Karbala
| Karbala كربلاء |
|
|---|---|
 Karbala helmikuussa 2008 |
|
  Karbala |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Irak |
| Maakunta | Karbala |
| Piirikunta | Karbalan piirikunta |
| Väkiluku (2011) | 675 000 |
Karbala[1](arab. كربلاء, Karbalā), aiemmin Kerbala, on kaupunki Irakissa, 100 kilometriä lounaaseen Bagdadista. Vuonna 2011 sen väkiluku oli 675 000 asukasta.[2] Koko Karbalan piirikunnan väkiluvuksi arvioitiin 76 prosenttia Karbalan maakunnan 1,012 miljoonasta asukkaasta, mikä oli noin 770 000 asukasta (vuonna 2013).[3] Kyseessä on maakunnan hallintokaupunki. Šiiamuslimeille se on yksi maailman pyhimmistä paikoista Mekan, Medinan ja Najafin jälkeen.
Karbala hyötyy sekä maanviljelystä että pyhiinvaeltajista. Kaupungin vanha puoli on uskonnollinen keskus ja uudessa kaupungissa sijaitsevat asuintalot, virastot ja koulut.
Vanhan kaupungin keskus on Husain ibn Alin, profeetta Muhammadin tyttärenpojan hauta, joka on pyhiinvaelluskohde etenkin Karbalan taistelun (10. lokakuuta 680) vuosipäivänä. Husainin muistoksi vietettävän ashura-juhlan aikaan kaupungissa vierailee miljoonia pyhiinvaeltajia.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyhän paikan synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen islamin saapumista alueelle Karbala oli vain osa kylien rykelmää. Siitä tuli tärkeä pyhä kaupunki Husain ibn Alin kuolemaa seuranneiden tapahtumien johdosta. Kalifi Muawija I:n kuoltua vuonna 680 Husain julistautui tämän seuraajaksi, mutta Muawijan poika Jazid I oli myös julistautunut kalifiksi. Tätä seurasi Karbalan taistelu, jossa Husainin noin 70-henkeä käsittänyt seuraajien joukko kohtasi Jazidin paljon suuremman armeijan. Husain sai surmansa ja kertomus taistelusta ja Husainin traagisesta kuolemasta on olennainen osa šiialaisuutta. Husainin perhe vapautettiin vankeudesta vuonna 682 ja he vierailivat Husainin haudalla Karbalassa ennen paluutaan Medinaan. Tätä seurasi Kufassa vaikuttaneen šiiajohtaja Sulayman ibn Suradin vierailu, jonka tarkoituksena oli päästä eroon häpeästä, joka johtui siitä, että hänen epäonnistui auttaa Husainia. Tapa yleistyi ja se sai lopulta myös useiden tunnettujen uskonoppineiden kannatuksen. Osa heistä jopa vertasi matkaa Karbalaan hadž-matkaan Mekkaan.[5]
Sunnalaiset abbasidit kielsivät tällaiset matkat kaupunkiin ja he tuhosivat Husainin haudan. Tämä ei kuitenkaan riittänyt lopettamaan tapaa, vaan hautapaikkaa rakennettiin pikkuhiljaa suuremmaksi. 1000-luvulla haudan päälle rakennettiin sitä suojaamaan rakennelma ja haudan ympärille tuli torikauppoja ja lopulta muuri. Kun Ibn Battuta vieraili kaupungissa vuosina 1326–1327 hän kuvaili sitä pieneksi kaupungiksi palmujen varjossa Eufratin varrella. Myöhemmin Karbalaa hallitsivat persian Safavidit, jotka šiialaisina sallivat kaupungin toimia sen pyhän kaupungin roolissa. Sunnalaisten ja šiialaisten välit säilyivät kuitenkin edelleen kireinä. Vuonna 1801 joukko wahhabilaisia sunnimuslimeja tuli kaupunkiin ja surmasivat sen asukkaita ja tuhosivat Husainin pyhätön. Kaupunki toipui nopeasti ympäri maailmaa asuvien šiialaisten lahjoitusten turvin. Osmanien valtakunnan aikana šiialaisten sallittiin vierailla kaupungissa ja suorittaa rituaalejaan samaan tapaan kuin aiemminkin. Paikallinen kuvernööri Medhat pašša alkoi vuonna 1871 rakennuttaa virkataloja pyhätön läheisyyteen.[5]
Nykypäivä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1900-luvulla kaupungin asemaa pyhänä kaupunkina uhkasivat arabinationalismi ja sekularismi. Uudenaikaiset valtion hallinnon haarat veivät valtaa uskonoppineilta, jotka olivat perinteisesti hallinneet kaupunkia. Itsenäisessä Irakissa Karbala oli šiialaisten tärkeä keskus muuten sunnimuslimien johtamassa maassa. Tilanne synnytti luonnollisesti jännitteitä ja esimerkiksi vuonna 1977 satoja pyhiinvaeltajia pidätettiin. Tilannetta kiristi entisestään Iranin vallankumous vuonna 1979, joka nostatti valtaan šiialaisen uskonoppineen ajatollah Ruhollah Khomeinin. Khomeini oli asunut jonkin aikaa Irakissa ja hänellä oli läheiset yhteydet maan šiiajohtajiin. Irakin–Iranin sota ei myöskään helpottanut jännitteitä.[5]
Irakin hyökättyä Kuwaitiin ja sen kärsittyä tappion seuranneessa Persianlahden sodassa Karbalasta tuli taistelukenttä šiiakapinallisten ja Irakin tasavaltalaiskaartin välillä. Tasavaltalaiskaartien onnistui kukistaa kapinalliset kaksi viikkoa kestäneiden taistelujen jälkeen. Suuri osa kaupungista tuhoutui taisteluissa ja sen jälleenrakennusta hidasti Irakille langetetut taloussanktiot. Sittemmin pyhiinvaeltajien ja turvallisuusjoukkojen välillä syttyi kahakoita myös vuosina 1998 ja 1999 kun matkat kaupunkiin yritettiin estää. Saddam Husseinin kukistuttua Irakin sodan jälkeen pyhiinvaeltajat saattoivat jälleen saapua kaupunkiin vapaasti. Toukokuussa 2004 amerikkalaisten joukot taistelivat kolmen viikon ajan Muqtada al-Sadrin johtamien joukkojen kanssa. Taistelut hävittivät jälleen kaupunkia ja ne päättyivät vasta al-Sadrin joukkojen vetäydyttyä.[5]
Kaupunkikuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karbala on suurimmaksi osaksi nykyaikainen kaupunki ja sen vanhakaupunki käsittää sen keskuksen. Sen ytimessä on imaami Husainin ja hänen seuraajiensa pyhättö, jossa myös Husainin hauta sijaitsee. Sen läheisyydessä on Al-Abbas ibn Alin pyhäkkö. Yhteensä kaupungissa on yli 100 moskeijaa, joista osa on sunnalaisia. Kaupungin muihin šiialaisiin pyhätöihin lukeutuu turkoositiilinen Husainin serkulle Uwanille omistettu kupoli. Kaupungin kultaisen portin eli Bab ad-Dhahabin vieressä sijaitsee paikka, jossa Husain sai surmansa eli Qatl-gah. Kaupungissa on myös useita madrasoja ja kirjastoja. Se on tunnettu uskonnollisista teksteistään ja myös uskonoppineistaan.[5]
Al-Abbasin moskeijan yhteydessä toimii Al-Abbasin moskeijan kirjasto ja käsikirjoituskokoelma elektronisten kirjojen kokoelmineen.[6][7] Tämä kirjasto mainittiin kesällä 2017 yhtenä kolmesta VIAF-luokittelun koekäyttöön osallistuneista organisaatioista Brasilian ja Islannin kansalliskirjastojen ohella.[7]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karbalassa vallitsee aavikkoilmasto. Kuuminta on heinä- ja elokuussa, jolloin päivän keskilämpötila vaihtelee 28 °C:n ja 44 °C:n välillä. Touko- ja lokakuun välisenä aikana ei sada juuri lainkaan. Suurimmat sateet saadaan marras- ja huhtikuun välillä, jolloin kuukausittainen sadanta on noin 15 millimetriä. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin päivän keskilämpötila vaihtelee 5 °C:n ja 16 °C:n välillä. Vuosittainen sadanta on noin 90 millimetriä.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 84. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 2013. ISBN 978-952-5446-80-7 (suomeksi)
- ↑ Iraq citypopulation.de. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ Kerbala Iraq. Governorate profile (pdf) 2013. Joint Analysis Unit, United Nations, iau-iraq.org. Viitattu 20.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Miljoonat kerääntyivät shiiamuslimien juhlapäivän viettoon Irakissa Yle uutiset. Yleisradio. Viitattu 26.7.2015.
- ↑ a b c d e Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley: Cities of The Middle East and North Africa, s. 213-215. ABC CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8 (englanniksi)
- ↑ The electronic library at the al-Abbas's (p) Holy Shrine is a source of knowledge for the researchers and students 23.5.2017. alkafeel.net. Viitattu 25.8.2017. (englanniksi)
- ↑ a b VIAF: The Virtual International Authority File viaf.org. Viitattu 25.8.2017. (englanniksi)
- ↑ Karbala World Meteorological Organization. Viitattu 24.11.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karbala Wikimedia Commonsissa
