Keskinen federaatiopiiri
Keskinen federaatiopiiri Центральный федеральный округ Российской Федерации |
|
---|---|
Federaatiopiirin sijainti Venäjällä |
|
Valtio | Venäjä |
Liittovaltiosubjektit |
Belgorodin alue Brjanskin alue Ivanovon alue Kalugan alue Kostroman alue Kurskin alue Lipetskin alue Moskovan kaupunki Moskovan alue Orjolin alue Rjazanin alue Smolenskin alue Tambovin alue Tverin alue Tulan alue Jaroslavlin alue Vladimirin alue Voronežin alue |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Moskova |
– Presidentinhallinnon täysivaltainen edustaja | Aleksandr Beglov |
Pinta-ala | 652 700[1] km² |
Väkiluku (2010) | 38 427 539[2] |
– väestötiheys | 58,9 as./km² |
Federaatiopiirin internetsivut | |
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
|
Venäjän federaation keskinen federaatiopiiri (ven. Центральный федеральный округ Российской Федерации, Tsentralnyi federalnyi okrug Rossijskoi federatsii) on yksi Venäjän kahdeksasta federaatiopiiristä. Maantieteellisesti tämä federaatiopiiri sijaitsee itse asiassa aivan valtion länsiosassa, ja määreellä "keskinen" on pikemmin alueen poliittista painoarvoa ja sen historiallista asemaa kuvaava merkitys. Alue oli Euroopan-puoleisen Venäjän sydänmaata silloin, kun Ukraina ja Valko-Venäjä tsaarinvallan aikana olivat osa Venäjää.
Federaatiopiirejä ei ole mainittu erikseen liittovaltiosubjektien ja liittovaltion välisenä hallintotasona Venäjän perustuslaissa. Tarve federaatiopiirien määrittelyyn syntyi 1990-luvulla muodostuneesta hallinnon hajanaisuudesta, ja ne perustettiin toukokuussa 2000 osaksi Venäjän presidentinhallintoa perustuslain presidentille antamien valtaoikeuksiin nojautuen.
Keskisen federaatiopiirin hallintokeskus on Moskova. Sen alueella elää runsas neljäsosa valtakunnan väestöstä, vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan noin 38,4 miljoonaa ihmistä. Federaatiopiirin pinta-ala on alle 4 % Venäjän koko alueesta.
Väestö ja talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskisen federaatiopiirin väkiluku oli 38,4 miljoonaa vuonna 2010,[2] mikä edusti 26,9 prosenttia koko Venäjän väestöstä.
Keskisen federaatiopiirin osuus oli vuonna 2010 yli kolmannes eli 35,73 prosenttia (eli 13 363 655,6 miljoonaa ruplaa vuonna 2010) koko Venäjän bruttokansantuoteesta.
BKT:n kannalta federaatiopiirin subjektit ovat maan keskiarvoa matalamman kertymän seutua pääkaupunki Moskovaa lukuun ottamatta; Moskovan ja sinne sijoittuvien yritysten vaikutuksesta federaatiopiirin BKT-taso henkeä kohti kohoaa kuitenkin 1,33 kertaiseksi maan keskiarvoon nähden eli 347 762 ruplaan (noin 8 519 EUR) vuodelta 2010. Matalin BKT-taso henkeä kohden oli Ivanovon alueella, jossa se jäi 35 prosenttiin Venäjän keskiarvosta.[3][2][4]
Oheinen taulukko kuvaa väestömäärää ja BKT:n kertymää federaatiopiirin eri osissa:
Kartan numero |
Federaatiosubjekti | Väestö 2010[2] |
Alueellinen BKT vuonna 2010 (milj. ruplaa)[3] |
Osuus koko Venäjän BKT:stä vuonna 2010 (%) |
BKT henkeä kohti (ruplaa, 2010) |
BKT henkeä kohti (% Venäjän keskiarvosta) |
---|---|---|---|---|---|---|
1 | Belgorodin alue | 1 532 526 | 397 069,9 | 1,06 | 259 095 | 99 |
2 | Brjanskin alue | 1 278 217 | 144 264,0 | 0,39 | 112 863 | 43 |
18 | Jaroslavlin alue | 1 272 468 | 234 246,3 | 0,63 | 184 088 | 70 |
5 | Ivanovon alue | 1 061 651 | 98 209,0 | 0,26 | 92 506 | 35 |
6 | Kalugan alue | 1 010 930 | 184 580,5 | 0,49 | 182 585 | 70 |
7 | Kostroman alue | 667 562 | 92 291,4 | 0,25 | 138 251 | 53 |
8 | Kurskin alue | 1 127 081 | 192 442,2 | 0,51 | 170 744 | 65 |
9 | Lipetskin alue | 1 173 513 | 254 738,1 | 0,68 | 217 073 | 83 |
10 | Moskova | 11 503 501 | 8 401 858,9 | 22,47 | 730 374 | 279 |
11 | Moskovan alue | 7 095 120 | 1 796 535,6 | 4,80 | 253 207 | 97 |
12 | Orjolin alue | 786 935 | 102 450,1 | 0,27 | 130 189 | 50 |
13 | Rjazanin alue | 1 154 114 | 173 526,0 | 0,46 | 150 354 | 57 |
14 | Smolenskin alue | 985 537 | 149 091,4 | 0,40 | 151 279 | 58 |
15 | Tambovin alue | 1 091 994 | 139 017,4 | 0,37 | 127 306 | 49 |
17 | Tulan alue | 1 553 925 | 237 208,1 | 0,63 | 152 651 | 58 |
16 | Tverin alue | 1 353 392 | 218 643,6 | 0,58 | 161 552 | 62 |
3 | Vladimirin alue | 1 443 693 | 218 712,3 | 0,58 | 151 495 | 58 |
4 | Voronežin alue | 2 335 380 | 328 770,8 | 0,88 | 140 778 | 54 |
1-18 | Yhteensä | 38 427 539 | 13 363 655,6 | 35,73 | 347 762 | 133 |
Metsävarat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Piirissä kasvoi vuoden 2006 tietojen mukaan taloudellisesti saavutettavaa hakattavaa puuta 19 000 000 m3 vuodessa, josta hakattiin 10 000 000 m3. Mekaanista ja kemiallista puunjalostuskapasiteettia oli 13 %:lle puusta.[5]
Presidentinhallinnon täysivaltaiset edustajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Georgi Poltavtšenko (2000–2011)
- Oleg Govorun (2011–2012)
- Aleksandr Beglov (2012–)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Центральный федеральный округ (Arkistoitu – Internet Archive) www.szfo.ru
- ↑ a b c d Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 7.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 7.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 7.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Mikhail Giryaev (2006) (Arkistoitu – Internet Archive) www.authorstream.com