Keskustelu:A Hard Day’s Night
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Artikkeli A Hard Day’s Night on suositeltu artikkeli.
Ajankohta | Tapahtuma | Tulos | (artikkelin versio) | |
9.–30.1.2012 | Vertaisarviointi | Arvioitu | (ikilinkki) | |
1.–8.2.2012 | Ehdolla hyväksi artikkeliksi | Hyväksytty | (ikilinkki) | |
16.11.2019–4.1.2020 | Vertaisarviointi | Arvioitu | (ikilinkki) | |
4.–18.1.2020 | Ehdolla suositelluksi artikkeliksi | Hyväksytty | (ikilinkki) | |
Arkistoitu vertaisarviointi
[muokkaa wikitekstiä]Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Tästä olisi haaveena saada hyvän statuksen saavuttanut artikkeli. Kyselisinkin mahdollisia parannuskohtia ja mitä pitäisi selkeästi kehittää. --Sblöbö 6. tammikuuta 2012 kello 12.00 (EET)
- Kokonaisuutena näyttää minusta jo hyvän artikkelin tasoiselta. Kiva, että lähteissä on mukana myös suomenkielinen Beatles-kirja. Ehkä "kritiikki ja jälkivaikutus" -osassa voisi olla enemmänkin tekstiä, onhan tämä todella tunnettu albumi. Esimerkiksi eri Beatles-historiikeissa on varmaan arvioita siitä. "Musiikki"-luvun alussa on muutamia väitteitä, joihin tekisi mieli väittää vastaan: McCartney oli musiikillisesti taitavampi kuin Lennon tai että Lennonin luovuus alkoi heiketä 1960-luvun puolessavälissä huumeiden käytön takia. Niitä kannattaisi vähän pehmennellä ("kuten sen ja sen mukaan", tai "se ja se on esittänyt, että") tai perustella paremmin. Sitten tuohon, että "kaikki kappaleet merkittiin kuitenkin Lennonin ja McCartneyn yhdessä tekemiksi", voisi lisätä, ettei se koske vain tätä albumia vaan oli käytäntö koko Beatlesin toiminnan ajan.--Tanár 9. tammikuuta 2012 kello 21.48 (EET)
- Pienenä ongelmana on se, etten itse omista muuta Beatles-kirjallisuutta kuin tuon yhen ainoan, suomenkielisen kirjan. Se on samalla jonkinasteinen puute, ja mikäli tämä aiotaan joskus suositelluksi laajentaa, tarvitaan mielestäni vielä lisää kirjallista materiaalia. Beatles-artikkeleiden työstämisessä on haasteellisinta se, että bändistä on kirjoitettu enemmän kuin kukaan jaksaa koskaan lukea, ja siten tiedot ovat hyvin ristiriitaisia. Olen pyrkinyt käyttämään näissä tilanteissa aina mahdollisimman luotettavaa lähdettä.
- Jälkivaikutuksesta saisi tosiaan olla mielellään lisää, mutta en näe nykyistä niukkuutta esteenä hyvän artikkelin statukselle. Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on aika tyypillinen 1960-luvun alkupuoliskon albumi, joka on enemmänkin vain kokoelma yksittäisiä lauluja, eikä samanlainen merkittävä ja suorastaan mullistava kokonaisuus kuin mitä esim. Revolver ja Sgt. Pepper myöhemmin olivat.
- Poistin tuon väitteen McCartneyn musiikillisesta pätevyydestä kokonaan, sillä pehmentely olisi mennyt mielestäni turhan vaikeaksi. --Sblöbö 15. tammikuuta 2012 kello 23.33 (EET)
- Näyttää ihan hyvältä eikä mitään viilattavaa enää oikeastaan ole. Paitsi siihen Immosen kirjaan liittyviin viitteisiin voisi lisätä sen vuosiluvun. --Velma 15. tammikuuta 2012 kello 15.11 (EET)
- Vuosiluvut lisätty. --Sblöbö 15. tammikuuta 2012 kello 23.33 (EET)
Arkistoitu vertaisarviointi 2
[muokkaa wikitekstiä]Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Tämä taitaa olla aika lähellä suositeltua. Laajensin tämän hyväksi vuodenvaihteessa 2011–2012, ja kuten arvata saattaa, aika paljon verkkolähteitä on sen jälkeen lakannut toimimasta. Yritän myös saada vähän lisää tekstiä sinne tänne. Varsinkin osio kriitikoiden arvioinneista oli varsinkin aiemmin SA-tasolle melko vaisu, mutta olen sitäkin paraikaa kehittämässä. Ja viitemerkinnät ovat silloisen osaamiseni myötä vähän mitä ovat, niitä korjailen myös. Olisiko muuta selkeää kehitettävää? --Sblöbö (keskustelu) 16. marraskuuta 2019 kello 21.51 (EET)
- On jo lähellä suositeltua. Yksi juttu minä tuli mieleen: Kappaleessa Musiikki on ensin alaotsikoton osio, missä (minun ymmärtääkseni) käydään läpi asioita yleisemmin ja sitten alaotsikko Tietoa kappaleista. Tähän kaipaisin vähän selkeyttä esim. alaotsikolla tai jollain muulla tavalla. Nyt on ehkä osin päällekkäisyyttä esim. alkuosassa "Albumin ainoa kappale, jota ei laula joko Lennon tai McCartney, on George Harrisonin laulama ”I’m Happy Just to Dance with You”. Poikkeuksellisesti rumpali Ringo Starr ei laula yhtäkään kappaletta." Ja tietoa kappaleista: "George Harrison laulaa kappaleen ”I’m Happy Just to Dance with You”, jonka John Lennon kirjoitti nimenomaan häntä varten." Kyse ei ole isoista asioista, mutta ehkä sitä saisi vielä selkeämmäksi.
- Yksi vaihtoehto, mikä tuli mieleen, että alkuosa kappaleesta kävisi myös Taustaa osaan. Esim. "Albumia hallitsevat Lennonin laulut, sillä niitä on kaikkiaan kymmenen McCartneyn kolmea vastaan. Tähän aikaan Lennon oli vielä yhtyeen epävirallinen johtaja. Kaikki kappaleet merkittiin kuitenkin Lennonin ja McCartneyn yhdessä tekemiksi, kuten aina vastaavissa tilanteissa riippumatta siitä, olivatko he todellisuudessa tehneet niitä yhteistyössä. Yhtä Lennon-keskeistä albumia The Beatles ei enää koskaan tehnyt. Tenho Immosen kirjoittaman The Beatles – Suuri historia -kirjan mukaan tähän oli syynä se, että Lennonin lisääntynyt huumeidenkäyttö 1960-luvun puolivälin jälkeen alkoi syödä hänen luovuuttaan sekä voimia toimia yhtyeen johtohahmona." on melko paljon muuta asiaa kuin pelkästään musiikkia. Accept-Finland (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 12.55 (EET)
- George Harrisonin laulaman I’m Happy Just to Dance with Youn päällekkäisyyttä mietin itsekin. Mutta kun tekstissä mainittiin jo se, ettei Ringo Starr laula yhtäkään kappaletta, niin tuntui oudolta ettei sitten mainittaisi sitä, että Harrison puolestaan laulaa yhden kappaleen. Vähän hankala juttu, miten tuon nyt sitten fiksusti tasapainottaisi. Taustaa-osio on tarkoituksella pyhitetty nimenomaan taustalle, eli lähtökohdille ennen kuin albumia lähdettiin työstämään. Lyhyt katsaus yhtyeen viime aikojen tapahtumista antaa lukijalle ikään kuin pehmeän laskun ennen kuin aletaan tykittämään infoa itse albumin tekemisestä. Eli: Taustaa = aika ennen albumin työstöä, Äänitykset = aika albumia työstettäessä. Jos tuota selkeää kaavaa ruvetaan rikkomaan, niin sitten tulisi kyllä sekavuutta ja varmaan päällekkäisyyttäkin. Mutta kyllähän tuota Taustaa-osion toista kappaletta toki voisi hieman tiivistää - kiertue ja ensi-iltaan osallistuminen eivät ehkä ole kokonaisuuden kannalta kovinkaan oleellisia. --Sblöbö (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 13.14 (EET)
- Taustaa- ja Äänitykset-osioiden erot eivät sittenkään ole ihan noin selkeät, vaan kyllä siellä jo taustassa yhdellä lauseella sittenkin mainitaan, että "The Beatles vietti vuoden 1964 kevään ja kesän kuvaamalla elokuvaa Yeah, yeah, tässä me tulemme (engl. A Hard Day’s Night) sekä äänittämällä uutta materiaalia". On kulunut niin pitkä aika siitä, kun tätä artikkelia väsäsin, ja nyt olen uudestaan pakertanut tämän kanssa vasta pari päivää, niin en vieläkään näköjään ole jokaista kuriositeettia sisäistänyt. Mutta tosiaan, mielestäni tuossakin on edelleen ihan selkeä logiikka, eli Äänityksissä niihin äänityksiin paneudutaan syvällisemmin. Taustaa-osiossa ikään kuin olosuhteiden pakosta mainitaan vain lyhyesti, että materiaalia äänitettiin tuossa vaiheessa, koska se olisi outoa sivuuttaa, koska kaikki muukin yhtyeen tuonaikainen tekeminen mainitaan. --Sblöbö (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 13.33 (EET)
- Juu, kyllähän tuossa oma logiikkansa on. Tuo Lennonin lisääntynyt huumeidenkäyttö tuntuu vaan oudolle musiikki osassa. Mutta onhan silläkin varmasti ollut osansa musiikkiin, ei sen puoleen. Mietin ihan yleisenä asiana (ja vinkkinä niihin artikkeleihin, mitä itse työstän), että mihin kohtaan kannattaa säveltäminen ja sanoittaminen sijoittaa? Joskushan ne tehdään äänitysvaiheessa, toisinaan ovat valmiina ennen studioon menoa. Accept-Finland (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 15.04 (EET)
- Lennonin huumeidenkäytön lisääntyminen liittyy musiikkiin mielestäni selkeästi: Yhtä Lennon-keskeistä albumia The Beatles ei enää koskaan tehnyt. Tenho Immosen kirjoittaman The Beatles – Suuri historia -kirjan mukaan tähän oli syynä se, että Lennonin lisääntynyt huumeidenkäyttö 1960-luvun puolivälin jälkeen alkoi syödä hänen luovuuttaan sekä voimia toimia yhtyeen johtohahmona. Eli sillä vain avataan se, miksi jatkossa ei enää tehty albumeja, joissa Lennonin panos olisi ollut yhtä suuri. Noista sävellyksistä ja sanoituksista sen verran, että itse olen kertonut niistä Musiikki-osiossa, jossa syvällisemmin käsittelen albumin sisältöä, tyyliä jne. Menevät sinne mielestäni kivasti ja loogisesti. Rubber Soul -artikkelissa olen tehnyt sanoituksille oman alaotsikon, kun niistä on ollut niin paljon kerrottavaa: [1] --Sblöbö (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 15.24 (EET)
- Sanoitusten ja sävellysten sisällön paikka on luonnollisesti musiikissa mutta tarkoitin niiden tekemistä. Minusta sitä voisi kuvata myös prosessina - tausta - säveltäminen ja sanoittaminen - nauhoitus - julkaisu. Mutta ainakin siinä tapauksessa jos siinä ei ole ole ollut mitään erityistä, musiikkioiso on varmaan ihan hyvä paikka myös niiden tekemisen kuvaamiselle. Accept-Finland (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 17.03 (EET)
- Olen nyt kehittänyt artikkelia aika ahkerasti, ja korjasin myös tuota päällekkäisyyttä parempaan suuntaan. Kuolleet linkitkin löytyivät archivesta. --Sblöbö (keskustelu) 12. joulukuuta 2019 kello 16.38 (EET)
- Mahtaisiko aikalaisarvioita löytyä enemmän? Yksi tai kaksikin tekisi jo artikkelille ihmeitä. Vaihtoehtoisesti joistain Beatles-tietokirjoista saattaisi löytyä yleisluontoisempaa referaattia albumin vastaanotosta: ”A Hard Day's Nightin vastaanotto oli haltioitunut”, tai jotain muuta yhtä latteaa. En löytänyt AllMusicin arviosta viinivertausta. Mahtaako arvostelu olla vaihtunut, viitteen linkkikään ei enää toimi. Tuo nykyinen arvostelu on varsin seikkaperäinen ja arvioi albumia myös laajemmassa kontekstissa, osana Beatlesin kypsymistä omilla jaloillaan seisovaksi yhtyeeksi. Arvostelua voisi referoida nykyistä laajemmin, ja viitata arvostelijaan nimellä. --Miihkali (keskustelu) 12. joulukuuta 2019 kello 19.31 (EET)
- Aikalaisarvioita Beatlesin levyistä olen lähemmäs 10 vuotta kissojen ja koirien kanssa etsinyt, mutta NME:n arvostelut ovat ainoat jotka olen löytänyt, sama juttu muissakin laajentamissani Beatles-albumiartikkeleissa. Tuo AllMusicin arvostelu on ilmeisesti on vaihtunut. Kuten avausviestissä totesin, iso osa linkeistä ei enää toimi, kahdeksan vuotta on kahdeksan vuotta. Olen niitä korvannut sekä kaivanut archivesta, mutta homma on vielä kesken. AllMusicin nykyisestä arvostelusta voi toki laittaa lainauksia leipätekstiin, mutta siinä vaiheessa varmaan jotakin muuta arvostelua pitää karsia tai poistaa kokonaan, koska osio alkaa olla suhteettoman pitkä. Levyn haltioituneesta vastaanotosta kertoo varmaan albumin kaupallinen menestys, jota käsitellään osiossa Julkaisu ja vastaanotto. --Sblöbö (keskustelu) 13. joulukuuta 2019 kello 12.39 (EET)
- Saisikohan muuten tuon arvioluettelon jonkinlaiseen laatikkoon arvostelureferaattien viereen? Nyt se vähän töksähtää muun tekstin seasta esiin, eikä välttämättä hyvällä tavalla. --Miihkali (keskustelu) 18. joulukuuta 2019 kello 20.55 (EET)
- Hyvä idea, kiitos. Kehitin nyt sellaisen, pöllin taulukon pohjan eräästä leffa-artikkelista. Olen täysin samaa mieltä, että leipäteksti ja taulukot tulisivat olla erillään, sekalainen järjestys on tosiaankin töksähtävää ja visuaalisesti karmeaa. En vain ollut aiemmin keksinyt fiksumpaa järjestystä, mutta tuo taulukko ratkaisi ongelman. --Sblöbö (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 22.59 (EET)
- Hyvännäköinen. Pohdiskelin, pitäisiköhän taulukon alkuun lisätä vielä jonkinlainen otsikko. Tuosta voisi melkein tehdä mallineen, jollainen englanninkielisessä Wikipediassakin on, jota voisi alkaa käyttää artikkeleissa laajemminkin. Pohdiskelin myös, pitäisikö verkosta löytyviin arvosteluihin olla suora linkki itse mallineessa? --Miihkali (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 21.26 (EET)
- Ei, koska ulkoiset linkit ovat kiellettyjä pl. Aiheesta muualla. Aikoinaan toki itsekin niitä tietämättömyyttäni lisäsin. --Sblöbö (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 21.29 (EET)
- Enpäs tuommoisesta säännöstä tiennytkään. Tyhmä sääntö. --Miihkali (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 21.30 (EET)
- Ihan suoraan ohjeessa ei ole kai tuota kielletty, vaikka erityisesti leipätekstiin niitä ei kyllä pidä lisätä. Ohje:Linkit sanoo, että "Ulkoiset linkit sijoitetaan pääsääntöisesti artikkelin loppuun 'Aiheesta muualla' -otsikon alle. Tavallisin poikkeus tästä on tiettyihin tietolaatikoihin lisättävät ulkoiset linkit." Tietysti tästä on perinteisesti monia eri tulkintoja. --PtG (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 22.10 (EET)
- Ahaa, sitten kyse lienee ennemminkin käytännöstä kuin suoranaisesta säännöstä. Tietolaatikoissa ulkoisia linkkejä pääasiassa käytetään artikkelien alussa olevissa mallineissa, joihin voi laittaa linkin esimerkiksi artikkelin kohteena olevan henkilön kotisivulle tai johonkin muuhun aiheen kannalta erittäin oleelliselle sivustolle. Myös oma vakaumukseni on nykyisin se, että yksittäiset arvostelut eivät ole niin oleellisia, että niihin tarvitsisi suoraa linkitystä laittaa – halukkaat löytävät osoitteen joka tapauksessa viitteestä. Mutta kieltämättä tuo ohje avaa porsaanreiän niiden linkittämiselle, vaikka sitä ei suoranaisesti kielletäkään. Itse kuitenkin muistelisin, että suoria linkkejä on taulukoistakin poistettu perusteella "ulkoiset linkit pois". Ehkä se sitten tosiaan on tehty käytäntöön eikä sääntöön vedoten. Ns. kirjoittamattomia sääntöjähän täältä löytyy, eikä siinä mitään. --Sblöbö (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 23.37 (EET)
- Joo, eihän ne sinänsä hyvältä tekstissä näytä, mutta on niillä ulkoisilla linkeilläkin aika-ajoin mielestäni paikkansa. Keskivertolukija ei välttämättä osaa lähdeviitteitä seurata eikä ehkä edes ihan tarkkaan tiedä, mitä ne ovat. Erityisesti kännykällä lähdeviitteiden selaaminen on yllättävän hankalaa. Lisäksi linkistä selviää, että kyseessä on tosiaan verkkosivu eikä esimerkiksi painotuote, jonka käsiin saaminen vaatisi kirjastossa käymistä. Erityisesti taulukoissa ja luetteloissa ulkoiset linkit voivat olla perusteltuja. Leipätekstissä ne tosiaan vähän tökkivät. --Miihkali (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 11.20 (EET)
- Niin. Itse en vain näe arvosteluja todellakaan niin oleellisina, että niihin pitäisi suoraan linkittää. Ja jos lukija jostain syystä ei osaa viitettä seurata, niin ei kyllä tässä tapauksessa mitään kovin keskeistä menetä. Toki viimeistään Google-haku hänet pelastaa. Mielestäni arvostelut eivät eroa juurikaan vaikkapa listasijoituksista, jonne nyt varsinkaan ei ole ollut tapana suoria linkkejä laittaa. Mielestäni on hyvä ja yhtenäinen linja, että ei linkitetä suoraan mitään. Muuten ainakin itselläni heräisi ihmetys siitä, miksi jotain tiettyä vähemmän oleellista linkitetään ja jotain toista vähemmän oleellista ei. --Sblöbö (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 12.07 (EET)
- Vielä jatkokommenttina. Meillä on myös jo malline arvioille. Käytetty mm. artikkelissa D’You Know What I Mean?. --PtG (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 22.15 (EET)
- Tuohan onkin näppärän näköinen, lisäsin sen artikkeliin. Meta-Wikin linkki ei jostain syystä toimi, taitaa mennä teknisesti sen verran monimutkaiseksi, etten edes yritä ymmärtää. --Miihkali (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 11.20 (EET)
- Erittäin hyvä, kiitos. --Sblöbö (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 12.08 (EET)
- Mulla ei tällä kertaa ole lisättävää. Suositellu tasolla. --PtG (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 22.16 (EET)