Keskustelu:Fasupala

Merkittävyys

Suuntaviivojen mukaan "Yksittäiset tuotteet eivät yleensä ole merkittäviä." --Wähäwiisas (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 13.49 (EEST)

Minä saisin eston massakyseenalaistuksesta. Merkittävä. Iivarius (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 13.25 (EEST)

Niin saisit :-/ Ei poisteta. -Htm (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 19.27 (EEST)

”Fanipala on useana vuonna arvioitu Taloustutkimuksen ja Markkinointi & Mainonta -lehden Brändien arvostus -tutkimuksessa Suomen toiseksi arvostetuimmaksi keksimerkiksi saman valmistajan Dominon jälkeen”. Eli merkittävä. --Tejasello (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 23.00 (EEST)

Kyseenalaistus on täysin suuntaviivojen mukainen. Toivottavasti keskustelussa löytyy asiaperusteitakin, Tejasellon tapaan. Pienen markkina-alueen kakkosbrändi rajatussa, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti vähämerkityksisessä tuotekategoriassa. Tällainenkin siis on mielestänne erityisen merkittävä? --Wähäwiisas (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 09.55 (EEST)

Pienen markkina-alueen? 350 000 neliökilometria ei minusta ole erityisen pieni alue. Iivarius (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 10.02 (EEST)

Kyllä se maailmanmitassa on, jos lasketaan ihmisiä eikä neliömetrejä. Mutta tämä hauska uutinen kyllä auttaa säilyttämään, myös sen vastapuolen, ellei siitä jo ole artikkelia. Tämäkin historia pitäisi etsiä jostain luotttavasta lähteestä: "Ennen kuin Fasupalat lanseerattiin kyseinen keksi oli OTK:n (myöhemmin Kantolan) mallistoa jonka sitten Fazer osti oikeudet tehdä ja nimesi sen Fasupalaksi" [1]. Pitkä on historia. --Eb2t (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 10.21 (EEST)

En-wikissä on hurjan pitkä artikkeli ruokamerkistä "Doritos": https://en.wikipedia.org/wiki/Doritos --Hartz (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 10.47 (EEST)

Taloudellisesti vähämerkityksinen tuotekategoria? Keksejä myydään maailmassa 35 miljardilla eurolla vuodessa, autoja 66 miljardilla. Yhteiskunnallisesti vähämerkityksinen? Leipomoteollisuus työllistää Suomessa noin 9 300 ihmistä, joskin keksiteollisuus on siitä varmaan automatisoiduin osa. Keksit ovat (valitettavasti) keskeinen osa länsimaista ruokakulttuuria, ja kulutustavaroiden merkkituotteet ovat populaarikulttuuria. Entisenä markkinoinnin ammattilaisena minua hieman huvittaa tämä kulutuskulttuurin väheksyntä Wikipedian keskusteluissa. Melkein kaikki on kaupallista, korkeakulttuurinkin pitäisi saada lippuja ja lottokuponkeja myydyksi ettei ihan kaikkea tarvitsisi kustantaa verovaroista. –Kotivalo (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 10.50 (EEST)

Riippuu, että edustaako yhdysvaltalaista "kaupallisen kulttuurin" ajatusmaailmaa, vai suomalaista "sosialistisen tukikulttuurin" ajatusmaailmaa. Kannattajia toki molemmilla ja kivahan tukia on saada ja antaa (muiden rahojahan ne). Tarkemmin ajateltuna ongelma ei ole suomalainen, vaan eurooppalainen (esim. Ranska). Euroopassa on tapana ajatella, että kaupallisuus on pahe ja taide-elokuvat ovat parhaita, vaikka ne eivät katsojamäärien perusteella oikein ketään kiinnosta. --Hartz (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 11.09 (EEST)

Ihan kelvollisia argumentteja (myynti, työllistäminen, ruokakulttuuri, kulutuskulttuuri). Keksiala alkaa jo kuulostaa kansantalouden kivijalalta. Fanipalan työllisyysvaikutusta tai myyntimäärää en tunne, mutten näe sitä ruoka- tai kulutuskulttuurin kannalta keskeisenä. Minusta tämä on tietosanakirjan kannalta suht. vähäinen tuote. Keskustelun perusteella täällä tuntuisi olevan tilaa uusillekin päivittäistavaroiden tuoteartikkeleille. Jos asia näin on, se tulisi yhteisesti tunnustaa ja kirjata, jotta tuoteartikkeleita voi turvallisin mielin kirjoitella. Suklaapisara, Kaurakeksi, Carneval, Dumle-keksi... --Wähäwiisas (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 14.37 (EEST)