Keskustelu:Esikaupunki

"Esikaupunki on kantakaupungin ulkopuolella oleva, kaupunkiin hallinnollisesti kuuluva osa." Näinkö käsite tosiaan on määritelty Spectrumissa? Eikö sillä ainakin alkujaan ole tarkoitettu kaupunkiin hallinnollistesti kuulumatonta asuntoaluetta, joka on muodostunut kaupunkiasutuksen levittäytyessä rajojen ulkopuolelle? Tosin esimerkiksi Helsingissä on vuonna 1946 kaupunkiin liitettyjä alueita kutsuttu esikaupungeiksi vielä liitoksen jälkeenkin, ja samoin on ollut alue- ja kuntaliitosten jälkeen laita monessa muussakin kaupungissa. Mutta ei kai esikaupungin käsite nykyisinkään edellytä, että se kuuluu hallinnollisesti kaupunkiin, vaan kyllä nimeä käytetään myös naapurikunnista (tyyppiesimerkkeinä Espoo ja Vantaa) ja niihin kuuluvista alueista, joiden asukasluku on suuresti kasvanut vanhemman kaupungin läheisyyden vuoksi. Sen sijaan on kyllä selvä, että esikaupunki ja lähiö eivät ole synonyymejä, vaikka aikaisemmmin tämä sivu oli ohjauksena artikkeliin Lähiö. Vain osa esikaupungeista on lähiöitä. -KLS 3. syyskuuta 2010 kello 09.38 (EEST)

Esikaupunki-käsitteessä on jo vanhastaan ollut vaihtelua ja sen merkitys lienee vielä historiallisestikin muuttunut. Spectrumista en tiedä mutta tässä pari muuta sitaattia.

• Kaupungin aseman ulkopuolella, joko kaupunkiin yhdistetyllä järjestämättömällä alueella tai senkin ulkopuolella sijaitseva, taajaväkinen asuttu alue. Tietosanakirja (1909)
• lähellä kaupunkia sijaitseva, siihen hallinnollisesti kuulumaton taajaväkinen yhdyskunta; epätäsmällisesti myös kaupunkiin kuuluvasta laitaosan asutusryhmästä. Agraarisuomen (leik. "Nykysuomen") sanakirja
• Esikaupungilla tarkoitettiin aikoinaan varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolelle syntynyttä, mutta kuitenkin kaupungin välittömään vaikutuspiiriin kuuluvaa asutustaajamaa. – – [pitkä selitys historiaa] – – Esikaupungeiksi onkin usein nimitetty kaikkia keskustasta etäämpänä sijaitsevia asumalähiöitä katsomatta siihen, sijaitsevatko ne kaupungin alueella tai sen ulkopuolella. Otavan iso tietosanakirja (1961)
• keskustasta etäällä sijaitseva kaupunginosa, lähiö. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio (2007)

Näin siis yleiskielen sanakirjoissa ja tietosanakirjoissa. Erikoisalojen, esim. maantieteen tai yhdyskuntasuunnittelun opuksista löytyy varmaan lisääkin määritelmiä. --Jmk 3. syyskuuta 2010 kello 11.01 (EEST)

Laajensin artikkelia hieman toisen lähteen perusteella. Täytynee tarkentaa vielä tuota alkumääritelmää, sillä esikaupungiksi kutsutaan yleisessä kielenkäytössä sekä kaupunkiin hallinnollisesti kuuluvia että kuulumattomia kantakaupungin ulkopuolisia osia, aivan kuten olette oikein todenneet. Esimerkiksi Helsingissä esikaupungeiksi on yleensä kutsuttu kaupunkiin vuoden 1906 jälkeen liitettyjä alueita. Tuo Otavan määritelmä ”Esikaupungeiksi onkin usein nimitetty kaikkia keskustasta etäämpänä sijaitsevia asumalähiöitä katsomatta siihen, sijaitsevatko ne kaupungin alueella tai sen ulkopuolella” on itse asiassa aika hyvä. Kielitoimiston sanakirja on mielestäni väärässä, kun se väittää esikaupungin olevan sama asia kuin lähiö. Suomalainen metsälähiö on vain esikaupungin yksi alalaji. --Cuprum 6. syyskuuta 2010 kello 09.49 (EEST)

Mielestäni aiheesta saa nyt paremmin selkoa täältä keskustelusivun puolelta kuin itse artikkelista. Laajennetun kappalleen osalta en osannut heti päätellä onko koko kappale peräisin kappaleen lopussa olevassa viitteessä mainitusta lähteestä. Lisäksi artikkelin alkuosaan kohdistuvat edelleen samat kysymykset, jotka esitetään tämän keskustelun ensimmäisessä kommentissa.

Syynä epäselvyyksiin on ehkä jälleen se, että asiaa on koetettu lähestyä sekä englanninkielisistä että Suomea koskevista lähteistä käsin, koska usein (en osaa sanoa miten tässä) on niin, että esimerkiksi Suomen olosuhteissa käytetyn käsitteen ja englannionkielisen käsitteen merkitys eivät välttämättä ole täysin samat. Tai sitten käsitteiden historia, etymologia ja historiallinen konteksti voi olla eri (ainakin niin vauikuttaisi olevan tässä).

Ratkaisuksi suosittelisin, että artikkelin määritelmä sorvattaisiin suomen kielen sanakirjojen tai muun suomenkielisen kirjallisuuden mukaan, kommentaareja voisi olla sitten englanninkielisestäkin aineistosta.

Pointtina nimenomaan käsitteen [[esikaupunki] määrittelyn epäselvyyksille tässä artikkelissa näkisin sen, mikä kyllä ilmenee noista sanakirjamääritelmistä, mutta mikä ei oikein ole hahmottunut itse artikkelissa eikä myöskään tässä keskustelussa. Eli että suomenkielisen käsitteen kannalta käsitteellä on kaksi eri historiallista merkitystä: historiallinen ja nykyinen (ja sama pätee varmaan myös ruotsin sanaan sv:Förstad). Eli historiallisesti esikaupunki on tarkoittanut hyvin spesifisti ja rajatusti ruutukaava-alueen ulkopuolelle - ja yleensä myös kaupungin hallinnollisen alueen ulkkopuolelle muodostunutta kaupungissa työssäkäöyvien asutusta. Tämä näkyy selvästi noissa vanhemmissa sanalirja- ja tieteosanakirjamääritelmissä. Tästä ks. esim. Uudenmaan esikaupunki. Tällaisia tunnettuja esikaupunkeja, jotka sitten myöhemmin on liitetty itse kaupunkiin, ovat olleet esim. Raunistula ja Nummenmäki Turussa, Toejoki Porissa, joiden historiassa sillä, että ne ovat pitkään kuuluneet hallinnollisesti viereisiin kuntiin, on ollut aivan keskeinen merkitys ko. kunnan ja ko. kaupungin historialle. (Ja Helsingin 1946 alueliitos, josta täälläkin on artikkeli, liittyy myös tähän, samoin kuin Turun vastaavat alueliitokset.) - Ja niinpä tästä aiheesta löytyy runsaasti tarkkaa tietoa esim. kuntien ja kaupunkien historioista ja myös varmaan nimenomaisesti itse aiheeseen kohdistuvaa tutkimusta. Ja toinen on sitten nykyaikainen merkitys joka tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin en:suburb ja kattaa lähiöitä ym. (ja näköjään en-wikin artikkelin mukaan tälläkin käsitteellä on erilaisia merkityksiä esim. eri englanninkielisissä mmaissa nykyään). Mutta koska kaupunkien kehitys (esim. asiaan vaikuttavien erilaisten säädösten ja muiden historiallisten olosuhteiden takia) eri maissa ja eri kielten puhuma-alueilla on ollut erilainen, niin silloin tulee aina tehdä selkeä ero sen välillä, puhutaanko asiasta yleensä maailmanlaajuisesti vaiko jossain maassa (kuten Suomessa) tai jonkin kielisellä käsitteellä (kuten suomen ja ruotsin) erityisesti ja lainata lähteiden tietoja vain Ja tämän mukaisessa kontekstissa. Sillä esimerkiksi eri kieliset käsitteet ovat syntyneet erilaisissa historiallisissa olosuhteissa jne. Ja sitä paitsi vaikka tuo nykyinen merkitys on eri kuin tuo vanha, niin silti nuo vanhat esikaupungitkin näkyvät nykyisessä kaupunkiympäristössä esimerkiksi sokkeloisina, viehättävinä puutaloalueina, joihin usein nykyään hakeutuu tätä ympäristöä arvostavia asukkaita (niin kuin vanhoihin työväen asuttamiin kaupunginosiin, jotka nykymirttakaavassa ovat keskustan kupeessa, hakeutuu paljon muitakin kuin työläisiä). - Vaikka sitten nykyään esikaupungin nimitystä pääasiallisesti käytetään pikemminkin kai lähiöistä tms. samalla kun käsitteen nykyinen määrittely ehkä on epämääräisempi, kun taas tuo historiallinen määrittely kuvasi tiettyä hyvin spesifiä ja kaupunkien historiaan hyvin keskeisti vaikuttanutta historiallista ilmiötä (joka kyllä myös on samalla maailmanlaajuinen ja yleinen, jav saanut eri aikoina ja eri paikoissa hiukan erilaisia muotoja). --Urjanhai (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 14.51 (EET)