Kuvataajuus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kehysnopeus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuvataajuus (lyhenne usein FPS eli frames per second) tarkoittaa mittaa montako kuvaa tallennetaan tai näytetään aikayksikköä (yleensä sekuntia) kohden.[1] Esimerkiksi videokamera tallettaa tietyn määrän kuvia sekuntia kohden ja toistettaessa nopeasti ne näyttävät ihmissilmälle sulavalta liikkeeltä.[2][3]

Kuvataajuus on eri asia kuin virkistystaajuus. Virkistystaajuus riippuu näyttölaitteen tekniikasta.

Elokuvissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvauksessa yleisin kuvataajuus on vuodesta 1927 lähtien ollut 24 kuvaa sekunnissa, joka on myös elokuvateatterien esitysstandardi.[4] Äänielokuvan yleistyminen pakotti omaksumaan tämän yhteisen standardinopeuden.[5]

Viime aikoina muutamia elokuvia on tuotettu korkeammalla kuvataajuudella.

  • Myös Leen Gemini Man (2019) kuvattiin nopeudella 120 kuvaa sekunnissa.[14] Sitä esitettiin joko nopeudella 120 kuvaa, 60 kuvaa tai 24 kuvaa sekunnissa teatterista riippuen[15][14]. Elokuvan julkaisuaikaan Yhdysvalloissa oli 14 teatteria, jotka kykenivät näyttämään sen taajuudella 120 kuvaa sekunnissa[16]. Suomessa sitä esitettiin parhaimmillaankin vain 60 kuvan taajuudella[14].
  • James Cameronin elokuvan Avatar: The Way of Water (2022) korkean kuvataajuuden versiota esitettiin taajuudella 48 kuvaa sekunnissa. Jotkut sen kohtaukset sisälsivät vain 24 kuvaa sekuntia kohden, mutta jokainen kuvista näytettiin kahteen kertaan, jolloin niidenkin taajuus oli 48 kuvaa sekunnissa.[17]

Näiden elokuvien tekniset alkujuuret juontavat 1970–luvun lopulle, Douglas Trumbullin kehittämään Showscan-järjestelmään. Trumbull kehitti 70 mm filmiin perustuvaa korkean kuvataajuuden järjestelmäänsä saadakseen aikaan tasaisemman, terävämmän ja kirkkaamman kuvan, joka houkuttelisi enemmän väkeä elokuvateattereihin. Trumbullin mukaan liikkuva kuva vaikutti katsojasta sitä todenmukaisemmalta, mitä suuremmaksi kuvataajuus kohosi. Tämän hän pyrki todistamaan tieteellisillä ekg-, aivosähkökäyrä- ja lihasjännityskokeilla. Elokuvaa katselleiden koehenkilöiden pulssi kohosi kuvataajuuden myötä aina 60 fps taajuuteen saakka. [5]

Trumbull kuvasi Showscan-menetelmällä esittelyfilmin, jonka päähenkilö, tohelo projektorinkäyttäjä, yrittää esittää toista elokuvaa tavalliselta 35 mm filmiltä. Trumbull esitteli tuotostaan elokuva-alan silmäätekeville. Kun roolihahmon tunarointi päättyi katastrofiin, yleisö teki pahoitellen lähtöä salista, ja vasta teatterin ovella he huomasivat, että sekä projektorinkäyttäjän esittämä elokuva että projektorinkäyttäjä itse olivat pelkkiä kaksiulotteisia kuvia, ja osa teknistä demonstraatiota, joka oli kaikkea muuta kuin epäonnistunut. Tarinan mukaan Showscanin kuva oli niin todenmukainen, että jopa Steven Spielberg erehtyi luulemaan sitä todellisuudeksi. [18]

Showscan ei kuitenkaan yleistynyt. Showscan-elokuvien kuvaaminen oli kallista, ja kallista oli myös yhteensopivien teattereiden rakentaminen. Näin ollen Showscan-teattereita ei rakennettu ennen kuin saatavilla olisi Showscan-elokuvia, ja Showscan-elokuvia ei tehty ennen kuin saatavilla olisi tuhansia Showscan-teattereita. Kuvataajuuden kohottamiseen palattiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin digitaalitekniikan kehityttyä. Tuolloin korkeamman taajuuden toivottiin parantavan kolmiulotteisten elokuvien katsojakokemusta.[5]

Korkeataajuuksista kuvaa on kehuttu todenmukaisuudesta ja toisaalta haukuttu siitä, että se on liiankin todenmukaista[5]. Joidenkin mukaan tällainen kuva muistuttaa television saippuasarjoja enemmän kuin elokuvaa[5]. Saippuasarjat on tapana tehdä halvalla ja nopeasti, minkä vuoksi ne kuvattiin videokameroilla, joissa oli filmiä matalampi resoluutio, mutta korkeampi 30–60 fps kuvataajuus[19]. Katsojien tottumusten vuoksi saippuasarjojen kuvanlaatu pyrittiin säilyttämään samanlaisena vielä digitaalisellakin ajalla[19].

Tutkimuksen mukaan katsojat pitävät 48–60 fps kuvaa parempana kuin 24 fps kuvaa.[20] Kuitenkin korkeampi taajuus parantaa liikkeen tasaisuuden ja kuvan syvyyden erottelua aina 240 fps taajuuteen saakka[21].

Myös päinvastaiset pyrkimykset ovat toisinaan tuottaneet tulosta. Elokuva The Artist (2011) kuvattiin taajuudella 22 kuvaa sekunnissa ja esitettiin 24 kuvaa sekunnissa kepeyden vaikutelman aikaansaamiseksi.[5] Se palkittiin parhaan elokuvan Oscarilla[22]. Tätä kunniaa ei esimerkiksi Avatarin jatko-osalle suotu.[23]

Televisiossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Analogisissa SDTV-televisiolähetyksissä kenttätaajuus oli 50 (PAL) tai 60 (NTSC) kenttää eli puolikuvaa sekunnissa. Koska PAL-televisiolähetyksissä kuvataajuus on 25 kuvaa sekunnissa, elokuvatkin esitetään tällä nopeudella. Tällöin ne nopeutuvat noin 4 prosenttia eli elokuvan kesto lyhenee 2 minuuttia ja 24 sekuntia jokaista 60 minuuttia kohti.[24]

Videotiedostoissa muistitilan tarve kasvaa kuvataajuuden mukana ja myös toiston vaatima suoritinteho kasvaa kuvataajuuden myötä.

Kameroissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös valokuvauskameroiden sarjavalotusominaisuudesta, eli sarjakuvauksesta puhuttaessa käytetään lyhennettä ”FPS”. Tällöin FPS-lukema ilmaisee, kuinka monta kuvaa kamera pystyy ottamaan sekunnin aikana.

Yleisimpiä kuvataajuuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 24fps käytetään etenkin elokuvissa
  • 25fps käytetään PAL-järjestelmässä
  • 29.97fps käytetään NTSC-värijärjestelmässä.
  • 30fps käytetään NTSC-mustavalkojärjestelmässä.
  • 50fps (50p) käytetään joissakin teräväpiirtotuotannoissa
  • 50i tarkoittaa 50 puolikuvaa/s, käytetään PAL-televisiolähetyksissä
  • 59.95i tarkoittaa 59.95 puolikuvaa/s, käytetään NTSC-väritelevisiolähetyksissä
  • 60i tarkoittaa 60 puolikuvaa/s, käytetään NTSC-mustavalkotelevisiolähetyksissä

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ frame rate dictionary.cambridge.org. Viitattu 14.8.2024. (englanniksi)
  2. ↑ What is frame rate? adobe.com. Viitattu 14.8.2024. (englanniksi)
  3. ↑ What Does FPS Mean? Why You Need to Understand Video Frame Rates cinema8.com. Viitattu 14.8.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Hobitit tuo Suomeen uuden HFR 3D -tekniikan Leffatykki. 22.11.2012.
  5. ↑ a b c d e f Removing the Pane of Glass: The Hobbit, 3D High Frame Rate Filmmaking, and the Rhetoric of Digital Convergence - ProQuest www.proquest.com. Viitattu 18.8.2023. (englanniksi)
  6. ↑ a b Hobitti-elokuvassa tykitetään katsojan silmiin kuvia enemmän kuin koskaan Yle Uutiset. 11.12.2012. Viitattu 15.2.2022.
  7. ↑ Pertti Avola HS: HFR-tekniikka laminoi elokuvat muovisiksi ja epäluonnollisiksi Helsingin Sanomat. 10.12.2013. Viitattu 15.2.2022.
  8. ↑ Junni, Tatu: Arvostelu: Peter Jacksonin ensimmäinen Hobitti-elokuva tarjoaa iloa ja töitä silmille Muropaketti.com. 10.12.2012. Viitattu 15.2.2022.
  9. ↑ Vincent Laforet: The Hobbit: An Unexpected Masterclass in Why 48 FPS Fails Gizmodo. Viitattu 15.2.2022. (englanti)
  10. ↑ Jesse David Fox: What the Critics Are Saying About The Hobbit’s High Frame Rate Vulture. Viitattu 15.2.2022. (englanti)
  11. ↑ Mike Fleming Jr, Mike Fleming Jr: Ang Lee On His Game-Changing ‘Billy Lynn’s Long Halftime Walk’ Deadline. 15.10.2016. Viitattu 18.10.2019. (englanniksi)
  12. ↑ a b NYFF: Ang Lee's war film 'Billy Lynn's Long Halftime Walk' divides audiences. But are traditional assessments beside the point? Los Angeles Times. 15.10.2016. Viitattu 18.10.2019. (englanti)
  13. ↑ ”Billy Lynn's Long Halftime Walk (2016) - IMDb”.
  14. ↑ a b c Gemini Man 3D+ Finnkino. Arkistoitu 18.10.2019. Viitattu 18.10.2019.
  15. ↑ ”Gemini Man (2019) - IMDb”.
  16. ↑ Matt Patches: No movie theater in America will play Gemini Man as it was meant to be seen Polygon. 8.10.2019. Viitattu 18.10.2019. (englanniksi)
  17. ↑ Marcus Lim: James Cameron Using a ‘Simple Hack’ to Achieve High Frame Rate on ‘Avatar: The Way of Water’ Variety. 6.10.2022. Viitattu 18.8.2023. (englanti)
  18. ↑ High impact immersive widescreen filmmaking with Douglas Trumbull www.in70mm.com. Viitattu 24.10.2023.
  19. ↑ a b Jamie Lerner: Soap Operas Have a Unique Look to Them — Science Behind the Cameras Distractify. 17.1.2024. Viitattu 13.9.2024. (englanti)
  20. ↑ Laurie M. Wilcox, Robert S. Allison, John Helliker, Bert Dunk, Roy C. Anthony: Evidence that Viewers Prefer Higher Frame-Rate Film. ACM Transactions on Applied Perception, 8.9.2015, 12. vsk, nro 4, s. 15:1–15:12. doi:10.1145/2810039 ISSN 1544-3558 Artikkelin verkkoversio.
  21. ↑ Yoshihiko Kuroki: Improvement of 3D visual image quality by using high frame rate: Improvement of 3D visual image quality. Journal of the Society for Information Display, 2012-10, 20. vsk, nro 10, s. 566–574. doi:10.1002/jsid.107 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  22. ↑ Parhaan elokuvan Oscarin voitti mustavalkoinen mykkäelokuva Helsingin Sanomat. 27.2.2012. Viitattu 18.8.2023.
  23. ↑ Kimberly Nordyke: Oscars: Complete Winners List The Hollywood Reporter. 13.3.2023. Viitattu 18.8.2023. (englanti)
  24. ↑ Henrik Herranen: Kuinka elokuva siirretään videolle arabuusimiehet.com. Viitattu 26.8.2010. (englanniksi)
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuvataajuus&oldid=22632824”