Keskustelu:Bonaparten marssi

Onko tämä Bonaparten marssi sama sävelmä, josta täällä oli ennestäänkin artikkeli otsikolla Karjalan jääkärien marssi. En voinut tarkistaa asiaa tähän merkityistä lähteistä, kun niistä ei löytynyt nuotteja eikä äänitetiedostoa. Siihen kuitenkin viittaa ainakin osa niistä monista nimistä, joilla tässä artikkelissa kerrotaan sävelmästä Suomessa käytetyn. Karjalan jääkärien marssi -artikkelissa sen sijaan on "aiheesta muualla" -linkki, josta sen voi kuunnellakin, orkesteriversiona Robert Kajanuksen johtamana. Tunnistin sen melkein heti samaksi sävelmäksi, jonka nuotit ovat eräässä hallussani yhä olevassa vanhassa musiikkioppi- ja laulukirjassa (Pukkila-Rautio: Musiikkia oppimaan, 1960-luvulta). Kyseessä on laulu "Kaunis Karjala", jonka sanoittajaksi kirja ilmoittaa Elli Hällströmin. Myös Wikipediassa Elli Hällström -artikkelissa hänet mainitaankin Karjalan jääkärien marssin sanoittajaksi. (Säveltäjästä ei siinä kirjassa ole tämän kirjan kohdalla mitään mainintaa.) Löysin sitä paitsi saman laulun myös Suuresta toivelaulukirjasta, sen 11. osasta, mutta siellä sanotaan, että kyseessä olisi kansansävelmä, mutta että sitä olisi soitettu jo Suomen sodan (1808-1809) aikana. (Sanoittajaksi kyllä ilmoitettiin siinäkin Elli Hällström.)

Karjalan jääkärien marssi -artikkelissa on lähdeviittaus Hällströmin sukuyhdistyksen sivulle. Siellä sanotaan, että että kyseessä olisikin "kansansävelmä Liperistä", ja että se olisi "perimätiedon mukaan" 1700-luvun lopulta, jolloin Pohjois-Karjalaan oli sijoitettuna Ruotsi-Suomen sotaväkeä". Hmm. Luonnollista on, että sotilassoittokunnan kovaäänisesti soittama marssi kuulevat tuli seudulla asuville kansanmuusikoillekin tutuksi, ja sitten he ilmeisesti alkoivat soittaa sitä itsekin, tietämättä kuka sen oli säveltänyt. Eikä sitä ilmeisesti tiennyt sukuyhdistyksen sivun kirjoittakaan, eivätkä myöskään edellä mainitsemieni kirjojen tekijät. Nyt tästä uudesta artikkelista kuitenkin ilmenee, että (jos kyseessä on sama sävelmä), se onkin Edouard Du Puyn säveltämä 1800-luvun alussa. Täysin mahdollista, että sitä alkoivat pian soittaa Ruotsinkin sotilassoittokunnat, asuihan Edouard Du Puy itsekin jonkin aikaa Ruotsissa. Ja jos se tuli Pohjois-Karjalassa yleisesti tunnetuksi, sitä voitiin hyvinkin myöhemmin luulla kansansävelmäksi, niin kuin Elli Hällströmkin ilmeisesti luuli sanoittaessaan sen yli sata vuotta myöhemmin. (Ei aivan ainutlaatuinen tapaus: kuulemma muuan Mozartin pianosonaattikin on merkitty Pohjanmaalta muistiin "kansansävelmänä", kun sen muistiinmerkitsijä ei sattunut sitä entuudestaan tuntemaan.)

Jos päätelmäni on oikea, nämä artikkelit pitäisi varmaankin yhdistää. (Vai onko edellä kirjoittamani sellaista "uutta tutkimusta", jota täällä ei hyväksytä?". Entä miten artikkeli olisi otsikoitava: alkuperäisen nimensä mukaisesti Bonaparten marssi, vai Sumessa ehkä tunnetumman nimen mukaan Karjalan jääkärien marssi, vai peräti Hällströmin sanoituksen alkusanojen mukaan "Kaunis Karjala"? -137.163.19.9 31. tammikuuta 2017 kello 18.34 (EET)

Kahdesta eri marssista on kyse: tässä vertailuksi Youtubessa nämä kaksi: https://www.youtube.com/watch?v=Qri4KmXL--k (Karjalan jääkärien marssi, "Kaunis Karjala") ja https://www.youtube.com/watch?v=ML9um-rB_B8 (Edouard Du Puyn Bonaparten marssi). Voin tarkistaa tuon edellisen EN-numeron huomenissa kirjastossa (oma kappaleeni Nallinmaan kirjasta on pakattuna jonnekin, kun ei ole kirjahyllyissä tilaa). -Jtuohini (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 19.06 (EET)

Mitä tarkoittaa EN-numero? -137.163.19.99 2. helmikuuta 2017 kello 17.22 (EET)

Samalla tavalla kuin esimerkiksi Johann Sebastian Bachin teoksista käytetään tunnisteina BWV-numeroita ja Mozartin teoksista KV-numeroita, on suomalaisissa vanhoissa nuottikirjoissa oleville sävelmille annettu numerot. Numerointi on Eero Nallinmaan mainitun kirjan luettelo-osassa, jossa Du Puyn Bonaparten marssi toisintoineen on saanut numeron 1306. Niin, ja muitakin Bonaparten marsseja Nallinmaa listaa, mutta Karjalan jääkärien marssia ei luettelossa näytä olevan, joten maininta sen kulkeutumisesta aiemmin (yksinomaan) korvakuulolta saattaa hyvinkin pitää paikkansa. À propos, mihin Mozartin sonaattiin viittaat aiemmassa kommentissa ja mikä tuolle "kuulemma"-tyyppiselle tiedolle (?) on lähteenä? Olen henkilökohtaisesti kiinnostunut kyseisestä tapauksesta. --Jtuohini (keskustelu) 3. helmikuuta 2017 kello 21.51 (EET)