotan menestystä valitsemallasi uralla. Terv. --Riisipuuro 30. joulukuuta 2008 kello 18.13 (EET)--

Puhun yleisellä tasolla wikipedian toiminnasta, enkä tarkoita sinun lisänneen vääriä tietoja, vaan että jos papukaijamerkitty niitä lisäilisi, niin asiaa ei kysenalaisteta. Varmaan Kaarle XI:n asetus on ruotsin kielellä, kun tilanne oli näissä asioissa ihan sama vielä 1800-luvullakin. Mitä nyt lukutaidottamille suomenkielisille maalaisille tuollaisia ois painettu. Tehtiinhän suomalaisille talonpoijille esim. metsän puukaupoista kauppakirja ruotsiksi. Siinä sitten saattoi kaupassa mennä itse maapohjakin, kun ei tarkkaan tiedetty mihin allekirjoitus vedettiin.Ei se nyt sanatarkaa tarvi olla, mutta ois tietty kiva tietää missä tieto on nähtävissä. Varmasti ainakin sitten tiedän dokumentin sijainnin. Niin.. ja vanhaa ruotsin kyllä ymmärrän.213.186.250.69 30. joulukuuta 2008 kello 18.31 (EET)

Umpipihan merkittävyydestä

Täällä tuntuu olevan epäselvää, onko Jalomäen umpipihan kokoelma erittäin merkittävä. Luoja tietää, minä en. Kuitenkin kun kyseessä on noikin rajoittunut sektori ja asiassa on pyritty täydellisyyteen, niin tuskin kokoelma on merkityksetönkään. Bibliofiilien Seura ry järjesti mm. messukeskuksessa Helsingissä 26.10.2002 antikvaaristen kirjojen kirjahuutokaupan. Tuon jälkeen jo edesmennyt bibliofiili Kalevi Kuitunen kirjoitti Helsingin Sanomissa huutokaupan kalleimmasta kirjasta. Tuokin kirja meni Jalomäen umpipihan kokoelmiin ja on sinne mennyt harvinaisia kirjoja monestakin suunnasta. Kalevi Kuitusella muuten oli vieläkin isompi kirjakokoelma, mutta pitää huomata että sektori, jolta Jalomäen kirjat ovat (Vanha Fennica, taide-, kulttuuri-, kansanperinnekirjat) on kuitenkin aika suppea aihealueeltaan ja mukaan ei ole laskettu lehtiä, saati aihepiirin ulkopuolella olevia romaaneita ym., joilla halutessaan saisi määrältään halvalla mittavan kokoelman. Määrähän ei silti ole laadun tae, mutta Jalomäen kirjakokoelman aihealue paljolti takaa laadun, kun on pyritty täydellisyyteen. Kokoelmassa paljon harvinaisia kirjoja, joita ei löydä "mistään". Olosuhteiden vuoksi parhaimpia kokoelmia ei voida säilyttää Jalomäen umpipihassa.

Jalomäen umpipihan kunniamerkkikokoelmaa ei myöskään voida olosuhteiden vuoksi säilyttää itse kohteessa. Sen ymmärtää jokainen, joka alaa ymmärtää ja ne jotka tuntevat alaa, eivät voi olla tuntematta tätä taustaa. Jossain lehdissä ollut jotain pieniä juttuja. Parhaimmistoa ei miltään sektorilta haluta säilyttää Jalomäen umpipihassa. Poistakaa siis koko linkki, kun se aiheuttaa noinkin paljon keskustelua.Kirjailijana 14. toukokuuta 2009 kello 13.12 (EEST)

Artikkeli on säilytetty äänestyksessä, joten sitä ei enää poisteta. --Ulrika 14. toukokuuta 2009 kello 13.23 (EEST)

En nyt puhuisi kovin tiiviistä keskustelusta kun viime kommenteista on noin puoli vuotta. Kokoelmien liittymistä Jalomäen umpipihaan on kuitenkin vaikea arvioida vähäisillä lähtötiedoilla. Kun niitä ei siellä pidetä, niin millä lailla ne liittyvät Jalomäkeen? Se, että kokoelmilla on sama omistaja ei oikein vielä riitä. Kirjakokoelma voisi muuten olla riiittävän merkittävä omallekin artikkelille. Trev. --Riisipuuro 14. toukokuuta 2009 kello 13.48 (EEST)--

Jalomäen umpipihan kokoelmaan kuuluvat yllä mainitut jutut....... kuuluu siihen vielä muutakin wiki-artikkelissa mainitsematonta. Opastuksen hoitava yhdistys on myös perustanut oman kunniamerkin, jonka mm. kuva löytyy j.f.granlundin wikitiedoista, mutta se ei liity itse keskustelun alla olevaan kokoelmaan, mutta sivuaa sitä omalla tasollaan. Ei kannata ilmeisesti kovin paljoa lisäillä mitään, koska tiedot menevät helposti sekaisin. Kirjailijana 14. toukokuuta 2009 kello 14.43 (EEST)

Jalomäen umpipihaa voidaan ja on syytä tarkastella yhtenäisenä kokonaisuutena, ja sen puolesta kirja- ja kunniamerkkikokoelmat sopii mielestäni kyllä mainita sen yhteydessä.--Urjanhai 14. toukokuuta 2009 kello 14.52 (EEST)

Lukijalle olisi syytä kertoa mikä tuon "kokonaisuuden" muodostaa, so. onko se omistajan kokoelma/keräilyharrastus, yhdistyksen tarkoitus ja toiminta, jonkinlainen historiallinen kytkös vai mikä. Terv. --Riisipuuro 14. toukokuuta 2009 kello 15.25 (EEST)--

Varmaankin näin, koska nyt kokoelman luonne (yksityisen tai yhdistyksen ylläpitämä) on pääteltävissä vain epäsuorasti.--Urjanhai 14. toukokuuta 2009 kello 15.52 (EEST)

Se "Suomen ainoa täydellinen" / lähdekritiikki

Artikkeliin ollaan jälleen lisäämässä jo aikaisemmin keskustelun kautta lähde-epäselvyyden vuoksi poistettu tieto jonka mukaan ko. kohde olisi "Suomen ainoa täydellinen umpipiha". Lähteeksi on annettu Antti Kuusiston "Itsenäisen Suomen syntyvaiheen merkit". Opusta etsiessäni totesin että esim. Frank-monihaun mukaan teosta ei löydy yhdestäkään Suomen kunnan- tai kaupunginkirjastosta. Ostaahan teoksen voisi kun tietäisi mistä: Akateemisen, Suomalaisen, Adlibriksen tai Bookyn sivustot eivät opusta löydä. Tarkistettavuus on siis varsin kehnolla tolalla. Ilmeisesti yksi myyntipaikka kuitenkin löytyy, sillä Fennican mukaan kyseisen Ai-Ri Offsetissä ilmeisesti omakustanteena tehdyn pienpainatteen julkaisupaikka on "Pori : Jalomäen umpipiha, [2010]".

Kun ei oikein ole paikkakunnalla käyntiä kysyisinkin väitteestä a) sanatarkkaa lainausta, ja b) ilmeneekö missään tekijän kompetenssi asian arvioimiseen. Fennicasta löytyy ilmeisesti saman herran julkaisuna teos - kunniamerkeistä. Veikkaisin että kyseessä on Jalomäen tilan ja artikkelissa mainitun kunniamerkkikokoelman omistaja tai lähipiiriläinen. Jos Kuusisto on tutkija edes jonkin sortin oppinut alalla (kansanperinne, rakennushistoria tms.) niin asia on ainakin omasta puolestani OK, vaikkei tarkistettavuuskäytäntö täytykään millään tavalla. Jos sen sijaan Kuusiston kompetenssista aiheen suhteen ei ole vamuutta, annettakoon tuolle ilmeisesti kohteen omistajan kustantamalle pienpainanteelle oma arvonsa. Sinänsä artikkelin aiheen julkaisemia tietoja voidaan hyvinkin käyttää artikkelissa, kunhan ne ovat tarkistettavissa, eivätkä ole kiistanalaisia.

Tämähän on vähämerkityksinen asia, mutta yksi osa artikkelin vinoutuneessa kehityksessä, jossa joidenkin muokkaajien tarkoituksena on nähdäkseni enemmänkin kyseisen matkailukohteen esille tuominen ja merkityksen nostaminen kuin tietosanakirjan tekeminen. Aktiivisuuskin näyttää keskittyvän kesäkauteen, jolloin kohde on auki. Hyvä toki että aktiivisuutta löytyy, oli matkailukausi tai ei. Keskustelussa jo aikaisemmin mainitut neutraalius-, lähteistys- ja tarkistettavuuskäytännöt on kuitenkin syytä pitää mielessä. Terv. --Riisipuuro 17. heinäkuuta 2010 kello 14.14 (EEST)--

En tiennyt ettei kohteita saa muokata heinäkuussa. Olen pahoillani. Mielestäni kohdetta on muokattu talvella. 30.12.2008 ja 29.9. 2009 välisenä aikana kohdetta on muokannut 5 kertaa Riisipuuro ja 2 kertaa Jisis.--Jallu6 20. heinäkuuta 2010 kello 22.34 (EEST)

Ai, mielestäsi siis ilmoitin ettei artikkelimuokkauksia saisi tehdä heinäkuussa. Ikävää ettei luetun ymmärtäminen onnistu tuota paremmin, minun olisi ilmeisesti syytä käydä läpi jokin selkokielisyysopas. Muutit lähteen, mutta mitäpä jos lisäisit siitä vähän tarkemmat tiedot, jutun otsikon ja sivunumero nyt vähintään. Veikkaanpa että yhä elämme kohteen omistajan kertoman varassa, tuossa Satakunnan Kansan jutussakin. Mutta mitäpä siitä, aurinko paistaa ja kesälomat jatkuvat. Terv. --Riisipuuro 21. heinäkuuta 2010 kello 07.35 (EEST)--

Kukaan ei varmasti ole ollut antamassa Jalomäen umpipihasta lausuntoa juttuun, joka kertoo Ulvilan kaupungista ja tiedon löysin kohdasta Fakta. Nuo muut kommentit kertovat paljon kirjoittajan tasosta, jolle en antaudu. --Jallu6 21. heinäkuuta 2010 kello 10.50 (EEST)

Jatkamme siis hurskaassa uskossa että kyseessä on Suomen ainoa täydellinen umpipiha, mitä se "täydellinen" siinä sitten merkitseekään (vrt. aikaisempi keskustelu). Voisitko nyt kumminkin ystävällisesti antautua asialle sen verran että merkitsisit sen jutun ja sivunumeron sinne lähteeseenkin. Kun kysymyksessä on toimittajan tekemä yleinen artikkeli niin pahimmassa tapauksessa nyt ollaan merkitsemässä lähteeksi juttua jonka lähde on tämä samainen wikiartikkeli. Asiaa on kuitenkin hankala varmistaa ellei jutussa ole lähteitä mainittu, eikä yleensä ole. Eletään siis nyt kuitenkin tämän tiedon varassa kunnes joku matkailuyrittäjä pykaa aivan totaalisesti ummessa olevan umpipihan, se on sitten vielä täydellisempi. Terv. --Riisipuuro 21. heinäkuuta 2010 kello 13.40 (EEST)--

Sivunumero on 8. Jalomäen umpipihan on rakentanut maanviljelijä maatalouskäyttöönsä ja saanut siitä elantoaan. En minä. Jalomäen umpipiha on totaalisen ummessa.--Jallu6 21. heinäkuuta 2010 kello 14.45 (EEST)

Et näemmä tuota lähdetarkennusta sitten kuitenkaan syystä tai toisesta lisännyt artikkeliin, joten minä tein sen. terv. --Riisipuuro 21. heinäkuuta 2010 kello 15.24 (EEST)--

En ehtinyt, kun homma jäi kesken. Sivu on 8 ja siksi korjasin laittamasi tiedon. --Jallu6 21. heinäkuuta 2010 kello 15.57 (EEST)