Keskustelu:Eino Leino

Artikkeli Eino Leino on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
25.8.–27.9.2015	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
17.–31.10.2015	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

(1. keskustelu)

Syntymä- ja kuolinaika muutettu jostain syystä vääräksi Kommentin jätti 88.148.205.118 (keskustelu – muokkaukset).

Jos näet artikkelissa jonku virheellisen tiedon, niin muokkaa ja korjaa tilanne. Siliamaav 24. tammikuuta 2008 kello 23.57 (UTC)

Miksi kirjoihin on käytetty mallinetta Malline:Albumi?--Urjanhai 29. helmikuuta 2012 kello 17.31 (EET)

Musti

Hei. Artikkelissa lukee Musti-kirjan nimi näin: Musti. Eläintarina. Minulla on kuitenkin sama Leinon kirja, mutta nimi on Eläintarinat Musti. Kumpi on se nimi, jonka tulee olla artikkelissa? Oma kirjani on vuodelta 1985, alkuperäinen 1916. Onko kenties nimi muuttunut tällä aikavälillä? --Caerylues (keskustelu) 23. lokakuuta 2014 kello 19.56 (EEST)

Kyllä Musti. Eläintarina on oikein. Asian voi tarkistaa vaikka Doriasta eli Kansalliskirjaston digitaalisesta julkaisuarkistosta. Sieltä löytyy nykyisin oma alakokoelma nimeltä Klassikkokirjasto, johon on digitoitu kaunokirjallisuuden tekijänoikeuksista vapautuneita ensipainoksia. Jos vertaa Fennicassa eri painosten luettelointeja, niin huomaa, että tuon mainitsemasi 1985 painoksen nimeke on poikkeus --Amanuenssi 16. helmikuuta 2015 kello 20.55

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Suomi 100-artikkeleita jälleen. Kun muutamat viitteet saadaan paikoilleen, olisiko jo HA tai jopa SA ? Lähdepyyntöjä saa toki lisätä. --Tappinen (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 18.55 (EEST)

Sen sijaan että artikkelia aletaan lähteistää lisäilemällä viitteitä, olisi parempi ja varmaan helpompikin että lähteettömät kohdat vain poistetaan ja sitten artikkelia täydennetään lähteiden pohjalta. --Savir (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 19.01 (EEST)

Tässäon nyt erityistä se että tätä on laajentanut runsaasti kirjalähteiden pohjalta käyttäjä Amanuenssi, jonka viitteiden käyttökokemus näyttäisi olevan enemmän muista julkaisuympäristöistä kuin wikipediasta. Olen vaihtanut muutaman viestin hänen kanssaan ja voi olla että viitteet alun perin käytettyihin lähteisiin saadaan pyytämällä paikoilleen. --Tappinen (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 19.08 (EEST)

Lisään kyllä viitteet tarvittaviin kohtiin. Kestää vain tovin, että saan koottua taas lähdekirjallisuutta. Mitä Leinon elämänvaiheisiin tulee, kaikki faktat löytyvät Onervan elämäkerrasta sekä Aarre M. Peltosen tutkimuksista. Leinon tekstien luonnehdinnat ovat olleet hankalampi juttu. Olen yrittänyt löytää hyvät kommentit monelta eri kirjallisuudentutkijalta. Se mitä artikkeli mielestäni ennen muuta kaipaa, olisi tiivis yhteenveto Leinon kirjallisuushistoriallisesta merkityksestä runoilijana, romaanikirjailijana, dramaatikkona ja sekä lehtimiehenä ja kulttuurikriitikkona. --Amanuenssi (keskustelu) 27. Elokuuta 2015 kello 18.07 (EEST)

Jeps, tarvisi kyllä osion kirjallisesta tyylistä ja merkityksestä. Tuo luennehdintaosio ei ole oikein mielestäni tietosanakirjamainen, tyylistä tarvisi ennemmin kunnon leipätekstiä, jota voisi höystää muutamalla sitaatilla. Lisäksi asuinpaikkojen kuvakollaasi on hieman hassu keskellä artikkelia (onko tuollainen tarpeellinen). Pääosin kuitenkin vakuttavaa jälkeä. Yksi asia, joka on todella harmittavaa, on, että Leinon teoksista on todella vähän artikkeleita. --PtG (keskustelu) 27. elokuuta 2015 kello 22.41 (EEST)

Meilä ei ole oikein perinnettä siitä että millaisia artikkeleita runoilijoiden teoksista pitäisi olla. Yksittäisistä runoista vai kokoelmista ? Laitatko punalinkkejä sellaisiin joista pitäisi mielestäsi olla artikkeli. --Tappinen (keskustelu) 31. elokuuta 2015 kello 19.33 (EEST)

Periaatteessa kaikista Leinon teoksista pitäisi olla artikkeli, mutta ei välttämättä tässä tarvitse nyt niitä ihan jokaista alkaa väsäämään. Mutta vaikea antaa yksiselitteistä vastatusta, pitäisikö nimenomaan keskittyä runokokoelmiin vai runoihin (ja onhan Leinolla myös paljon muitakin teoksia). Mutta kyllä jokainen Leinon tasoisen tekijän julkaistu kirja on merkittävä (ja lähteitäkin varmasti löytyy), eli kaikki runokokoelmat ovat artikkelin arvoisia ja varmasti myös monet yksittäiset runotkin (edelleen lähtemateriaalia löytyy). Kannattaa varmaan aloittaa niistä, jotka mainitaan tuossa leipätekstissä erityisen merkittävinä teoksina ovat ne sitten runokokoelmia, runoja, romaaneja tahi näytelmiä. --PtG (keskustelu) 31. elokuuta 2015 kello 23.02 (EEST)

Runokokoelmista ainakin pystyy varmasti tekemään hienoja artikkeleita, Kainuun Eino Leino -seuran sivuilla esimerkiksi on hieno esitys Maaliskuun lauluista. --PtG (keskustelu) 31. elokuuta 2015 kello 23.05 (EEST)

Luokka:Eino Leinon teokset on nyt kuusi, lisää tulee pikkuhiljaa. Monet toki tynkiä mutta lähteistettyjä sentään. --Tappinen (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 08.18 (EEST)

Ajatteletko että osioon kirjallisesta tyylistä ja merkityksestä tarvittaisiin teos joka pistää Leinon osaksi "suurempaa kuvaa" kuten The Princeton Encyclopedia of Poetry and Poetics [1] ? Amanuenssin luettelo eri rooleista on hyvä; vastikään Hesarin lauantaiessee kosketteli Leinon humanismia, [2] olisiko sellainen liian subjektiivinen lähde ? --Tappinen (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 08.18 (EEST)

Kyllä, tällaista teosta ajattelin. Esimerkiksi Suomen kirjallisuuden historiaa käsittelevät teokset voisivat olla vallan hyviä esimerkiksi Leinon merkittävyyden arvioijia. --PtG (keskustelu) 4. syyskuuta 2015 kello 22.23 (EEST)

Laitisen teos, jota on käytetty myös Suomen kirjallisuus -artikkelin lähteenä, olisi varmaan oiva lähde tuon Princetonin lisäksi. Mutta jos halutaan "kirjallisuushistoriallisesta merkityksestä runoilijana, romaanikirjailijana, dramaatikkona ja sekä lehtimiehenä ja kulttuurikriitikkona" niin lehtimies- ja kriitikkomerkityksen lähteet pitänee keksiä muualta. --Tappinen (keskustelu) 5. syyskuuta 2015 kello 07.50 (EEST)

Leinon teosluettelo

Artikkelissa olevaan muokkaamaani Leinon teosten luetteloon oli liitetty korjauspyyntö. Muutama kommentti:

Mielestäni on erittäin tärkeää, että artikkelin yhteydessä on täydellinen Leinon teosten kronologinen luettelo jaoteltuna eri kirjallisuuden lajityyppeihin. Se osoittaa, kuinka monipuolinen ja tuottelias kirjailija Leino oli ja kuinka laajasti hän otti haltuun ja kehitti suomenkielistä kirjallista ilmaisua. Jonkinlaista tärkeimpien tekstien valikoimaa olisi hyvin hankala tehdä. Luettelosta saa nopean yleissilmäyksen Leinon ensipainoksista ja tuotannon kokonaisuudesta, minkä jälkeen on helppo lähteä etsimään tekstejä digitaalisista tietokannoista tai kirjastoluetteloista.

Korjauspyynnössä suositeltiin malliksi Runeberg-artikkelin vastaava teosten luettelo ja siihen liittyvä pääartikkeli. Ne eivät ole mielestäni kovinkaan laadukkaat. Doria-julkaisuarkistosta kopioitu listaus ei ole mikään bibliografia, vaan täysin epäkoherentti sekalainen kokoelma alkuperäisteoksia, yksittäisiä runoja, tilapäispainatteita, käännöksiä, tieteellisiä editioita et cetera. Kansalliskirjaston digitaalista klassikkokokoelmaa varten on näköjään digitoitu lähes kaikki, mitä kaunokirjallisuuden vanhalta kokoelmasignumilta on löytynyt. Ja siitä tehty listaus ei näytä oikein bibliografialta vaan ennemminkin jonkinlaiselta kustannusluettelolta. Ruotsinkielisen Wikipedian Runeberg-teosluettelo varsinaisen artikkelin yhteydessä on paljon laadukkaampi. Sitä paitsi siinä on noteerattu Runeberg myös tuotteliaana virsirunoilijana, mikä on täysin unohdettu suomenkielisessä artikkelissa ja teosluettelossa.

Tein Leinon teokset -osioon seuraavat muutokset: 1. Lisäsin siihen uuden alaryhmän ”Leinon teosten käännöset”. 2. Tein siihen oman alaryhmän ruotsinnoksia koskien. 3. Tein vastaavasti toisen alaryhmän koskien käännöksiä muihin kieliin ja siirsin siihen aikaisemmin tehdyn aiheellisen huomautuksen muunkielisistä käännöksistä ja linkin Kainuun E.L.-seuran sivustoon. 4. Poistin korjauspyyntö-lootan luettelon alusta. --Amanuenssi 4. helmikuuta 2016 kello 13.37 (EET)

Eino Leinon isä

Eino Leinon isän Anders Lönnbohmin (ent. Mustonen) elämästä ilmestyi vuonna 2008 tri Oiva Turpeisen valaiseva elämänkerta. Tästä kainuulaisesta virkamiehestä ja vaikuttajasta kannattaisi toki tehdä oma artikkelinsa Wikipediaan. Andersin nuoruuden nimenvaihto-operaatiot ja arvelut niiden mahdollisista taustoista eivät mielestäni kuulu tähän Eino Leino -artikkelin yhteyteen. Poistin siihen liittyvät maininnat, mutta jätin tiedon isän alkuperäisestä nimestä.

Muutokset ovat siis meikäläisen tekemiä. Unohdin kirjautua äsken sisään. --Amanuenssi (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 13.43 (EET)

Voisitko perustella, miksei Mustonen -nimeä ole syytä mainita? Jos valitaan linja, ettei nimenvaihdoksia käsitellä artikkelin alussa, niin silloin tämän linjan tulisi koskea myös "Armas Einar Leopold Lönnbohm" -lisäystä joka tulisi myös ottaa pois. Nimenmuutokset voisi silloin käsitellä artikkelissa myöhemmin.

Isän historia on mielestäni kyllä hyvä mainita varsinkin kun omaa artikkelia ei tällä hetkellä ole. Tiedon poistaminen ei mielestäni ainakaan paranna artikkelia.--Velivieras (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 14.50 (EET)

Kuten yllä totesin, jätin kyllä tiedon Mustos-sukutaustasta tekstiin. Arvailut siitä, mikä oli Eino Leinon isän nuoruudessaan tekemän nimenmuutoksen motiivi, ei mielestäni kuitenkaan millään tavalla valaise Leinon elämänvaiheita eikä hänen kirjallista kehitystä ja uraa. Se on siis tässä yhteydessä turhaa nippelitietoa. Mitä tulee Lönnbohm-nimeen se oli Eino Leinon virallinen nimi hänen elämänsä loppuun.

Sitä paitsi olet lukenut huolimattomasti Agricola-sivustolle viittaavaa lähdettäsi. Reijo Heikkinen ei kirjoita esittelyssään, että nimenmuutos tapahtui maanmittarin uran edistämiseksi. Hän toteaa vain, että Anders muutti nimensä "saadakseen neidon puolisokseen". Mutta tämäkään ei pidä paikkaansa.

Kaikkein perusteellisimmin Eino Leinon taustoja selvittäneen kirjallisuudentutkija Aarre M. Peltosen mukaan Antti Mustonen oli ottanut nimen (muodossa Lönnbom) käyttöönsä jo koulupoikana käydessään Kuopion triviaalikoulua 1830-luvulla. Siihen vaikutti ruotsinkielisen koulun painostus. 1840-luvulla hän käytti molempia nimiään rinnakkain (Eino Leinon varhaiskehitys ja -tuotanto, 1975, s. 10). Nimenmuutos oli siis ennemminkin pakon sanelemaa ja liittyi ajan kielipoliittiseen tilanteeseen.

Näistä syistä suosittelisin, että muotoilet kyseisen kohdan artikkelissa uudelleen. Johdannon määritelmäosaan Mustos-asia ei kuuluu missään tapauksessa.--Amanuenssi (keskustelu) 19. marraskuuta 2016 kello 12.10 (EET)

Minä poistin nyt sen Mustos-huomautuksen johdannosta, sillä eihän se Eino Leinon nimi ollut. --Savir (keskustelu) 19. marraskuuta 2016 kello 12.30 (EET)

Tämä on hyvä. Amanuenssi voisi tuoda mainitsemastaan lähteestä parempaa tietoa artikkeliin, jos vain mahdollista.--Velivieras (keskustelu) 20. marraskuuta 2016 kello 13.47 (EET)

Bohm – Bom

En ollut selvillä nimestä Lönnbom enkä ole vieläkään, mutta ei sillä ole merkitystä. Muutin muodon wikilinkin mukaan. Oli kuitenkin turha kumota muokkaukseni. [3] Siinä meni samalla hyödyllisiä korjauksia, jotka kumoaja olisi voinut korjata artikkelia myöhemmin muokatessaan. Laitoin bom-muodon takaisin, ilmeisesti olemattomaan artikkeliin osoittava bohm-kuuluukin olla kuten on. --raid5 (keskustelu) 20. marraskuuta 2016 kello 20.49 (EET)

Pahoittelut jos näin kävin, en asiaa huomannut. Katsotaan jos joku tulee kunnon lähteillä muokkaamaan artikkelia myöhemmin myös Leinon isän tietojen osalta.--Velivieras (keskustelu) 21. marraskuuta 2016 kello 18.19 (EET)

Ei se mitään. Artikkeli muuttuu hyvästä paremmaksi. --raid5 (keskustelu) 21. marraskuuta 2016 kello 20.54 (EET) edit --raid5 (keskustelu) 21. marraskuuta 2016 kello 21.01 (EET)

Vapaata muokkausta

Satunnaisotannalla tutkin paria lähteistettyä kohtaa, eikä kirjoitettu ole ainakaan niiltä osin peräisin merkityistä lähteistä. Sitten sivuhistoriaa tutkittuani havaitsin, että artikkeli onkin kirjoitettu ensin ja lähteistetty myöhemmin sikäli kun lähteitä löytyy, mutta teksti ei ole peräisin viittein merkityistä lähteistä, vaan ehkä lähdekirjallisuudeksi merkitistä teoksista tai sitten ei. Aikoinaan tämän hyväksi hyväksyttyäni en ollut tarkka, eikä kukaan mukaan syventynyt asiaan. Suositelluksi tällä ei ole asiaa ennen kuin joku käy tekstin lause lauseelta läpi ja tarkistaa lähteet. Käyttäjä Amanuenssin jäljiltä ainakin on suuri osa tekstistä ja lähdekirjalista, mutta muistaako hän itsekään mikä pätkä on mistäkin vai onko muotoiltu oman pään mukaan. Tein yhden korjauksen lähteen mukaiseksi, toiseen laitoin lähdepyynnön, mutta pisara meressä ei auta. --Abc10 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 13.25 (EET)

Pitäisikö lisätä korjauspyyntö viitteille tiettyyn kappaleeseen tai artikkelin alkuun? Artikkelin lopussa on sellainen, en katsonut onko tarkennuskohta vielä ajankohtainen. --raid5 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 17.23 (EET)

En näe sitä suurena ongelmana, vaan ongelma on se ettei sisältö vastaa lähteitä. Muu on toissijaista. --Abc10 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 18.58 (EET)

Olet oikeassa, tarkistettavuus ja tietojen täsmääminen lähteisiin on tärkeintä. --raid5 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 19.07 (EET)

Ossi(an) Stenin kertomus

Ossian Sten: Taiteilijan kori (Väinämöinen 1926: 4, s. 72–74) saattaa olla kertomus kohtauksesta Leinon elämässä. --Abc10 (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 17.34 (EEST)